Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Kävin lukijani kanssa pitkän väittelyn yrttien soveltumisesta muuhun käyttöön kuin ruoanlaittoon. Hän oli sitä mieltä, että yrtti kelpaa vain soppaan sekä lautaselle. Minun mielipiteeni on että yrteillä voi vihersisustaa keittiön lisäksi kodin muitakin tiloja. Lupasin näyttää hänelle, että oregano on kaunis ja kelvollinen sisustuselementti esimerkiksi makuuhuoneessa ja tässäpä nyt tulloo todistusaineistoa väitteeni tueksi.
Oregano makuuhuoneessa – Sopiiko yrtti sisustuselementiksi?
Oreganolle riittää vähempikin valomäärä. Makuuhuoneessani se nauttii ilta-auringosta ja on viihtynyt siellä jo reippaan viikon varsin runsaasti kasvaen. Moni köynnösmäisesti laskeutuva viherkasvi vie kasvaessaan ja rehottaessaan tilaa. Niiden lehdet ovat isommat ja köynnökset painavammat, jolloin ne pitää solmia seinähyllyyn kiinni tippumisen varalta. Kevytlehtisessä yrtissä tätä pelkoa ei ole ja pienikokoisena oregano sopii sirolle String Pocket seinähyllylle isolehtistä viherkasvia tai kukkaa paremmin.
Yrtit viherkasvien korvaajina sisustuksessa
Jos en tietäisi kyseisen rehun olevan yrtti, pitäisin sitä kuvien perusteella ihan tavallisena köynnöskasvina. Edullisuutensa ja syötävyytensä vuoksi yrteillä on kiva sisustaa reippaammallakin otteella. Niistä voi rakentaa kokonaisen yrttiviidakon, tai kuten minä – ripotella niitä sinne tänne tuomaan raikkautta ja freesiyttä.
Basilika on eniten keittiömäinen kiiltävine ja kohtisuoraan ylös kasvavine lehtineen, mutta mattapintaisilla lehdillä varustetut rönsyilevät yrtit sopivat minusta varsin mainiosti toimittamaan viherkasvin virkaa. Oregano ja timjami ovat hyviä vaihtoehtoja, koska niiden ominaistuoksu hälvenee yrtin kasvaessa. Oman oreganoni vienon tuoksun tunnistaa vain nuuhkaisemalla sen lehtiä, eli makuuhuoneeni ei suinkaan tuoksahda pizzalta. 😀
Rajoja rikkovaa ja luovaa sisustamista
Olen vahvasti sitä mieltä että superfood-yrteillä vihersisustamisesta tulee supersisustamista – luovaa, rajoja rikkovaa, nättiä, edullista ja käytännöllistä. Kenenkään ei tarvitse vastahankaan alkaa ripottelemaan ruokarehuja pitkin kotia, mutta minusta ei ole lainkaan häpeällistä, outoa tai noloa kantaa oreganoa makuuhuoneeseen tai timjamia olohuoneeseen. Tämän kätevämpää vihersisustamista ei voi ollakaan.
Nyt on kirmattava kauppaan ostamaan loppuviikon sapuskat ja sen jälkeen alkaakin luuta ja rätti viuhumaan viikkosiivouksen merkeissä.
Palaillaan iltasella taas asiaan!
