Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Kohta alkaa taas se aika vuodesta, kun liikkeet putsaavat menneen kauden tuotteet pois kevätkauden uutuuksien tieltä. Itse olen aikaisemmin ollut hirmuinen aleshoppailija, mutta viime vuosina olen tietoisesti karttanut alennusmyyntejä. Osa syynä siihen on ihmismassojen paljous, enkä tykkää tehdä ostoksia väentungoksessa hikihatussa ja otsa märkänä kassajonoissa aikaani viettäen.
Alennusmyynneissä on oltava tarkkana kuin porkkana
Toinen syy alemyyntien välttämiseen on oma ostokäyttäytymiseni, joka on hetkittäin turhan höveli. Varsinkin kaupoissa ollessani ostoskoriin saattaa tarttua mitä ihmellisimpiä asioita, joille ei varsinaista tarvetta kuitenkaan ole. Huomaan hamstraavani kaikkea kaunista maan ja taivaan väliltä, ilman mitään järkevää syytä. Ja sisustushankinnoissa tuo hullaantuminen on enemmän sääntö kuin poikkeus.
On kuitenkin muutamia liikkeitä, joiden alekautta odotan aina into piukeana ja varsinkin nettikauppapuolella olen jo varautunut alehuumaani. Viime vuonna yritin tietoisesti välttää menemästä näiden nettikauppojen sivuille, sillä tiesin että itsekurini on heikoissa kantimissa kaiken kauniin ja ihanan edessä, kun punainen prosenttimerkki vilkkuu hinnan kohdalla. Tänä vuonna teen poikkeuksen ja menen yhden nettikaupan alea katsomaan.
Valmis ostoslista auttaa välttämään heräteostoksia
Ostolistan olen tehnyt jo valmiiksi ja se sisältää vain tärkeitä ja tarpeellisia juttuja. Olen myös antanut itselleni luvan sortua listan ulkopuolisiin impulsiostoksiin, jolle asetin maksimi budjetiksi yhteensä 60 euroa eikä penniäkään enempää.
Olen oppinut tunnistamaan omat heikkouteni (tuolit, valaisimet ja valokuvakehykset) ja pikkuhiljaa osannut alkaa myös hillitä niiden haluamista ja ostamista. Kaikkea kaunista on aina tarjolla jokaisen kulman ja nurkkauksen takana ja minun mullehetikaikkinyt-tyylinen luonteenpiirteeni ei ole helpottanut lainkaan tätä kieltäytymisen ja itsehillinnän opiskelua.
Tuleva alekausi onkin itselleni hieman erilainen koettelemus, sillä ajattelin testata omaa henkistä vahvuuttani ja vaikka sitten itkeä nyyhkyttää ihanien juttujen takia, mutta olla ostamatta niitä. 🙂
Millainen suhde teillä on alennusmyynteihin? Onko teillä tapana säästää rahaa sitä varten ja tehdä isompia hankintoja hieman edullisempaan hintaan? Vai kartatteko alemyyntejä? Tuleeko koskaan ostettua turhuuksia, jotka on siinä hetkessä vaan ns. pakko saada?
Seuraa myös somessa
