Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Lue lisääOta yhteyttä
…iltapostaus, kun olen niin täpinöissäni uudesta kamerastani. Käväisin tänään postissa noutamassa paketteja, joita on tullut tilattua muutamia viime aikoina. Osa sisällöistä tosin menee suoraan lahjapaperiin ja odottamaan joulua sekä lahjansaajaa. Paketeista kaivoin kuitenkin extraostokseni Kartellin toisen Cindy-valaisimen.
Nappailin kuvia myös keittiön kulmauksesta, joka on minusta aika viihtyisä ja toimivakin. Enää ei tarvitse olohuoneen puolelta hakea jalallista lasia, jos sellaista tarvitaan.
Huomenna on luvassa pikkujoulupirskeet ja postailen teille asujuttuja aamupäivällä. Alustavasti ajattelin pukea päälleni mustat farkkujen näköiset highwaist legginsit, joissa kultainen vetoketju alaselässä. Yläosaksi kaavailin valkoista läpikuultavaa puseroa. Mutta en ota paineita… sovittelen vaatteet vasta huomenna. 🙂
Ette arvaa miten mahtava fiilis nyt on… Sain nimittäin ratkaistua kuvien keltaisuuden aiheuttaneen ongelman ja samalla keksin keinot, jolla kuvien oikeat sävyt pysyvät suhteellisen todenmukaisina myös pimeään vuodenaikaan. Näitä kuvia esittelee jo mielellään aikaisempiin keltaisiin kuviin verrattuna.
Kuvat on otettu lähes pimeässä, mahdollisimman suurella suljinajalla salamaa käyttäen. Näin värisävyt eivät vääristy juuri lainkaan ja kuvat ovat kirkkauden puolesta kuitenkin vielä ok tasoiset.
Alapuolella olevasta kuvasta näkee hyvin, kuinka kellertäväksi kamera muuttaa kattovalaistuksen. Tytön huoneenoven yläpuoleisesta ikkunasta näkee, kuinka kattovalo on kuin leiskuva tuli.
Myös valkotasapaino on aika hyvin kohdillaan, eikä sinertävyyttä juurikaan esiinny. Salamaa käytettäessä kiiltävän valkoinen pinta on todella kirkas valkoinen (ruokapöytä) ja muut valkoiset pinnat jäävät hieman lämpimämmäksi. Tuo esteettinen haitta on kuitenkin häviävän pieni salamavalon kokonaishyötyyn nähden.
Myös alla oleva kuva on kuvattu lähes pimeässä. Ainoastaan ruokapöydän läheisyydessä roikkuva kattovalaisin on päällä. Silti kuva on kirkas ja värisävyt hyvin luonnolliset.
Sain viimein taltioitua teille myös Chilewichin pöytätablettien kimalluksen. Tämä tapahtui ihan vahingon kautta.
Salaman huonoin piirre näkyy alla olevasta kuvasta. Kiiltävät pinnat heijastavat salaman välähdyksen melko pahasti. Mutta menkööt tuokin ”vika”, sillä värisävyjen säilyttäminen luonnollisena on minulle tärkeämpää.
Makuuhuoneessa ei ollut valaistusta lainkaan. Vain pieni sinertävä illan kajo pilkisti ikkunasta. Silti kuvat ovat hyvin luonnolliset ja itse en uskoisi että ne on kuvattu lähes säkkipimeässä huoneessa. Ylempi kuva ja kaksi alempaa siis makuuhuoneesta.
Ja loppukuvaksi lisää kimallusta pöytätableteista, jotka olen asetellut pitkittäin kaitaliinan muotoon.
Problem solved! Voin jatkossa huoletta kuvata sekä valoisaan aikaan, että pimeällä. Helpotus on suuri ja kaikki kiitos ja kunnia kuuluu ystävälleni S:lle, joka antoi muutaman niksin kokeiltavaksi kameran säätöjen kanssa.
Makuuhuoneen hyllyprojekti jäi keskeneräiseksi ja seinälle pääsi lopulta vain yksi korkeakiiltovalkoinen Lack-hylly. Ennen joulua olisi tarkoitus kipaista Ikeassa hakemassa yksi lisähylly, jotta kokonaisuudesta tulee tasapainoisempi. Hyllyä koristaa omat tämän hetken suosikkiasusteeni.
Ihana valokuvaaja-ystäväiseni tuli kahville ja kuvausavuksi jakamaan vinkkejään. Nämä kuvat olen ottanut hänen opastuksellaan aamupäivällä. Sain häneltä paljon tietoa ja käytännöntason opastusta kädestä pitäen. Hän myös osasi kertoa mistä aikaisemmat kuvausongelmani ovat johtuneet ja mitä niille voi tehdä parempien kuvien aikaan saamiseksi.
Lisävalosta ei minun tapauksessani ole pahemmin hyötyä, koska tahdon kuvata isoja alueita ja kaukaa. Lähikuvien kanssa se onkin oiva apuri.
Kamerani Olympus Pen Mini PM-1 on todella hyvä ulkokuvissa, värien toistamisessa ja makrokuvauksessa. Lähikuvia sillä on helppo ottaa ja kuvat onnistuvat useimmiten hyvin. Kamerani pahin puute onkin sitten se, että hämärässä kuvat epäonnistuvat poikkeuksetta aina, varsinkin isoja pintoja kuvatessa. Kokeilimme säätää manuaalisesti ISO-arvoja, polttoväliä sekä aukon kokoa, kuvista tuli parempia mutta ei lainkaan niin hyviä kuin mitä olisin tämän tasoiselta kameralta toivonut.
Olympus Pen Minin ”rauta” eli itse hardware on erinomainen kompaktikokoiselle kameralle, mutta vähintään uusi linssi on hankittava laajakuvausta varten. Ystäväni ehdottikin suoraan kokonaan uuden kameran ostamista ja suositteli Canon EOS 7D -mallin järkkäriä asiaankuuluvilla linsseillä varustettuna.
Sain muuten viimein muutettua kuvat RAW-muotoon (kiitos ystäväni), joten kuvien muokkaaminen on hieman helpompaa jatkossa. Toistaiseksi joudun siis säätämään valmiiden kuvien valotusta erikseen kuvankorjauksella ja säätämään hieman sävyjä viileämmäksi.
Huh, tulipas asiaa. Kotikuvat on kuitenkin nyt otettu ja kohta alamme niitä muokkailemaan yhdessä. On superia, kun sain kuvausopastusta lähiopetuksena. Postaus tulossa vielä tänään. 🙂