Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Avioero on aina iso elämänmuutos, jonka seurauksena voi joutua rakentamaan kaiken uusiksi arjen pienimmistäkin askareista alkaen. Lukijani avautui minulle henkilökohtaisesta tilanteestaan ja asumiseen liittyvistä haasteistaan – perheen yhteinen kotitalo on avioeron vuoksi myyty ja äidin sekä lapsien uusi koti on vain puolet vanhan talon neliöistä. Makuuhuoneita ei enää riitä kaikille ja äiti nukkuu tällä hetkellä olohuoneen nurkassa vuodesohvalla. Tässä toivepostauksessa jaan teille hänen luvallaan ajatuksiani aiheesta sekä muutamia vinkkejä, joiden avulla olohuone muuntautuu rauhalliseksi makuuhuoneeksi.
Sopu sijaa antaa
Ennen vanhaan olohuone oli kodin tärkeimpiä yhteisiä tiloja, jonne keräännyttiin perheen ja kylään saapuvien ystävien kesken kahvittelemaan, pelailemaan ja katselemaan televisiota. Nykyisin ihmiset tapaavat toisiaan enimmäkseen kahviloissa ja kouluikäiset lapset tuijottavat ohjelmatarjonnan puhelimen tai tietokoneen ruudulta oman huoneensa rauhassa. Meillä televisio löytyy vain tytön huoneesta (oli hänen joululahjatoiveensa) mutta sitäkään ei ole käynnistetty sitten kesäkuun. Olohuone onkin meillä toiminut lähinnä läpikulkutilana ja hyvin harvakseltaan siellä aikaa on enää vietetty.
Olohuoneen puuttuminen ei mielestäni ole suuri vaje ja levolle tarkoitettu makuuhuoneen kaltainen tila kunnon sängyllä varustettuna on tärkeämpää. Mikäli keittiössä mahtuu oleskelemaan koko perheen voimin, ei olohuoneen muuttamista makuuhuoneeksi kannata ajatella puutteena. Kodin eri tilojen maksimaalinen käyttö on pelkästään fiksua ja kustannussyistä joskus myös pakollistakin.
Ideoita pieneen makuusoppeen
Perheen äiti nukkuu olohuoneessa vanhan kodin vierashuoneessa aiemmin olleella vuodesohvalla ja joka iltainen avaaminen, petaaminen ja petivaatteiden kaivaminen kaapista on hänelle rasite. Aamuisin pitää suorittaa samat toimet käänteisesti ja kolmen koululaisen työssäkäyvänä äitinä hän ei aina ehtisi tai jaksaisi puljata vuodesohvan kanssa. Kannustin häntä tekemään olohuoneeseen itselleen kunnon makuuhuoneen ja ostamaan hyvän sängyn vuodesohvan tilalle, mikä lisäksi vapauttaisi tarpeellista säilytystilaa kun peittoja ja tyynyjä ei tarvitsisi enää pakata kaappiin piiloon.
Tilan rajaaminen verhoilla tai kalusteilla
Nukkumatilan saa rajattua kattoon asennattavien verhokiskojen ja kauniiden verhojen avulla, erillisellä sermillä tai jonkinlaisella kalusteella. Olen kahdesti sisustanut olohuoneen makuuhuoneeksi ja ensimmäisellä kerralla eriytin tilan keittiöstä Ikean puolikorkealla Bestå-kaapilla. Tämä toimi mielestäni kivasti antaen näkösuojaa ja rauhaa makuutilalle ilman että tarvitsi alkaa rakentamaan väliseiniä.
Toisella kertaa en rajannut tilaa lainkaan (oli tilapäinen ratkaisu), mutta valkoisen läpikuultavan verhon kanssa kokonaisuus olisi ollut toimiva. Jos tytön kanssa muuttaisimme kaksioon, antaisin hänelle oman huoneen ja nukkuisin itse olohuoneessa samaan tapaan kuin näissä kuvissani, sillä erotuksella että rajaisin makuutilani verhojen avulla.
