Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Kaupallinen yhteistyö: Mukama.com
Memobottle -vesipullopostaukseen linkittämäni verkkokauppa Mukaman väki ilahdutti minua yhteistyöehdotuksellaan ja tuotevalikoimaa selatessani sain ahaa-elämyksen – laadukas avaimenperähän on yksi arjen tärkeimmistä lisävarusteista ja sellainen minulta puuttuu!
Tyylikkäät avaimenperät mustaa nahkaa
Minulla on hyvä luottolompakko, laadukkaat laukut, ergonomisesti pätevä vedenkestävä reppu, ja iskua suojaava puhelinkotelokin löytyy. Avaimet sen sijaan ovat jääneet täysin heitteille, ne roikkuvat venyneessä ja kuluneessa metallilenksussa, joka muistaakseni on jokin marketista saatu ilmaislahja vuodelta nuijasota. 🙂
Funktionaalisen arjen kannattajana on hassua etten ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi että avaimethan ovat tärkein mukana kulkeva omaisuus. Avaimenperän tulisi olla kestävä ja laadukas, eikä nätti ulkomuotokaan olisi pahitteeksi.
Troika Key Click avaimenperä
Mukamalta löytyi saksalaisen Troikan tuotteita ja valitsin itselleni ja miehelle jämäkällä mustalla nahkaremmillä varustetut avaimenperät. Miehen hieman isompi Troika Key Click -avaimenperä on tyylikäs, kestävä ja ajaton valinta.
Renkaiden kiinnittäminen ja irroittaminen on nerokkaan vaivatonta, renkaat painetaan sisään avainlenkissa olevan joustolaakerin kohdalta ja ne pysyvät tukevasti avaimenperässä kunnes haluat irroittaa ne samalla tekniikalla. Klik ja klak, erinomainen vaihtoehto ihmiselle jolla on paljon avaimia eri paikoihin ja tarkoituksiin – kotiin, työpaikalle, mökille, veneelle jne.
Troika Twister avaimenperä
Sirommassa Troika Twister -avaimenperässa yhdistyy ajaton design ja fiksu käytettävyys. Ruostumattomasta teräksestä ja nahasta valmistettu avaimenperä on voittanut arvostetun Red Dot -designpalkinnon uudenlaisella tekniikallaan. Avaimenperä aukeaa kääntämällä avaimenperän päätä 180 astetta, jolloin avainrenkaat saa vaivattomasti pois ja/tai paikoilleen. Klassinen ja pelkistetty muotoilu sopii kauniisti yhteen laukkujeni ja asusteideni kanssa.
Ensimmäistä kertaa elämässäni minulla on kunnollinen avaimenperä, eikä minun tarvitse enää vetää painavaa roskahuoneen ovea auki pienestä avaimen kannasta kiinni pitäen – Troika kestää vetoa, hankausta, sullomista, änkeämistä ja kovaa kulutusta.
Käytännöllisyys kunniaan
Käyttömukavuus nousi uuden avaimenperän myötä tähtitieteelliselle tasolle ja ihmettelen miten en ole aikaisemmin tullut edes miettineeksi asiaa. Avaimia ropellan laukustani useamman kerran päivässä ja varsinkin painavien ovien kanssa risa avainrengas aina upposi sormen ihoon ja sai aikaan haavoja.
Millaisia avaimenperiä teidän taskuista ja laukusta löytyy? Onko siellä kanssasiskoja, joiden avaimet ovat roikkuneet epäkäytännöllisissä metallirenksukoissa vuosikaudet?
Lue myös: Laatulahjoja isänpäivään – Mukama.com
Seuraa myös somessa
Onpas kätevän näköinen avaimenperä.Mulla avaimet roikkuu Tigerin 2eur:n kaulanauhassa :P.