Seuraa myös somessa
Hei, mistä ostat yrttisi ja kuinka saat ne säilymään hengissä pitkään, miten istutat yms? 🙂
viherpeukalo: Yrttini ostan ihan tavallisesta ruokakaupasta, yleensä S-marketista. 🙂 Riittävästi valoa ja sopivasti kastelua pitää omat yrttini hengissä muutamaan haasteellista poikkeusta lukuunottamatta. Minttu on tosi vaikea, se ei pysy meille hengissä viikkoa pitempään. Samoin rosmariini tuppaa kuukahtamaan hoidosta huolimatta. <br />
<br />
Eva Solon yrttiruukuissa yrtit säilyvät hyvänä vähälläkin hoitamisella, koska sniissä on narusta tehdyt lisäjuuret joilla yrtti voi itse säännöstellä vettä oman tarpeensa mukaan. Kerran kaksi viikossa pitää muistaa laittaa vettä Eva Solo-ruukun alaosan vesisäiliöön. Evaan laitan yrtin ilman muovista kaupan istutusruukkua, eli leikkaan muoviruukun halki ja nostan pelkän yrtin multakönttineen ruukkuun. :)<br />
<br />
Nyt olen pitänyt yrttejä milloin missäkin, kupeissa ja Uashmaman pussukoissa. Niihin laitan yrtin muoviruukussaan ja kastelen pinnalta joka toinen päivä niin että multa on kostea mutta vesi ei lillu kupin pohjalla. Kastelu ja valo on tärkeimmät huolehditavat, ja jos yrttiä napsii ruokaa, ei saa nyppiä kuin max puolet lehdistä jotta yrtti jaksaa kasvaa ja synnynttää uusia lehtiä. 🙂
Eipä ole käynyt mielessäkään – tosin en olekaan vihreisiin menevä muutenkaan (siis kukkiin) :)Mutta hauska idea 🙂
Katja: Postauksen ideana olikin inspiroida ihmisiä ajattelemaan sitä, millaisia mahdollisuuksia tavallisilla edullisilla yrteilläkin on, jos unohtaa sen että ne on syötäväksi tarkoitettuja. 🙂
Monesta ideastasi olen innoissani mutta tähän en lämpene. Vaikka kuinka ne yrtit huuhtelee ennen tarjolle laittoa, on niissä joka tapauksessa runsaasti pölykertymään enempi kuin keittiössä ollessa. Toki jos niitä vaan kasvattaa – eikä syö – sama missä viikkosensa olevat. =)
Pirjo: Ei tarvitsekaan lämmetä. 🙂 <br />
<br />
Minun yrteissä ei pölyä ainakaan silmämääräisesti katsomalla ole, eikä meillä tule pölyä makuuhuoneeseen yhtään enempää kuin keittiöönkään. Makkarin oregano syödään varmasti ennen pitkään, mutta nyt se saa rehottaa rauhassa. Pölyt lähtee huuhtomalla, jos sitä tässä ehtii tulemaan rehotusvaiheessa. 🙂
Minuakin kiinnostaa mistä nuo on ostettu ja miten saat ne pysymään hyvinä? :)<br />
<br />
Minusta tuo on ihan kiva idea, mutta toisaalta Pirjon kommentikin pölystä on järkeenkäypä. Meillä on lemmikkien takia hirveästi pölyä ja eläinkarvaa, mutta sinun kodissa ei ehkä tätä ongelmaa ole samassa mitassa – ainakaan siivouspostauksista päätellen! 🙂 Ja toisaalta onko se pöly niin iso ongelma muutenkaan perussiistissä kodissa.<br />
<br />
Minä tykkään kukista ja kasveista todella paljon ja vihreät kasvit on kuin piste i:n päällä sinun sisustuksessa.
K-K: Ihan tavallisesta S-marketista on yrttini yleensä ostettu. :)<br />
<br />
Meidän makuuhuoneessa ei ole yhtään enempää pölyä kuin muuallakaan kodin tiloissa. Uskon että tuo on enimmäkseen harhaluuloa että keittiö olisi jotenkin pölyttömämpi kun siellä hääräillään rätin kanssa ruoanlaiton yhteydessä enemmän. Pöly syntyy pääasiassa pienhiukkasista, joita tulee ulkoilmasta (siitepöly, katupöly, ilmansaateet) sekä ihmisistä itsestään irtoavina ihosoluina. Tekstiilit pölyttävät myös, mutta tekstiilipöly on aika vähäistä jos viikottain kuitenkin imuroi. Ihan samalla tavalla pölyä kertyy keittiössä oleville tasopinnoile kuin makuuhuoneen tai olohuoneen pöydille ja hyllyille. Tekstiilimäärän osalta jokainen tila on aika samoissa lukemissa, makuuhuoneessa on tietysti petivaatteet mutta vastapainona sieltä puuttuu verhot, joita löytyy muista huoneista. <br />
<br />
Pölyt tietysti huuhdotaan pois ennen kuin yrttejä syödään, pieni viileässä vedessä huljautus tekee muutenkin yrtinlehdille hyvää ennen ruoanlaittoa. Itse en näe enkä koe yrttien osalta pölyongelmaa, ne kuitenkin syödään jossakin vaiheessa toisin kuin viherkasvit jotka pahimmillaan pölyyntyvät vuosia samassa paikassa (ellei niitä suihkuttele puhtaaksi välillä). :)<br />
<br />
Kiitokset! ♥ ♥ Olen ihan yrtti- ja kasvihurmoksessa nyt kun olen oppinut hoitamaan niitä vähän paremmin kuin ennen. Viherkasvien syyskuussa järjestettävää hoitokurssia jo kovasti odottelen, jotta saisin pidettyä hengissä nämä minun kasvini (yrttejä lukuunottamatta) talvenkin yli. 🙂
Kaunishan yrtti on huonekasvina! Ja jos siihen kyllästyy, niin sen voi syödä.:b Ja mikäli pölyä pelkää, niin eiköhän ne avomaalla kavavat yrtit ole paljon pölyisempiä. Mitäpä pienestä pölystä, sen saa huuhtasemalla pois.
