Katselin YLE:n kotimaisen Verta, hikeä ja t-paitoja -dokumenttisarjan tuoreeltaan sen ilmestyttyä maaliskuun alussa ja vaikka paljon vaateteollisuuden taustoista ennakkoon jo tiesinkin, toi dokkari myös uutta informaatiota ja ajattelun aihetta. Olen pureksinut asiaa itsekseni ja nyt on aika purkaa ajatukset ulos myös täällä blogin puolella.
Vaatteen hinta ei ole tae eettisyydestä
Pikamuotiteollisuus on jo pitkään toiminut hämärällä alueella ja aiheuttanut sekä huolta että epätietoisuutta – miten voin varmistaa että omat vaateostokseni eivät ole epäeettisiä, ihmisoikeuksia loukkaavia, luontoa saastuttavia tai muulla tavoin haittaa aiheuttavia?
Paljon paasataan siitä että kertakäyttökulttuurista pitää luopua ja yksinkertaisin ajatus on että ostamalla kallista tekisi hyvää. Näin asia ei kuitenkaan ole ja monet arvokkaat vaatemerkit tuottavat vaatteitaan tismalleen samanlaisissa ympäristöissä tehdastyöläisten ja paikallisten asukkaiden terveydestä piittaamatta, kenties myöskin tuotannon taustoja piilotellen. Mihin kuluttaja sitten voi turvata päätöksentekonsa, jos edes hinta ei korreloi eettisyyden tai laadun kanssa, eikä tietoa yrityksen tuotantovaiheista ole saatavana?
Itse koen että ainoa keino tällä hetkellä on yrittää onkia mahdollisimman paljon tietoa vaatebrändien arvoista sekä toiminnasta, ja peilata ostospäätös saatuun informaatioon. Tietoa on saatavana kun jaksaa hieman tutkailla pintaa syvemmältä ja tiedon puuttuminenkin kertoo omaa tarinaansa.
Kultainen keskitie
Pikamuoti työllistää miljoonia ihmisiä ympäri maailman ja monelle se on ainoa keino turvata oman perheen elanto. Totaalinen ostamattomuus ei suoraan ratkaise vaatetuotannon epäeettisyyden ongelmaa, sillä problematiikka vain muuttaisi muotoaan. Ilman vaateteollisuuden työllistävää vaikutusta kehitysmaiden rikollisuus kasvaa, sillä paikkaavaa infrastruktuuria ei hetkessä eikä kahdessa tilalle saada rakennettua. Miten tälläisen globaalin ongelman voi siis saada aisoihin? Sitä kysyy moni, mutta varmoja vastauksia ei toistaiseksi kukaan voi antaa.
Itse luotan kultaisen keskitien voimaan melkolailla kaikessa elämässä. Vaate- ja asusteostosten ekologisuuden, eettisyyden ja hinta-laatusuhteen kanssa olen paininut jo vuosia ja YLE:n dokumentin seurauksena tein päätöksen että omissa vaatteissani ostan jatkossa vain eettisiä arvoja kunnioittavien yritysten ja brändien tuotteita, joiden tuotannosta on saatavana riittävästi informaatiota.
Tytölle sen sijaan ostan jatkossakin joskus myös pikamuotipuolen jättiketjujen juttuja. Viimeisimpänä ostin Ariana Grande -kuvalla varustetun kevättakin H&M:stä, joka oli hänen suuri toiveensa. Kasvavan lapsen vaatteiden osalta harvalla on varaa satsata hurjia summia ja siksi mielestäni marketti- tai pikamuotiketjujen vaatteita ostavia ei pidä missään nimessä alkaa paheksumaan. Ylenpalttista ja etenkin huvin vuoksi tapahtuvaa halpavaateshoppailua kuitenkin pitäisi välttää, sillä pikamuodin suurin ongelma on sen valtava volyymi.
Arvokkaampia ja eettisesti tuotettuja vaatteita sekä tytön satunnaisia pikamuotiketjujen vaatekappaleita ostamalla jaan omat rahani toimijoiden kesken talouteni sallimissa rajoissa. Tällä tavalla pystyn tukemaan eettisesti vaatteitaan tuottavia yrityksiä kannustaen heitä jatkamaan entistäkin isommin.