Satu: ovat molemmat käteviä. 🙂 Olen jäänyt lapsena avainnauhasta kiinni kiipeilytelineeseen ja meinannut kuristua, jonka jälkeen en ole sellaista kaulaani pistänyt. Säikähdin niin kovasti ja sain elinikäiset traumat. Koiralenkillä avainnauha olisi kyllä kätevä, mutta onneksi takeissa on taskut. 🙂
Työpaikan avain roikkuu lapsen tekemässä ihanassa puuhelmiavaimenperässä ja talon avain autonavaimen kans samassa nipussa (joku musta nahkalätkä)
Marita: Ihana! ♥ Tuollaiset on aina parhaita! ♥
Niin niitä erilaisia tarpeita ja haluja syntyy uudelle tavaralle jota ei ole edes ajatellut tarvitsevansa, kun selailee nettikauppoja. Pirullisia rahasyöppöjä ovat.
Kohtalotoveri: Älä muuta sano. 🙂 Avaimenperän tarpeellisuutta en oikeastaan edes miettinyt, vaikka tuskailin vanhan metallirenkaani väliin jäävää ihoa ja ihorikkoa monet kerrat. Siltikään ei mieleeni tullut ostaa uutta ehjää ja kunnollista avaimenperää. 😀
Minulla on käytössä avaimenperä, jonka voi kiinnittää laukkuun eikä se silloin häviä helposti. Siinä nipussa on useampi avain. Pidän kotiavainta toisessakin avaimenperässä, todella pienessä ja kun haluan mukaani vain tuon yhden avaimen (ettei esim. kaikki avaimet katoa matkoilla tai minulla ei ole laukkua ja useampi avain ja/tai iso avaimenperä on taskussa epäkäytännöllinen).<br />
<br />
Lapsella on myös avain lenksulla kiinni repussa tai puhelinpussissa eli koen tuon laukkuun tai vyölenkkiin jne. kiinnittämisen tärkeäksi ominaisuudeksi (joissain ostamissamme repuissa tällainen integroitu avaimenperä myös)
Taskuun tai laukkuun…: Minun avaimenperän saa kiinni housun vyölenkkiin, tosin ei mene niin nopeasti yhden käden liikkeellä kuin sellaiset solkimaiset koukkuklipsut (mikähän niiden oikea nimi on? sellainen pitkulaisen perunan muotoinen koukkuklipsutin?). Minulla on arkikäytössä sen verran pieni laukku että avaimenperän tulee olla pieni ja mieluusti litteä, jotta avaimet saa laukusta helposti pois ja takaisin (ilman että lompakko ja muut tarpeet lennähtävät ulos).
Meidän perheessä kaikilla (paitsi minulla) on käytössä nuo Troikan avaimenperät. Itselläni on Mia nimellä varustettu ovaali metallilaatta. Aikoinaan Mia nimellä varustettuja tavaroita oli todella vaikea löytää ja -91 vuodesta lähtien laatta on ollut avaimissani.
Mia: Yhden iin Miia-tuotteita löytyy ihmeen vähän, vaikka nykyisin taitaa olla harvinaisempaa olla vanhanaikasesti Miia kahdella iillä. 😀 Sinulla on selvästikin laatutavaraa tuo avaimenperä kun on noin pitkään pysynyt mukana. Toivottavasti minun Troikani on samaa maata eikä tarvitsisi hankkia uutta enää tämän elämän aikana. 🙂
Ei ole koskaan tullut mieleenkään, että tavallisissa avaimenperissä olisi jotain vikaa. Minulla on pieni ja kaunis linkkuveitsi ja siinä ihan tavallisia avainlenkkejä, joissa avaimet ovat kiinni. Väripäät ja avainten mallit auttavat muistamaan, mikä toimii mihinkin. Lisäksi minulla on kotiavaimessa helposti irrotettava jatkopala, jotta voin ottaa lenkille mukaan pelkän kotiavaimen ja jättää muun nipun kotiin. Sellaisia paloja myydään kaikissa suutarinliikkeissä muutamalla eurolla. Ei ole kyllä koskaan tullut mieleenkään, että tarvitsisin jotain design-avainlenkkejä tai että normaalit olisivat hankalia ja elämää vaikeuttavia.