Anna: Pienhiukkasia on kaikkialla, ulkona vielä enemmän kuin sisätiloissa. Ruokayrtit ja kasvikset muutenkin pitää huuhtoa ennen suuhun laittoa, ties kuka niitä on kaupassakin jo näperöinyt tai onko ne tippuneet lattialle jossakin vaiheessa… Kotipöly on aika pientä kuitenkin, pikaisella huljautuksella saa näkyvät ja näkymättömät pölyt pois. 🙂
Joo en minäkään oikein tähän innostu
Anonyymi: Eikä tarvitsekaan innostua. 🙂 Kuten ylempänä jo kirjoittelinkin, postaukseni tarkoitus oli hieman avartaa ajatusta siitä että tavallinen yrttikin voi olla nätti sisustuselemetti. Kaiken ei aina tarvitse olla kirjaimellisesti vain sitä mihin se on luotu, eli yrttitapauksessa syötäväksi ja sopan sekaan. 🙂
Yrtit ovat kauniita, mutta itse jättäisin ne keittiöön. Liika on aina liikaa, niin yrteissä kuin aakkosmukeissakin. Jos aina innostuu yhdestä ideasta liikaa ja raivaa edellisen innostuksen kohteen alta pois ei kotiin koskaan pääse muodostumaan kerroksellisuutta, josta itse kovasti pidän. On kyllä tosi vaikea opetella odottamaan ja hyväksyä se tosiasia että kertarysäyksessä valmiiksi sisustettu koti on harvoin se kaikkein viehättävin ja persoonallisin. No nyt taisi mennä vähän aiheen vierestä. Yrteistähän tässä oli puhe 😉
Kotirouva: Yrtit ja aakkosmukit eivät kyllä vaikuta kerroksellisuuteen mitenkään, ovat ne sitten uusia tai vanhoja (yrtit tuskin voivat koskaan olla vanhoja :D). 🙂 <br />
<br />
Minä olen innostuvainen ihminen, rakastan kovasti tiettyjä asioita joita sitten keräilen enemmänkin. Uashmaman pussukat ovat olleet minulla jo vuoden päivät eikä kyllästymistä ole havaittavissa. Ne ovat itseasiassa niin nerokkaita ja pieneen tilaan pakattavia, että päihittivät käytännöllisyydellaan kaikki muut omistamani säilytysboksit ja vastaavat. 🙂 Yrttejä ja viherkasveja haluan kotiini paljon, niitä onkin ihan ok määrä kertynyt ja luonnollinen poistuminen tapahtuu joko kuolemalla tai syömällä. Edullista ja ekologista sisustusta sekin. Olen tosi innoissani siitä että viherkasvit ovat alkaneet minua viimein kiinnostamaan ja tyytyväinen että lakkasin ajattelemasta etten mukamas pidä niistä koska en saa hyvästä hoidostani huolimatta niitä pysymään hengissä. :)<br />
<br />
Kerroksellisuus syntyy vuosien ajanjaksolla ellei sitten satu perimään mummulasta vanhoja perintökaluja jotka yhdistää omiin uusiin mööpeleihinsä. Olen kuitenkin "vasta" 31-vuotias ja aika monesta mankelista elämäni aikana kulkenut. Ei ole jäänyt haavini sukukalleuksia, perittyä omaisuutta tai muutakaan säästökelpoista. Jyskista vuonna 2001 ostettu atk-kulmapöytä tai Sotkan tv-alttari toisivat toki sitä kerroksellisuutta ja kertoisivat historian valintojani, mutta pyhä jysäys sentään ei ei ja ei, hihii. 😀 Kerroksellisuus on kaunis ideologia ja sellaista löytyy meiltäkin sitten kymmennen vuoden päästä, mutta juuri nyt kotona on suht tuoretta tavaraa ja itse en koe sitä lainkaan huonona asiana. 20-v, 30-v ja 40-vuotiaiden kodit ovat aina erilaisia, kerroksellisuus kasvaa vanhetessaan väkisinkin eikä niitä voi minusta edes rinnastaa keskenään.
