Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Arvasin jo eilen että voipunut ja vetämätön oloni enteili flunssan puhkeamista, mutta toivoin viimeiseen asti oireiden johtuvan juhlastressistä. Aamulla herätessäni kurkku oli tulessa ja päivän mittaan mukaan astui muitakin vaivoja, kuten tuskallisen kivulias keuhkoja raastava kuiva yskä, sekä neljääkymppiä kolkutteleva kuume.
Olen ollut sohvan uumenissa koko päivän ja sen kyllä huomaa. Koti on kaaoksessa, kaikki astiat likaisena ja makuuasennossa pötköttely käy ikävästi selkään, joka sekin alkoi särkeä. Olen kuitenkin kiitollinen siitä että nuha ja räkäisyys ovat toistaiseksi pysytelleet poissa maisemista, vihaan nimittäin tukkoista nenää enkä osaa hengittää suun kautta. 😀
Kausiflunssaa ja kuumetta
Yritän viimeiseen asti pärjätä ilman kuumetta alentavia lääkkeitä, jotta elimistö saisi mahdollisuuden yrittää nujertaa pöpön. Viime kerralla sairastin vain 1,5 päivää ja vaikka sairaspäivä olikin suoraan sanottuna sieltä synkästä ja pimeästä paikasta kotoisin, sairastan mielummin pari päivää kovaa kuin kaksi viikkoa keskiverrosti. Käännyn tietysti lääkärin puoleen, mikäli sairastelu ei näytä talttumisen merkkejä seuraavien vuorokausien aikana.
Upea sää ja kökkiminen sisätiloissa
Oli kyllä henkistä tuskaa katsella kaunista säätä ikkunan läpi, sillä meidän piti tänään lähteä picknikille puistoon. Viihdytin sitten itseäni Netflixin ohjelmatarjonnalla ja tiirailin pari huonoksi osoittautunutta elokuvaa puolitorkkujen lomassa toisella silmällä. Nyt ajattelin tylsyyksissäni aloittaa suosikkisarjani Twin Peaksin uusintamaratonin ensi vuonna ilmestyvän jatkokauden kunniaksi.
Maailman paras tv-sarja Twin Peaks
Innoissani odotan mitä uusi Twin Peaks -kausi tuo tullessaan. Haluaisin jo nyt tietää miten vanha ja uusi tarina on onnistuttu yhdistämään ja missä onkaan pelottava BOB. Näyttelijät ovat luonnollisestikin 25 vuotta vanhempia ja osa heistä, kuten Pete Martellin ja BOBin rooleissa olleet näyttelijät ovat menehtyneet vuosien saatossa. Luotan kuitenkin David Lynchin ja Mark Frostin erikoisiin näkemyksiin, persoonallisiin ideoihin ja mielen syvyyksiin sukeltaviin oivalluksiin.
Ihanaa että Lynch, Frost, Showtime sekä näyttelijäkaarti toteuttavat meidän fanien toivomuksen sarjan jatkosta. Haluaisin tietää mitä Dale Cooperin, Annie Blackburnin, Bobby Briggsin, Shelly Johnsonin, Donna Haywardin, James Hurleyn sekä Palmerin (osittain edesmenneen) perheen elämään kuuluu.
Itseäni kiinnostaa kaikista eniten Josie Packardin karu kohtalo yöpöydän nupin kanssa ja toivon että tuokin mysteeriksi jäänyt asia uusista jaksoista selviäisi.
Illanjatkoja kaikille!
Lue myös: Twin Peaks – Kausi 3
Seuraa myös somessa
Ai siellä kans flunssaa… niin täälläkin. Eilinen "Onkohan mulle tulossa keuhkoputkentulehdus?" yskä on muotoutunut perinteiseksi flunssaksi. Hitsi, tais tarttua aiemmin viikolla jostain kaupungilta meille molemmille. No ehkä parempi sairastaa nyt ennen kuin kunnon kesäkelit alkaa. 😉 Pikaista paranemista sinne! ♥
Irina: Vähän kanssa uumoilen samaa, mitenkään ei voi puolen päivän altistuksella alkaa oireet noin voimakkaana. 🙂 Kurkku on vielä kipeä (ja mun selkä huutaa tuskaa), mutta yskä on vähenemään päin ja kuumettakaan ei enää ole. Täytyy toivoa että sairastelut olisi kesältä nyt sairasteltu. 🙂 Mitenkäs siellä voidaan? Onko olo yhtään helpottunut? ♥
Ehkä vähän alusta tasoittunut olo, mutta hieman kyllä päässä humisee ja nokka rutisee. Päädyin silti pitämään pyykkäys- ja imurointipäivän ja toivon, että huomenna olisi edelleen sen verran tolkuissaan, että pääsisi sovituille menoille. Loppuviikoksi on aika monta kalenterimerkintää vielä. 😉 Hyvä, että sullakin on toistaiseksi ainakin parempaan suuntaan menossa! ♥
Miksi ihmeessä siivoat sairaana? Pitää vain potea ja varsinainen raskas liikunta voi olla jopa vaarallista! Sitä ei tietenkään joku pyykinpesukoneen täyttö sentään ole. 😉
K-K: Ei taida imurointi olla ihan verrattavissa raskaaseen liikuntaan. Tosin en tiedä, miten sinä hoidat imuroimisen. 😉
Irina: Kevyttä kotitouhuilua itsekin joudun yleensä tekemään (koiralenkki, pyykit, tiskit…), mutta nyt oli pakko kaatua petiin vuorokaudeksi ja pyytää jelppiä. 🙂 Hyvä että olosi on tasoittunut, minullakin alkaa jo valo pilkistää tunnelin päästä. 😀
Joo, älyttömyyksiä ei jaksa, mutta imuroida pystyy hissuksiinkin. 🙂 Kiva kuulla, jos valoa alkaa näkyä tunnelin päässä! ♥
Meillä se menee usein urheilun puolelle, kun noita eläinten karvoja alkaa imuroimaan sohvasta jne ja varsinkin jos on tullut taukoa. 😀 <br />
Miian kotona tosin taitaa olla siistimpää, joten imurointi ei ole samanlainen urakka. Siltikään tuskin tulee katasrofia, jos noin siisti koti on pari päivää siivoamatta, varsinkin kun on hyvä syy levätä. Tämä oli pointtini. 🙂
K-K: Niin, no eihän se Miia siivonnutkaan vaan minä siivosin. Omassa kodissani. 😉