Kuvat: IKEA
Nykyaikaiset ratkaisut
Sopu sijaa antaa ja vanhemmat yleensä joustavat omista tarpeistaan lasten vuoksi. Lapselle oma huone on erittäin tärkeä, siellä saa rauhassa tehdä läksyjä, viettää aikaa kavereiden kanssa ja leikkiä ilman että sotku valtaa koko kodin. Aikuinen vuorostaan pystyy sovittamaan rutiinejaan ja sopeutumaan muuttuneisiin tilanteisiin paremmin, tosin pitkäaikaista vuodesohvalla nukkumista en suosittele vaikka se alkuun tuntuisikin hyvältä ajatukselta kodin tilojen säilyttämiseksi.
Vähemmän on enemmän, kunhan kodin tärkeimmät funktiot ovat kohdillaan. Hyvä sänky antaa paremmat unet, vaikka tila olisikin osana olohuonetta. Yhteistä aikaa voi perheen kesken viettää keittiössä hengaillen sekä vanhemman sängyssä, joka on suojattu päiväpeitolla. Television katseluunkin on olemassa vaihtoehtoja, mikäli se koetaan tärkeäksi ajanvietteeksi. Kaikkia tv-kanavia voi nykyisin katsella netistä ja valkoiselle seinälle tai screen-verholle heijastettu kuva ja erillisistä kaiuttimista tai bluetooth-soittimesta toistettu ääni on hyvä vaihtoehto. Tv ja tv-taso eivät siis ole nykypäivänä välttämättämyys edes heille, jotka nauttivat TV-ohjelmien katselusta.
Oma koti kohtuulliseen hintaan
Etenkin pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat sekä vuokrat ovat korkeita ja talous ei aina anna myöten kuten toivoisi. Monet joutuvat asumaan ahtaasti ja se ei ole todellakaan häpeän aihe. Jokaiselle olisi tottakai hyvä olla oma tila jonne pääsee halutessaan rauhoittumaan, mutta olosuhteiden sanelemana voi silti joutua tinkimään tästä.
Pikkuruisessa yksiössä kahden koiran ja miehen kanssa asuessani opin mitä tiivis tunnelma tarkoittaa ja kaikista hankaluuksistaan huolimatta siellä oli viihtyisää ja mukavaa. Paljon on asioita joita jäin pikkukodista kaipaamaan, ja etenkin kodin pienen neliömäärän takia läheisyys oli koko ajan läsnä sekä hyvässä että joskus myös pahassa – kiukkupäivinä ei päässyt pakoon minnekään, mutta positiivisena puolena teimme yhdessä paljon enemmän myös kivoja asioita.
Lukijalleni ja kaikille muillekin tilanpuutteen takia kompromisseja tehneille haluan sanoa että jokaisesta elämänmuutoksesta, etenkin niistä vähemmän kivoista, seuraa myös aina jotain hyvää. Pidä rakkaat lähellä ja ota lapset ja ystävät mukaan ratkomaan kodin kommervenkkejä. Lapset kun ovat usein paljon luovempia kuin me aikuiset ja hulluilta kuulostavat ideat saattavat ollakin täydellisiä.
Tilanpuute on monesti vain vanhojen tapojen ja tottumusten aikaansaama illuusio siitä mikä on normaalia tai tarpeeksi. Heitä oletukset romukoppaan ja unohda muiden mielipiteet – tärkeintä on että koti tuntuu kodilta, olohuoneella tai ilman!
Leppoisaa lauantaita kaikille!
Seuraa myös somessa
Ihana postaus! Mun mielestä on mahtavaa, että blogeista löytyy myös tätä näkökulmaa ja että kaikki blogikodit eivät ole 200 neliötä + saunarakennus.
Kirjoitit kauniisti ja annoit hyviä ideoita. Meillä on talosta yläkerta vielä rakentamatta ja ollaan kohta kaksi vuotta asuttu miehen kanssa Ikean pax-kaappien takana olohuoneessa – toki tosi tilavassa sellaisessa, eli jätettiin siitä tahallaan väliseinä pois. Mutta vastaavalla ratkaisulla tosiaan saa hyvin huonemaisen ratkaisun ja jos tilaa on tosi vähän ja haluaa säilyttää huonemaisuuden, niin suosittelisin että hankkii hyvän runkopatjasängyn (tai kaksi kulmittain) kauniilla jaloilla ja fiksuilla patjasuojuksilla/päiväpeitteillä niin niistä saa selkänojatyynyillä ihan sohvan näköiset mutta silti saa nukkua kunnon sängyssä.