Kotirouva: Haluaisin vielä sinulta kysyä täsmennystä kerroksellisuuteen. Tarkoitatko sillä vanhaa ja uutta, eli ns. antiikkikaappia joka on yhdistetty Hayn uusiin Hee tuoleihin? Vai enemmänkin ajallisesti vanhaa vaikka näyttäisi uudelta? Jos ajallisesti vanhaa, mikä on sinulla aikamääre? Onko 4-vuotta vanha kaappi kerroksellisuuden luoja vai sisältököyhä uustavara? Tätä kysyn ihan vain siksi, että ymmärtäisin paremmin mitä kerroksellisuus sinulle merkitsee ja osaisin ehkä ajatella itse asioita eritavoin. 🙂
Näyttää kivalta ja samalla käytännölliseltä. Sisustetaanhan viherkasveilla, niin miksi yrttejä ei voisi käyttää samalla lailla? Onhan nekin ihan yhtä hyvin viherkasveja. Lisäksi on vähemmän kasteltavaa ja allergisoivia "turhia" kasveja kotona. 🙂 Tuo pölyargumentti ei minulle oikein aukea, koska pöly leijailee aivan yhtä tasapuolisesti koko asunnossa. Ei pöly osaa pysähtyä yhteen oviaukkoon sen perusteella, että siitä alkaa keittiö. Vaikka ovea pitäisi koko ajan kiinni, niin ihan yhtä lailla se pöly löytää tiensä keittiöön ilmastoinnin kautta ja meidän ihmisten mukana. Pölyhän on suureksi osaksi ihmisten ja eläinten kuollutta ihosolukkoa. Ja tosiaan, mitähän pölyä ja likaa sitä onkaan ulkona. Esim. mansikathan kasvaa avomaalla ja poimitaan monesti paljain käsin, pahimmillaan poimijan toimesta, joka ei ole pessyt käsiään vessassa käytyään. Ja vielä enemmän tämä pätee metsämarjoihin, kuten mustikoihin ja puolukoihin. Jos marjat haluaa syödä tuoreena, niin ei niitä voi alkaa pesemään, varsinkaan mansikoita. 😉
Aamu: Pölyä ei pääse pakoon edes vakuumissa, sanoo äitini. 😀 Pölyä on kaikkialla siellä missä on ilmaakin, suurinosa näkyvästäkin pölystä on meidän kuollutta ihosolukkoa ja ilmansaasteita sekä siitepölyä. Jos taloudessa on kuivausrumpu (tai kuivaava pesukone jolla myös kuivataan pyykki) jää tekstiilipölyn määrä aika pieneksi. Hygienia-asiaan jos mennään, on pöly pienin paha mitä suuhun pantavassa ruoassa, yrteissa, marjoissa tai kasviksissa voi olla. Enemmän olisin huolissani juurikin näistä käsien mukana siirtyvistä basilleista. En ole yhtään bakteerikammoinen, mutten siltikään laittaisi perunaa keittämättä kuorineen suuhuni. Meidän lähikaupassa moni kourii uudet perunansa pussiin paljain käsin ja aikamoinen kuhina taitaa niissä käydä kun sadat hyppyset niitä päivän aikana pyörittelee. Keittämällä ja huuhtomalla suurinosa bakteereista lähtee, kuten pölykin siinä samassa, ja ne mitä suuhun asti sitten lopulta kulkeutuu ovat meidän oman bakteerikannan perustaa. Turha ylihysterisyys on vain haitaksi, pölyn ja muukin suhteen. 🙂 Minä popsin torilta ostamani mansikat suoraan pussista suuhuni ilman huuhtomista enkä ole tähän mennessä saanut torimarjoista sellaisia pöpöjä että olisin kipeäksi tullut. 😀