Ekologinen ja eettinen valinta
Tilasin viime viikolla itselleni uuden mekon syksyn asiakastapaamisia silmällä pitäen. Tein taustatyöni huolella ja lopulta ostopäätös syntyi helposti törmätessäni nettikaupassa kauniiseen Audrey-mekkoon. Ajattomiin muotiklassikoihin ja eettiseen tuotantoon keskittyvältä Filippa K:lta löytyneen mekon tuotetiedoissa kaikki informaatio on kerrottu kattavasti ja mitään piilottelematta vaatteen valmistusmaata ja vaatetehtaan tarkkaa osoitetta myöten.
Mekon hinta tottakai kirpaisi, mutta olin valmis sen maksamaan sillä etsin nimenomaan pitkäikäistä ja laadukasta perusmekkoa joka kestää lähempääkin tarkastelua. Tälläistä Filippa K:n kaltaista täyttä avoimuutta arvostan ja toivon että Suomestakin löytyisi vaatemerkki, jonka mallisto olisi makuni mukainen. Tukisin mielelläni aiempaakin enemmän myös suomalaisia vaatealan yrityksiä, etenkin jos tuotantokin tapahtuu Suomessa tai edes Euroopan sisällä.
Osta vähemmän, käytä enemmän
Jos olisin miljonääri, teettäisin enemmistön vaatteista suoraan suomalaisella ompelijalla ja pitäisin kynsin ja hampain kiinni ammattitaitoisesta tekijästä, joka ymmärtäisi tarpeeni sekä makuni. Minulla ei kuitenkaan ole taloudellista mahdollisuutta tälläisen palvelun säännölliseen käyttämiseen ja esimerkiksi villakangastakin tai trenssin teettäminen maksaisi minun kukkarolleni liikaa. Sen sijaan satunnaisia t-paitoja ja muita yksinkertaisempia vaatteita voisin hyvinkin teettää ompelijalla ja sellainen harkinnassa onkin.
Kaikista tärkeintä olisikin käyttää vaatteita mahdollisimman pitkään, olivat ne sitten kalliita tai halpoja. Pikamuodin suurin ongelma on nimittäin vaatteiden kertakäyttöisyys ja tuotannon valtava volyymi, joka on täysin kestämättömällä tasolla. Tuotannon volyymia saadaan pienemmäksi ostamalla vähemmän ja käyttämällä enemmän, mikä jo osaltaan saisi aikaan myönteisiä vaikutuksia.
Vaali eettisiä arvojasi
Koronapandemian myötä olemme saaneet huomata miten maailma pyörii rahan varassa. Rahan pitää tottakai pysyäkin liikkeessä, mutta ostokset olisi syytä kanavoida kestävämmän kehityksen tuotteisiin ja kotimaisuuden sekä kotimaisen työvoiman tukemiseen. Vientiä ja tuontiakin tarvitaan, jotta raharattaat pysyvät pyörimässä ja keskittämällä esimerkiksi muotiostokset Euroopan sisällä valmistettuihin tuotteisiin, voit olla varmempi siitä että rahat tulevat aikanaan takaisinpäin.
Wishin kaltaiset toimijat ovat kaikista ongelmallisin ostopaikka. Mitä useampi ohjaa rahansa näihin aasianjätteihin, sen vähemmän meillä on valinnanvaraa Suomessa ja koko Euroopassa. Kiina on esimerkiksi elektroniikan osalta huippumaa, mutta vaateteollisuuden puolesta täysin päinvastainen. Omilla valinnoilla on siis paljonkin merkitystä ja vallitseva tilanne on varmasti avannut monien silmät.
Osta siis tarpeeseen, sitoudu ostokseen, käytä niin monesti ja pitkään kuin pystyt, ja suosi kotimaisia ja Eurooppalaisia yrityksiä, sekä omien arvojesi mukaista tuotantoa niin paljon kuin pystyt. Eetisiä arvoja on useita ja niiden punnitseminen ja tärkeysjärjestykseen laittaminen luo omanlaisensa haasteet. Jokainen ostos on kuitenkin signaali yrittäjän suuntaan ja vaikka ostokset ovatkin siirtyneet nyt pääosin verkkoon, voi jaloillaan silti äänestää.
