Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Lue lisääOta yhteyttä
Ihanasti on alkanut tämä päivä. Aurinko herätti aamulla ja kahvi maistuu poikkeuksellisen herkulliselta. Kohta suuntaan lähikauppaan hakemaan Ikeasta tilaamaani Bestå-kaappia ja pääsen sisustelemaan tuon löhönurkkaukseni kuntoon. 🙂
Siskon kutomat ihanat villasukat ovat jalassa päivittäin. Sisko on supertaitava tekijä ja olen kiitollinen siitä, että minulla on mahdollisuus omistaa ja käyttää hänen kättensä tekemiä kauniita neuleita ja villasukkia.
En muista olenko näitä purnukoita koskaan teille kuvaillut, mutta näissä säilytämme kahvin ja suodatinpussit nykyään. Joulukuussa nämä jo ostin, kyseessä ovat Georg Jensenin Alfredo-sarjan säilytyspurkit (vetoisuus 0,5L).
Kohta odotus palkitaan ja saan viikon kadoksissa olleen Bestå-kaappini viimein haettua kotiin. Postausta siis tulossa myöhemmin päivällä, olkaahan kuulolla! 🙂
Sain lukijaltani Ceeltä toivomuksen, että esittelisin meidän olohuoneessa olevat Lamp Gustafin Monaco-seinävalaisimet alhaalta kuvattuna. Hän mietiskeli samanlaisten valaisimien hankintaa, mutta asennuskorkeus olisi heillä hieman korkeampi, 2,5 metriä. Mietitystä aiheutti lähinnä se, miltä valaisin näyttää jyrkästi alaviistosta katsoen.
Valaisin on yllättävän siisti ja simppeli jopa suoraan alhaalta katsottuna, mutta en tiedä miten tuohon virtapainikkeeseen ylettäisi kun se on tuossa valaisimen rungossa kiinni. Ainut idea mikä itselle tulee mieleen on erillinen kaukosäätimellä toimiva säädinosa, josta saisi virran lamppuun ja pois niin, että tuo musta virtanappula olisi kokoajan on-moodissa. Johto on todella pitkä, joten jos pistokkeita on lähistöllä niin varmasti riittää.
Cee päätyikin jo tosin muunlaiseen ratkaisuun, mutta ajattelin silti toteuttaa tämän postauksen sillä näistä Monacoista kysellään usein. Omat lamppumme ovat jo kolmisen vuotta vanhat, olisiko Kodin1:stä tilattu aikoinaan. Lamp Gustafin tuotteita myydään useissa eri liikkeissä, joten tätäkin mallia saattaa löytää vielä muutamista paikoista.
Muutama valaistuksella oleva tunnelmakuva vielä tähän postauksen loppuun.
Aurinko paistaa hetkittäin niin kirkkaasti ja lämmitää jo vähäsen. Sieltä se kevät koittaa pikkuhiljaa, maaliskuutakin jo elellään.
Valmiina trenssikeleihin
Trenssi- ja ballerinailmoja odottelen jo innolla ja päätinkin alkaa tekemään vaatehuoltoa jo tässä vaiheessa. Nahkasaappaat on puhdistettu ja suojattu, ja ne saavat mennä talviteloille säilytykseen. Kurakelit mennä viipotan kumisaappaissa, kunnes on tarpeeksi lämmintä kiskaista jalkaan tennarit.
Mangon luottotrenssini ovatkin mainiossa kunnossa, yhden napin vain jouduin kiristämään uudella ompeleella ja tarraharjasin karvat ja nöyhdät pois. Ikkunasta kun katselee ulos, niin voisin kuvitella aivan hyvin pärjääväni jo pelkällä trenssillä. Toista onkin sitten kun astuu ulos oikeasti, kylmä viima tuntuu luissa ja ytimissä asti. Tulisipa se kevät vähän nopeammin.
Vaatehankintoja kevättä varten
Vaatehankintoja pitäisi ostolakosta huolimatta muutamia tehdä ennen kunnon kevättä. Valkoisia trikoopaitoja en ole saanut vieläkään ostettua ja niille alkaa olla kohta jo huutava tarve. Edelliset trikoopaidat taisin ostaa viime kesänä, nekin teepaita-mallisia.
Onneksi on ruokasooda, jolla valkaista kulahtaneen nuhjuistuneet valkoiset vaatteet ja Vanishin valkaiseva tahranpoistoaine vie mennessään jopa currysta värjääntyneet läiskät. Sottasin nimittäin eilen ruoan kanssa aika ruhtinaallisesti ja parhaimman paitani rinnuksessa on nyt abstrakti kanankoiven kuva. 🙂
Visualistin tunnustuksia työelämästä
En muista olenko teille kertonut, todennäköisesti olen jonkin tunnustus-paljastushaasteen ohessa, mutta olen koko ikäni työskennellyt pääasiallisesti muodin parissa. Muutamia vaateketjuja olen vuosien varrella läpi käynyt ja kovasti työtäni rakastan.
Varsinkin somistajan / visualistin työt ja myymälän visuaalisesta ilmeestä sekä konseptista huolehtiminen ovat olleet unelmahommaa. Olin kyllä hyvin ehtiväinen ja työtehtäviini kuului kaikenlaista muutakin työnsarkaa myyntityöstä ja asiakaspalvelusta paperin pyöritykseen ja sainkin liikanimen ”jokapaikan höylä”, jota ylpeästi kannoin. 🙂
Uusia ja vanhoja työmahdollisuuksia
Nyt minulle tarjoutuikin mahdollisuus jatkaa tämän saman alan työtä uudenlaisessa paikassa, josta aikoinaan mammalomallekin jäin. Enkä tiedä mitä tehdä. Olin jo suunnitellut tämän vuoden työkuviot ja sisustusopinnot, mutta veri vetäisi takaisin myös muodin pariin. Vaikka sisustus onkin se rakkaampi asia, on muodin ja usein vaihtuvien mallistojen kanssa puuhastelu aivan ihanaa, antoisaa ja vaihtelevaa työtä.
Mitenkä sitä elämä tekeekään välillä tällaisia käännöksiä, kun ensin saat kuulla että vanhaa työpaikkaa ei enää ole ja ehdit jo etsimään toisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Sitten yllättäen tuleekin vastaan sellainen mahdollisuus, mistä ei tahtoisi kieltäytyä mutta jota ei voi oikein yhdistää sisustusopintoihin. Aikaa on liian vähän vuorokaudessa, jotta voisi tehdä kaikkea kivaa. Onneksi on kaksi viikkoa aikaa miettiä ja pähkäillä tätä dilemmaa.
Molemmat ovat ihania mutta kaikkea ei voi saada
Yksi parhaista puolista vaatealalla työskentelystä on se, kun pääsee hypistelemään ja hipelöimään ihania uusia tuotteita. Ja siivousfriikkinä myymälän ylläpitotehtävätkin ovat minulle mieluisia ja mukavaa touhuamista muun viipotuksen ohessa.
Tällaisia aurinkoisen päivän mietteitä tänään – mitähän sitä nyt sitten omalta elämältä eniten toivoisikaan ja millaisella aikataululla. Vähän kuin valitsisi turkoosin ja vaaleanpunaisen kausivärin väliltä – molemmat ovat täydellisen ihania, mutta kumman valita, kun molempia ei voi saada…
Aurinkoista perjantaita kaikille ja ihanaa tulevaa viikonloppua!