Maisa: Mikä on tavallinen avaimeperä? Tarkoitatko sellaista pelkkää teräsrenkulaa, jonne avaimet pujotetaan? Ne eivät minulla toimi yksistään, minulla on niin pieni avainnippu että kämmeneen sattuu jos siitä renkaasta pitäisi aina vetää. Roskahuoneen ja varaston ovet painavat tonnin ja ovat pahimmat kaikista, kotiovi aukeaisi pelkällä avaimellakin. Tuollainen jatkopala on varmasti kätevä, minäkin pystyn nyt ottamaan pelkän yhden avaimen sporttihupparin taskuun lenkille ja voin jättää loput pois, eikä tarvitse ropeltaa avainta irti lenkistä. 🙂
Ihan nyt tässä ohitse huutelen, että painavia ovia ei varmaan kannattaisi avata pelkästä avaimesta tai avaimenperästä. Avain voi katketa lukon sisään! Eikö ovissa ole kahvaa, josta ne voisi vetää auki toisella kädellä? Kaikissa ovissa ei ole ja varsinkin kun kädet on täynnä tavaraa on houkutus kiskoa ovi avaimella auki suuri…. Mutta muuten on kyllä varsin kätevän oloinen ja tyylikäs avaimenperä. Erityisesti plussaa tuosta, että saa nopeasti tarvitsemansa avaimen irti renkaasta.
Sem: Ei kannattaisikaan, mutta kahvan puutteessa on pakko, kuten myös tilanteissa joissa kädet ovat täynnä tavaraa ja ovea varten on vapaana vain toinen käsi. Sorrun tuohon houkutuspuoleen liian usein, kun en jaksa laittaa kasseja ka pusseja maahan avatakseni ovea. Metallirenkaat alkavat venyä pikkuhiljaa kiskomisesta johtuen, ellei kyseessä ole todella paksu metallirengas, sellainen kuin näissä saksalaisen Troikan avaimenperissä. :D<br />
<br />
Kätevää on kun saa yhden avainreksun isri tuosta nipusta, nyt minun ei tarvitse lenkille ottaa mukaani enää kilisevää avainkasaa, saan kotiavaimen erikseen sujautettua pieneen vetoketjutaskuun treenihupparissani tai -pöksyissäni. 🙂
Näyttävätpä käteviltä! Itseänikin aina turhauttaa metallilenksut, avaimia kun on pakko välillä irrottaa toisistaan. Saa heittää hyvästit juuri lakatuille ihanille kynsille kun täytyy repiä renkuloita irti toisistaan! 🙁
Reetta: Älä muuta sano. 🙂 Minun kynnet ei pureksimisaikaan edes ylettäneet metallirenkaan väliin ja jouduin hakemaan kynttä pitempää apuun, usein pikkulusikan tai pinsetit. 🙂
Toimivan ja kivan näköinen avaimenperä! Ymmärrän, että tämä on kaupallinen yhteistyö, mutta muistanko ihan väärin, että joskus aikaisemmin näkyi Zaran laukun kanssa samassa kuvassa Eero Aarnion Poni-avaimenperä?
kotirouva: nappasin ystäväni kirppiskuormasta mustan Pony-avaimenperäkoristeen, mutta se isompi lenksu jossa avaimet ovat oli vanha ja löystynyt kammotus. Pony avaimenperä oli vähän liikaa laukkuni kokoon uuden Troikan kanssa, jotten lahjoitin sen eteenpäin yhdelle 9-vuotiaalle Eero Aarnion Pony-fanitytölle. 🙂 Risa avainlenksu sen sijaan meni metalliroskikseen, sitä ei tule ikävä. 😀
Huhtikuussa avaimenperäsi näytti kyllä ihan jämäkältä ja toimivalta. Rengas on sen näköinen kuin minullakin, johon pitää ripustaa todella painava paino, että sen saa rikki/mutkalle ym. Jos käytössäsi nyt on vanha markettiavaimenperä, miksi vaihdoit ihan toimivan avaimenperän huonompaan? Minusta tämä nyt ei taas oikein istu mainostamaasi minimalismiin, joka kyllä monessa kohtaa näyttäytyy todella erilaiselta, millaisena se yleensä mielletään.
