Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Kadoksissa ollut muistikortti löytyi! Se oli jostain kumman syystä sohvatyynyn välissä ja epäilen että pikkuneidillä on jotain tekemistä asian kanssa. Tästä tuleekin nyt aika pitkä postaus seinän purkamisesta kaikkine vaiheineen ja kuvineen päivineen. Tästä kaikki lähti…
Seinän purkutyö ei sujunut ilman ongelmia
Aina sanotaan, että kantamaton kipsilevyväliseinä kaatuu muutamassa tunnissa ja viimeistelytöineen koko hommaan menee vain 6-7 tuntia. Simsalapim ja seinä on poissa, toisin sanoen. Meidän tapauksessa tuo pienikokoinen, harmiton seinä aiheutti päänvaivaa kerrakseen. Projekti oli työläämpi kuin ajateltiin ja onneksi oli ammattimies asialla, joka ratkaisi kohtaamamme ongelmat nopeasti ja tehokkaasti.
Varovaisuutta remonttihommissa
Tässä lupaamani kuva, kun paukutin seinään reikiä ruuvimeisselillä purkutyön helpottamiseksi. Jälkeenpäin ajateltuna oli onni matkassa, etten osunut sähköjohtoon, joka meni juurikin tuossa kohtaa. Älkää siis koskaan olko yhtä typeriä kuin minä olin!
Metallinen tukiranka kipsilevyseinässä
Ja sitten saapui remonttimies välineineen. Seinän tukiranka paljastui metalliseksi. Kiva yllätys! Lisäksi sähköjohtoja on vedelty sinne tänne ja aika hassusti vielä. Cyprocin irti repiminen oli ihan piece of cake, mutta sähkörasioiden irroittelu olikin melkoinen urakka.
Valonpilkahduksia remontin keskellä
Nyt alkaa jo valo paistamaan läpi. Ihanan kirkasta! Metalliset tukirangat piti leikellä poikki, jotta saatiin ne irti noista sähköjohdoista. Kovaa vääntöä ja hampaankiristystä.
Poppakonsteja ja apinanraivoa
Lähes kaikki metallit revitty irti! Hetken ihmeteltiin, miten saadaan tuo viimeinekin raudoitus irroitettua. Se kun on kiinnitetty ihan yläkattoon asti.
Hätä ei lukenut lakia. Keittiöstä poistettu laatikosto sai luvan toimia tikkaina ja ei muuta kuin pihdit laulamaan. Nips naps… Hieman oli äheltämistä tuossakin hommassa.
Uurastus kannatti – Seinä on poissa
Ja sitten vuoroon saha… Mitähän välineitä tuossa ei tullut käytettyä? Kaikkea kokeiltiin ja remppamiehen niska varmasti huusi hoosiannaa tuossa vaiheessa. Tunnin verran oli jo keretty kökkimään katon rajassa.
Viimein saatiin se kammottava rautatolppa irti. Sähköjohdot jäivät roikkumaan katosta ja ne solmittiin lenkille ja ripustettiin seinälle odottamaan sähkömiehen käyntiä. Lasta heilui ja siivous alkoi.
Sähkömiestä odotellessa paistaa aurinko
Ja tältä meillä näytti toisen remppapäivä aamuna! Ihanan valoisaa ja avaraa. Mikäs tässä on sähkömiestä odotellessa auringonpaisteen keskellä. Myöhemmin illalla tulossa part 2, joten pysykäähän kuulolla.
Mukavaa lauantaita kaikille!
Seuraa myös somessa