Kiitos pikaisesta vastauksesta! Tietenkään ei voi olettaa, että jokaisella olisi mahdollisuus käyttää perintöhuonekaluja sisustuksessaan ja sitä en tässä nyt tarkoittanutkaan. Itse näen kerroksellisuutta myös siinä, että koti kehittyy asujansa kanssa pikkuhiljaa. Että kaikkea ei hankittaisi kerralla, vaan vähitellen valiten aina se itselle parhaiten sopiva vaihtoehto. Näin kotiin kertyy laadukas ja oman tyylinen sisustus. Itse elin opiskeluaikana useita kuukausia ilman ruokapöytää, kunnes oli varaa hankkia se pöytä, jonka todella halusin. Sama pöytä on sittemmin palvellut mm. työpöytänä ja lastenhuoneessa. Se, että hankkii tavarat vähitellen, johtaa siihen, että tavarat heijastavat sekä omaa makua että kyseisen ajan trendejä. Itse en pidä kodeista, joissa kaikki tavarat on valittu kerralla ja heijastavat vain tiettyä aikakautta. Eli kerroksellisuudella tarkoitin sitä että kotona on eri aikoina tavalla tai toisella hankittuja tavaroita ja vanhaa ei heitettäisi/kierrätettäisi koko ajan pois vaan harkiten täydennettäisiin jo olemassa olevaa. Virheostokset ovat sitten tietenkin erikseen ja niitähän jokaiselle sisustuksen harrastajalle aina osuu kohdalle…
Kotirouva: Ymmärrän mitä tarkoitat. 🙂 Tuolla tavalla minulla on kerroksellisuutta kotonani joskus ollutkin, ensin köyhyyteni ja sitten pihiyteni vuoksi. Raskausaika ja pesänrakennusviettini muutti kuitenkin kaiken ja halusin ensimmäistä kertaa elämässäni kunnolla satsata oman kodin laittamiseen. Siitä se sitten tavallaan lähti, aloin sisustaa kotiani kromilla, greigellä, pehmeillä sävyillä kuten harmaalla, tähtikuosilla… Olin siinä uskossa että sellaisen kodin meille haluan rakentaa, olin haaveillut ylellisestä hotellimaisesta sisustuksesta niiin monet vuodet. Sitten kun koti alkoi olla valmiina (blogissa talvena 2012) huomasin että olen tehnyt väärän valinnan. kaikkea mitä haluaa ei aina pitäisi tavoitella. 😀 Tosin jos en olisi tuota sisustusvaihetta kokeillut, olisin vieläkin siinä kuvitelmassani että haluaisin asua sen tyylisessä kodissa ja haaveilisin ylellisyyksistä, metallihohdosta ja kristallista 24/7. :D<br />
<br />
On ehkä väärin sanoa että tätä yhtä kokemusta rikkaampana tajuan nyt paremmin itseäni ja tiedän paljon selvemmin mitä elämältäni ja kodiltani haluan. Se on vaatinut tekoja, kierrätystä, vanhojen myyntiä uusien tilalta ja kaikkea sitä mitä olen kirjoittanut ja raportoinut tänne blogiinkin lähes realiaikaisena. 🙂 Et arvaakaan kuinka monesti olen harmitellut sitä että "tuhlasin" aikaa ja ennenkaikkea rahaa tuohon krumeluuriseen sisustukseeni kun lopputuloksena oli se etten viihdy sellaisen keskellä itse vaikka tuota tyyliä ihastelenkin kovasti esim kuvien kautta (edelleenkin :)). Ja kuinka monelta väärinkäsitykseltä tai ilkeämielisesti kirjoitetulta blogikommentiltakin olisin säästynyt ilman tuota hazardia. 😀 No, se oli ja meni, kaikesta viisastuu ja vaikka virheitä tulen varmasti tekemään jatkossakin, olen kuitenkin saanut melkoisen opetuksen jonka muistan lopunikääni. :)<br />
<br />
Tällä hetkellä meidän kodin vanhimmat huonekalut ovat eteisen seinässä olevat peilit sekä sohva vuosimallia kevät 2010. Myös kaksi matalaa Bestå-kaappia, jotka ovat olohuoneessa, ovat samaan aikaan hankittuja. peiliähän ei enää ole valkoisena valmistettu vuosiin, joten ne ovat ehkä eniten kerroksellisuuden luojia. Beståtasoilla on toki ikää, mutta koska ne ovat markkinoilla edelleen, ei niitä voi mielestäni iästään huolimatta laskea "vanhoiksi". En tiedä miten aktiivisesti blogiani olet lukenut, mutta minullakin on hieman sentään kärsivällisyyttä vaikka blogini kautta saakin toisenlaisen mielikuvan. Tottakai haluaisin kaiken aina heti, mutta tuo on