Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Lue lisääOta yhteyttä
Oh la la, kaunis ja kaivattu kesä! Ihana lämpö on hellinyt tänään ja ulkona oli mukava istuksia kahvilla ja smoothiella turisemassa tovi jos toinenkin. Tällaisina päivinä sitä on kiitollinen Suomen luonnon tarjoamasta neljästä vuodenajasta, joissa riittää joka kerta aihetta iloon. Kyllä olisi tylsää jos ei välillä joutuisi kärsimään räntäsateesta. Näin kauniita päiviä ei ehkä osaisi arvostaa tarpeeksi ilman loskaa ja kuraa.
Ihanaa iltaa kaikille!
Seuraa myös somessa
Kuinkahan monta orkideaa olen elämäni aikana ostanutkaan vain sen vuoksi että ne ovat vaikeahoitoisuudestaan huolimatta valtavan kauniita. Minulla on orkideoihin viha-rakkaus suhde. Niiden kauneus on ihanaa katseltavaa, mutta toistuvat nuupahdukset ja uusien kasvien ostelu turhauttaa enemmän kuin tarpeeksi ja käy kalliiksi tietysti myös kukkarollekin. Halusin antaa Eva Solon itsekastelevalle orkidearuukulle mahdollisuuden todistaa kykynsä ennen kuin ryntään taas seuraavaa uutta orkideaa ostamaan – sen kun luvataan pitävän Eva Solo -yrttiruukkujeni tavoin huolta kasvin optimaalisesta kosteudesta ja elinvoimasta.
Viimeisin orkideani on elänyt kanssani tarkalleen 10 viikkoa ja 4 päivää. Hyvästä hoidostani huolimatta alkoi tämäkin yksilö kuukahtamaan ennen kolmen kuukauden rajapyykkiä, jonne yksikään orkideani ei ole iältään vielä yltänyt.
Nyt vastuu elpymisestä siirtyy minun hyppysistäni Eva Solon orkidearuukulle ja jo parissa päivässä pitäisi virkistymistä olla havaittavissa. Orkidean terälehdet ovat ikävästi rypistyneet ja nahistuneet, mutta eivät onneksi vielä irtoa hipaisusta. Toivoa siis on ja kohta selviää lunastaako itsekasteleva ruukku lupauksensa loistokkaasti hoitovapaana kasvavasta orkideasta.
Eva Solon orkidearuukun ylempi osa on kirkasta lasia, altakastelusäiliö vuorostaan maidonvalkoista mattalasia. Altakastelujärjestelmän juurijatkeena toimivien polyamidinauhojen ansiosta kasvi imee vettä juuri sen verran kuin tahtoo. Orkidean omat juuret eivät ole suoraan kosketuksissa veteen, mikä ehkäisee juurten mätänemistä. Helppohoitoisen ruukun voi tarvittaessa pestä astianpesukoneessa, joka tietysti on aina pelkkää plussaa.
Haluan mainita myös ruukun kivasta ulkomuodosta, jossa orkidean juuret jäävät oikeaoppisesti näkyviin luonnonvalon armoille. Ensiksi ajattelin etten pidä siitä, että juuret ja ruskea hake ovat näkyvillä. Puolipäivää kasvia tiiraillessani olen jo tottunut tuohon lookkiin ja todennut sen olevan oikeastaan aika söpö.
Mielenkiintoista nähdä millainen vaikutus tällä itsekastelevalla Eva Solon ruukulla tulee orkidealle olemaan. Kokeelliset jutut ovat aina parhaita, joten raporttia luvassa ensi viikolla tästäkin siis!
Kivaa iltaa kaikille!
Lue myös: Kotipuutarha rakenteilla
Seuraa myös somessa
Muurikan sähkökäyttöinen kesäkeittiö oli eilen illalla ensimmäistä kertaa päällä grillatessani pari maissintähkää lohisalaattini kylkiäiseksi ja ensivaikutelmani siitä on pelkästään positiivinen. Grillin vastukset lämpenevät todella nopeasti ja ruoka on tulilla ennätysvauhdilla. Tänään tein pienen pyöräytyksen parvekkeen järjestykseen vaihtaen grillin ja bistro-ryhmän paikkoja keskenään. Lopputuloksesta tuli tosi kiva, varsinkin sen jälkeen kun lisäsin yrttejä sisältävän amppelin roikkumaan grillin rinnalle.
Parvekkeen värimaailma on tunnelmallisen tumma sisätilojen valkoisuuteen ja valoisuuteen verrattuna. Mattamusta Mica Tusca -ruukku sai asukikseen persiljaa, josta valmistan lauantaina kanalle marinadin Casa Stockmannin teräsmorttelia apuna käyttäen. Alessin sitruspuserrin sopii täydellisesti kesäkeittiööni ja sään lämmitessä siirrän sisäkeittiössä olevat sitruunatkin parvekkeelle.
Yrttiamppelin löysin Jyskistä 7 eurolla ja tykkään siitä miten se sulautuu taustaansa antaen kaiken huomion villinä vihertäville timjamille ja vehnänoraalle. Kesäkeittiön koukuissa roikkuvat grillipihdit ovat euron löytö Tokmannilta, rannemittaiset mustat patakintaat bongasin vuorostaan Saiturinpörssistä.
Sisällä on viileän valkoista ja ulkona parvekkeella tummaa ja tuulista. Moni kyseli mistä olen tuon Muurikan Kesäkeittiön ostanut ja Stockmannilta tosiaan sen tilasin pari viikkoa sitten. Kyseinen sähköllä toimiva grillimalli on valitettavasti heiltä jo myyty loppuun, mutta kaasulla toimivaa Muurikka Kesäkeittiötä löytyy vielä kantishintaan teille, joilla on ikioma piha ja mahdollisuus oikeaoppiseen grillailuun!
Parveke-sarja pitää ansaitusti pienen hengähdystauon ja loppuviikoksi hypätään muihin aiheisiin.
Heipat huomiseen!
Seuraa myös somessa