Ihanaa syksyä sinulle ja voimia kaikille, jotka avioeron vuoksi joutuvat pohtimaan uusia asumiskuvioita! Onni ei tule neliöistä, se tulee läheisistä ❤️
Meiju: kiitos että jätit kommenttia! ❤️ Kaikki blogikodit eivät onneksi ole hulppeita taloja ja se varmaan onkin yksi merkittävä syy oman blogini suosioon. Meillä neliöitä on jopa ja ”vain” 80m2 enkä siksi missään nimessä voi sanoa asuvani pienessä kodissa, mutta osaan silti samaistua myös tiiviisti toteutettuihin asumisratkaisuihin. Elämässä yllätyksiä tulee eteen meille jokaiselle ja joskus ne ovat asumisjärjestelyyn liittyviä. Halusin postauksellani tuoda ilmi sen ettei kenenkään koskaan pitäisi häpeillä tai kokea huonommuutta vaikka kodin neliöt olisivatkin yleistä normia pienemmät. Luovuutta ja rohkeutta vaan peliin ja pienikin koti voi olla kaunis, viihtyisä, toimiva ja ennen kaikkea KOTI ! ❤️
Minusta on tosi kurjaa että jotkut suorastaan säälivät ihmisiä jotka joko omasta tahdostaan tai muista pakollisista syistä asuvat ns. ahtaasti. Asumisen mukavuus ja elämänlaatu ei tosiaankaan riipu kodin koosta, joillekin oman talon kokonainen siipi on tarpeen mutta ihanan elämän saa luotua myös pikkuruiseen kotiin. Oma asenne ratkaisee eniten ja haluan kannustaa jokaista joka kokee kotihäpeää sanomaan piut paut toisten mielipiteille. Tärkeintä on että on paikka jota voi sanoa kodiksi! ❤️
Kiitos lisävinkeistä, uskon että lukijani ilahtuu myös niistä! ? Ihanaa lauantai-iltaa!
Olen jo 1980- luvulta asti vaihtanut olohuoneen sisustusta välillä makuuhuoneeksi elämäntilanteen mukaan. ?
Anne: Olohuoneesta on moneksi. 🙂
Itsekin avioeron takia jouduin ostamaan kaksion kustannussyistä. Lapsella on oma huone ja itse asustelen olkkarissa. Näin on menty nyt neljän vuoden ajan.
Meillä on sohva ja telkkari sekä minun 140 cm leveä sänky ihan normaalin kokoisessa kerrostalokaksion olohuoneessa, ja mahtuupa sekaan pianokin ?
Hyvin mahtuu elämään näinkin kun vaan asenne on kohdillaan. Olihan toki iso kolaus ahtautua omakotitalosta kaksioon, mutta aina ei asiat mene niin kuin oli suunniteltu. Enkä usko että tämä loppuelämän ratkaisu on kuitenkaan.
Siir-i: ihana sinä, kiitos että kommentoit! ❤️ Uskon että lukijani saa paljon tsemppiä ja inspiraatiota viestistäsi! ?
Elämä ei aina mene niin kuin sen on käsikirjoittanut mielessään ja rakkaudesta vannottu liitto saattaa romahtaa. Äärimmäisiä ratkaisuja voi joutua tekemään ja varsinkin koti on sellainen jonka vaihtaminen / myyminen on kuin koko historiaa ja iloisia hetkiä ei olisi ollutkaan. Lapsuudessa (ja avioeroperheessä kasvaneena) olen kokenut monta muuttoa ja oppinut jo hyvin nuorena että koti syntyy muista syistä kuin neliöistä. Ihmiset tekevät kodin ja seinät luovat vain turvan jossa elää. Oma koti on tottakai myös rakas ja tuntuisi aivan kauhealta jos joutuisin myymään nyt omani, mutta tiedän sen että alkushokin jälkeen pystyn telakoimaan itseni minne vaan – ja kodista tulisi koti aikanaan! ❤️
Halaus sinulle ja kiitos vielä viestistäsi! Vertaistuki on parasta sielunhoitoa ja toivon että teidän kommenteista lukijani saa sisua ja intoa laittaa hihat heilumaan lastensa kanssa! ❤️
Ikean Platsa- sarjassa on nyt myös näppäriä sänky+säilytysyhdistelmiä, jotka toimivat hyvin pienessä tilassa rajaamassa makuutilaa.