luonteenpiirteeni jota yritän kehittää. Bestå-kaapit aion vaihtaa Muuton Stacked-moduleihin, mutta se vie aikaa sillä kerään osia yksitellen. Elokuussa ostan vasta seuraavan osan, sen jälkeen kuukausittain yhden lisää. Joulu-tammikuussa on sen verran osia kerättynä että voin siirtää Stackedit olohuoneeseen ja Bestån tytön huoneeseen. Suunnitelmani voi toki matkan varrella vaihtua vielä toiseen, sitä en kiistä lainkaan. Tällä hetkellä (ja jo vuoden ajan) on tunne Stackedista ja avohyllystöstä olohuoneessa ollut niin vahva että uskallan luottaa itseeni. Vaihtelunhaluisena ihmisenä yritän valikoida kotiini nykyisin sellaisia juttuja, joita voi tarpeen vaatiessa laajentaa tai vaihtaa käyttökohdetta, huonetta ja -tarkoitusta. :)<br />
<br />
Blogini kautta saa sellaisen kuvan että kun saan jotain päähäni, menen ja ostan sen ilman miettimistä saman päivän aikana. Se on ihan omaa syytäni että tälläisen käsityksen minusta saa. Tämä ei ole kuitenkaan täysin totta, sillä haluan hirvittävästi kaikenlaista mutta suurin osa jää kauppaan. Olen myös kuluneen 12 kk aikana miettinyt ostoksiani huomattavasti enemmän kuin pahimpaan kromivillitysaikaan. Kahden viikon tuumailuvaihe ennen ostamista on pitänyt 99%:sti. Se ei näy blogini todellisuudessa, koska en postaa näistä "tämän minä haluan ja nyt mietin kaksi viikkoa"-jutuista kovinkaan usein. Postaan vasta sitten kun ostopäätös on finalisoitu ja tavara tilattuna tai jo kotosalla. :)<br />
<br />
Palaan vielä kerroksellisuus-asiaan erittäin pitkän kommenttini loppukaneettina. 🙂 Minulla ei ole saatuja huonakaluja tai tavaroita joilla olisi perintöarvoa tai vastaavaa. Olen lähtenyt tyhjätaskuna täysin tyhjästä 18-vuotiaana liikenteeseen, ostanut ensimmäisen kolmion kokoisen oman kotini 19-vuotiaana hankkien sinne suurimman osan tavaroista uutena (jysk, asko, sotka, ikea). Sieltä olen muuttanut pienen kiertoreitin kautta tilapäiseen yksiöön etsimään uutta kotia (tämä nykyinen), vanhojen kalusteiden jäädessä vanhaan kotiini (pieni divaanisohva, joka oli mitoitettu L-malliseen kulmaukseen, baaripöytä ja tuolit, kiintokalusteisiin sopivat lipastot yms). Tähän nykyiseen muuttaessamme meillä oli yksiöön hankitut tilapäiset kalusteet, Ikean Klippan-sohva, Jyskin alennuksesta ostettu pieni pöytä tuoleineen, olohuoneen pöytä tv-tasona… Näitä yksiön kokoisia kalusteita vaihdettiin sitten pikkuhiljaa vuosien varrella ja esim tv-tasona toiminut olohuoneen pöytä vaihtui tilapäisjärjestelynä valkoiseen senkkiin kunnes sain ostettua Beståt siihen tilalle vuonna 2010. 🙂 Nykyisessä sisustuksessani on paljon sellaisia osia, joiden tiedän jo nyt pysyvän minulla hamaan hautaani saakka. Tätä on blogiani seuranneiden lukijoiden vaikea varmasti uskoa, mutta mikäli bloggailen vielä viiden vuoden kuluttua, pystyn sen todistamaan kaikille epäilijöille. Nyt ei ole tarjota muuta kuin oma sanani siitä että tiedän mitä olen tehnyt ja tiedän mitä teen jatkossa. :)<br />
<br />
Kiitos selventävästä kommentistasi, tälläinen avartava keskustelu on minusta bloggaamisessa ehdottoman tärkeää. ♥
Samoilla linjoilla ollaan siis 😉 Huvittavaa, että itsekin tein harharetken Riviera Maison & tähtityyny maailmaan juuri esikoiseni odotuksen ja syntymän aikoihin!