?: Avainlenksu näyttää kuvassa varmasti ihan tavalliselta ja toimivalta, mutta ei sitä valitettavasti ollut. Vanha metallirenkula venyi ja jousti inhottavasti kun avasi painavia ovia (roskahuone, varaston ovi) ja iho jäi usein renkaan kierteiden väliin. Musta Eero Aarnion Pony -avainkoriste on ystäväni kierrätyslaatikosta nappaamani löytö, se ei valitettavasti auttanut käytännönpuolen toimivuudessa vaikka nätti koriste olikin. :)<br />
<br />
Vaihdoin vanhan risan avainrenkaan ja erillisen pony-koristeen ehjään kunnollisen avaimenperään ja jälkiviisaana totean että vaihdos olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. 🙂
Mulla on tällä hetkellä tosi rakas avaimenperä, New Yorkin reissultamme Empire State Buildingistä ostettu avain, jossa semmonen liikkuva keskiosa. Enpä sitä sen enempää osaa selittää, joten alla vielä linkki matkaostoksiini, joiden joukosta avaimenperä löytyy. 🙂 Lisäksi niitä avainrenkaita on avaimissani kolme enkä oikein ymmärrä, miksi niin monta. Täytyy vissiin vähän karsia ja laittaa avaimet ja avaimenperä vain yhteen renkaaseen. Sitten on vielä Insjön avaimenperä, jolla juurikin on tarkoitus kiinnittää avaimet laukkuun. Varsinainen sekametelisoppa, jota voisi ehdottomasti selkeyttää. Muutoin olen kyllä super iloinen omasta avaimenperästäni. ♥<br />
<br />
<a rel="external nofollow" href="http://whiteandfresh.casablogit.fi/lue/2015/10/ostokset-new-yorkista" target="_blank">http://whiteandfresh.casablogit.fi/lue/2015/10/ostokset-new-yorkista</a>
Irina: Se sinun Empire on ihana, muistuttaa mukavasti meidän reissustakin. ♥ Muistatko kun mietin silloin ostaisinko itsekin mutten raaskinut, ihme jutuissa minäkin tinkaan ja sitten sadattelen kun jää sormen iho vanhan risan renkaan väliin puristuksiin. 😀 Onpa muuten nytkin verenpurkautuma vasemmassa keskisormessa, ollut jo kolme viikkoa eikä näytä haalistuvan sitten niin millään. Onneksi ei uusia ole tiedossa, tuo Troikan nahkaremmi on sellainen vempain että sillä vetäisi autoakin eteenpäin jos lihasvoimaa löytyisi tarpeeksi. 😀
Minulla on niitä lenksuja kertynyt sen verran, että niitä pystyy vaihtelemaan avainten, heijastimien ja muun vastaavan kanssa tarpeen mukaan, muutama avaimenperäkin löytyy pikkutavaralaatikosta. Siksi en vain ymmärrä tuota noin radikaalia "tavaran raivaamista", että kaikki heitetään pois ja sitten koko ajan tulee tarve ostaa uutta, kun kotoa ei mitään korvaavaa tavaraa löydy. <br />
Nykyisen avaimenperän ostin matkamuistona, muuten en ole avaimenperiä tainnut lapsuuden jälkeen ostaa. En edes muista mikä minulla oli ennen tätä matkamuistoa, jotain kuitenkin… Tämä nykyinen on niin ihana, että toivottavasti ei huku koskaan! 🙂
K-K: Minulla ei ole avaimenperiä tai irtorenkaita ollut koskaan jemmassa, olen aina jostakin äidin työkalupakin tai veljen tilpehöörijemmoista sellaisen löytänyt kun vanha on hajonnut. 🙂 <br />
<br />
Minulla on ollut näitä kauppojen jakamia ilmais-mainosavaimenperälenksuja, joista olen aina irrottanut sen varsinaisen koristejutun (esim S-marketista saatu 90-luvulla). Miehellä on ollut sama juttu, hänen avainrenkaasta taitaa olla hänen kouluajoiltaan 90-luvulta ja on vaan lisännyt aina uusia ja uusia avaimia siihen. Hänellä onneksi oli se rengas ihan laatutavaraa, paksua kunnon terästä, jossa uuden avaimenperän myötä roikkuu nyt romuboksissa olleita sekalaisia avaimia, joiden kohde ei ole tiedossa muttei uskalla heittää niitä kuitenkaan pois. 🙂