Nala: kiitokset vinkistä, loistava sarja! ❤️
Olipas jotenkin koskettava ja ihanasti kirjoitettu postaus, tuli lämmin ja lohdullinen olo, vaikka en itse olekaan samassa tilanteessa. Selvästikin sydämellä kirjoitettu! ♡
Marika: kiitos kauniista sanoistasi! ? Suoraan sydämestä syntyi teksti, ihanaa että se välittyi eteenpäin! ❤️ Lähipiirissäni on muutama hieman vastaavanlainen tilanne ollut ja olen nähnyt omin silmin miten paljon ahdistusta ja surua pahimmillaan aiheuttaa kun joutuu luopumaan omasta kodistaan taloustilanteen ja elämänmuutoksen takia. Haluan kannustaa jokaista ahtaissa neliöissä asuvaa ja postaukseni toivottavasti antoi tsemppimieltä ja inspiraatiota. ❤️
Ihanaa ja aurinkoista viikon alkua! ?
Itsekin muutin eron jälkeen kaksioon. Lapsi /lapset nukkuvat makkarissa kerrossängyssä. Olkkarissa on parisänky, vaatekaappi, vuodesohva, telkkari ja ruokapöytä. Välillä haasteita mutta ei ne neliöt tuo onnea ❤️
Jenni: kiitos kommentistasi! ? Neliöt ei useinkaan tuo onnea vaikka ahtaasti asuessa tuntuukin että kaikki ongelmat katoaisi jos vaan olisi tilaa enemmän. ❤️ Pienenkin kodin saa viihtyisäksi ja toimivaksi, ja lapset muistavat aikuisena miten silloin joskus ennen vanhaan oli perhe läsnä (monet muistelevat lämmöllä lapsuuttaan etenkin jos tilaa on ollut vähän). ❤️
Itse asuin 17,5 vuotta tässä kaksiossa tyttäreni kanssa. Tyttärelläni oli isompana olohuone omana huoneenaan, itselläni makkari. Kun joku kävi kylässä, niin istuimme keittiössä kahvilla. Hyvin toimi.
Aikanaan lapsena/nuorena meil oli makuupaikkoina isossa perheessä ja pienessä asunnossa niin keittiö kuin olohuonekin.
Kannattaa ajatella vain oman perheen toimintoja, ja olla kangistumatta kaavoihin, niin on mukavampi asua ja elää ahtaammassakin asunnossa.
Minna: kiitos kommentistasi! ? Täyttä totta puhut, turha murehtia muiden mielipiteitä tai tuskailla sitä minkälainen kodin kuuluisi normien mukaan olla. Olohuone on kiva lisä muttei todellakaan pakollinen, eikä aina edes tarpeenkaan. Etenkin nykypäivänä kun olohuoneen merkitys ajanvietossa tai TV:n katselussa on menettänyt merkityksensä, ei kannata edes maksaa turhista neliöistä jos pienemmällä tulee toimeen. ❤️ Ahtaastakin kodista saa tilavan tuntuisen ja toimivan, se vaatii vaan vähän enemmän ideointia ja luovuutta. Pienen kodin sisustaminen on oikeasti haastavampaa kuin ison ja vaatii enemmän harkintaa ja miettimistä, sekä kykyä osata luopua turhasta tavarasta. ??
Itselläni on vuosia ollut oma makuusoppi olohuoneessa enkä enää edes kaipaa omaa erillistä tilaa. Lapsia on 7 ja makuuhuoneita vain 3 joten yläkerta on lasten. Olohuoneessa on kesäisinkin viileää ja takapihan oven saa pidettyä auki ja se on mukavaa. Tilan olen erottanut valkoisilla verhoilla ja ratkaisua on kehuttu:)