Kotirouva: Mikähän ihme siinä onkin, kun ensimmäinen lapsi saa aikaan tuollaisen pesämäisen sisustusvietin juurikin Riviera Maisonin tyylillä… 😀 Tätä joskus blogissanikin mietiskelin ja muistaakseni kuusi lukijaa ilmoittauttui silloin sortuneensa ihan samaan. 🙂 Kai sitä haluaa luoda pehmeää ja kodikkaaksi mielettyä rantatalon tunnelmaa vauvaa varten, sellaista missä itse mielikuvissaan istuu terassilla keinutuolissa kuuntelemassa meren rauhoittavaa huminaa vauva rinnalla nukkuen. Tai toinen visio voisi olla muhkeassa valkoisessa tai vaaleanharmaassa nojatuolissa tähtityynyyn nojaten ja tähtikuvioidun torkkupeitteen alla pastellisävyjen keskellä vauvaa nukuttaen. 🙂
Jos saan sanoa oman mielipiteeni, kun kysyt tuota kerroksellisuutta. Aloin sitä pähkäilemään, että mitä se minulle tarkoittaa (en siis ole tuon ekan kommentin kirjoittaja vaan ihan tykkään kommentteja kyttäillä eri blogeista, kun itse niitä vähän saan 😀 ). Minulla on vanhoja antiikkihuonekaluja lapsuudenkodista yhdisteltynä moderneihin huonekaluihin, kirpparilta tehtyjä löytöjä designtuotteiden rinnalla sekä jotain itsetehtyjä juttuja. Että oisko tuo nyt sitten sitä kerroksellisuutta? Parhaan ystävättäreni mielestä teen ihan kamalan tyylirikkeen, että antiikkikaappi on samassa tilassa Iskun 2000-luvun sohvan kanssa, mutta minä itse tykkään siitä. Myös Ikean kamoja on hillitysti, ettei aivan Ikeakatalogilta näytä. Pitää vaan löytää Ikeasta ne tietyt jutut. Naureskelin taannoin, kun löysin ulkoiselta muistilta kuvan vanhasta kodistani vuodelta 2006 ja voi kamala, olohuoneessa oli varmaan 90% Ikean tavaroita :D<br />
<br />
Jokainenhan sitä sisustaa oman kotinsa kuten haluaa ja tärkeintä on, että itse siellä viihtyy. Vieraat vaan käy, itse siellä elää ja asuu 🙂
Rita: Minä olen sinun kanssasi samaa mieltä, antiikkinen huonekalu sopii oikein hyvin uusien erityylisen kalusteiden kanssa. ♥ ♥ ♥Tavallaan minun tamminen ruokapöytäni ja valkoiset terästuolit ovat samaa ajatusmaailmaa noudattavia: Massiivinen vanha puu & uudet modernit terästuolit. ♥ ♥ Ne näyttävät minusta äärettömän upealta yhdessä, vaikka kaikki eivät tuosta yhdistelmästä tykkääkkään. Itsekin voisin olohuoneeseen ostaa antiikkisen pikkupöydän sohva viereen, kaiken sen uutuuttaan hohtavan valkoisuuden kanssa se toisi kauniisti kontrastia ja myös uuden ja vanhan kerroksellisuutta. Minusta antiikkiset tavarat ovat hieman kaksipiippuinen juttu, niiden juju on minusta siinä että ne ovat perittyjä ja niissä on tunnearvoa. Kirpputorilta tai osto-ja myyntiliikkeestä kotiin kannettu vanha antiikkilipasto ei ole sama asia. Uusi on aina uusi vaikka sen vanhana ostaisi, siksi se perintömomentti tai muu sukulaisuussuhde antiikkikalusteeseen minun mielestäni tarvitaan jotta voidaan puhua todellisesta kerroksellisuudesta. ♥ ♥
Hehei. Oon uusi lukija ja aivan pakko kysyä, että mistä noi pussukka kukkaruukut(?) on? Aivan ihania. =)
Ihanan näköisiä ovat yrttisi! 🙂 Hyvä idea pitää niitä esillä olo- tai makuuhuoneessa. Vihreä värihän rauhoittaa, ja tuollainen yrttikasvi on niin keväinen/kesäinen! 🙂 Tulee hyvälle mielelle, kun sitä katselee. <br />
<br />
Pölyä en osaa pelätä. Itse olen säilyttänyt yrttejäni parvekkeella, jossa on varmasti pölyisempää kuin sisällä. Eiköhän niitä pienhiukkasia saa sisäänsä tuolla ulkona kävellessäänkin… 🙂