Katso Verta, hikeä ja t-paitoja -dokumenttisarja YLE Areenasta: areena.yle.fi/verta-hikea-t-paitoja
Aurinkoista päivää kaikille!
Seuraa myös somessa
Itsellä on rahat tiukalla, erinäisten asioiden vuoksi.
Vaatekaappiin tein karsinnan.
– käytössä aina
– kivoja vaatteita, ei juuri käytössä
– lempparivaatteet, jotain vikaa
– en pidä, vaatteessa jotain kivaa
– poistoon
Sitten sellaista tuumailua:
– vaihdoin vetoketjuja, lisäsin nappeja, kirjailin pienien reikien/tahrojen päälle kuvioita
– palastelin muutamaan lempipaitaan, kulahtaneiden osien (etumus, kaulus, kainalot) huonot kohdat leikkasin pois ja niistä vaatteista, joissa oli jotain kivaa leikkasin korjaussarjan paikan kulahtaneen tilalle
– osa vaatteista meni poistoon korjausyrityksen jälkeen
– ompelukoneena jalkapoljin Singeri, anopin roskiskuormasta, sellainen pöytämallinen ja on hitsin hyvä laite, ompelee nahkaa/farkkua/silkkiä….
Mutta nyt vaatekaapissa on paljon aivan täydellisiä lempivaatteita.
Pistin poistoon kalliitakin vaatteita, osa onneksi meni kaupaksi niillä merkkikirppisvaatemyynneissä.
Puutteet korjaan.
Tilasin yhdistystutulta villatakin (ostin lankoja reilusti, riittää kaverin omiinkin projekteihin ja kaveri sai valita poistovaatteista haluamansa ja itse ehdotti, kutovansa haluamani neuleen, kun mun taidoille on liian haastava..).
May: vaatteiden korjaamista minäkin olen alkanut tekemään. Juuri viime viikolla paikkasin reiän tytön paidasta ja yritin myös korjata farkkujen jumittavan vetoketjun pihtien, ruokaöljyn ja vanupuikon avulla. Olisi kiva myös ommella joskus itse vaatteita mutta siihen ei aika tällä hetkellä riitä. Teini-iässä tein paljonkin vaatteita itse ja koulupäivien jälkeen jäin käsityöluokkaan ompelemaan, mutta se harrastus jäi enkä tiedä miten taidotkaan enää ovat muistissa. 😀 Mitään vaikeita luomuksia en osaa tehdä, tai en ole koskaan kyllä edes yrittänytkään, joten perus trikoolinjalla menisin jos nyt ompelukoneen ja kankaita eteeni saisin. 🙂 hyviä ideoita sinulla, korjaaminen ja tuunaaminen on ehdottomasti fiksua ja kivaakin. ❤️
Heips?Harmi kun et julkaise enää kommentteja. Toivotaan että ryhdistäydyt siinä asiassa. Kiva ois myös lukea, miten hoidat kuntoasi, esim viikon ajalta liikuntakalenteri?
Pilvi: julkaisen kyllä päivittäin niihin myös vastaten mutta vauhti ei ihan yllä saatujen kommenttien määrään, siksi viivettä. 🙂
Minulla on vallitsevan tilanteen vuoksi työt lisääntyneet ja lisäksi tytön etäkoulu tuo oman lisänsä, aika on kortilla ja pyrin kyllä kommentteihin vastaamaan mahdollisimman nopeasti ja arvostan jokaista saamaani kommenttia mutta kanavia on niin monta ja vastattavaa on kymmeniä päivässä, en ole superihminen minäkään. ❤️
Moikka, haluaisin myös tietää miten hoidat kuntoasi? Pilvi tossa ylempänä jo kyselikin, mutta vastausta siihen ei tullut. Kiitos.
Hilima: Tällä hetkellä kuntoilu on kotipainotteista, jumppaa ja venyttelyä enimmäkseen. Olen kuitenkin juuri eilen tilannut uudet lenkkarit jotta pystyn aloittamaan uudelleen juoksulenkit. Selkäni ei kestä juoksusta johtuvaa tärähdystä ilman kunnollisia lenkkareita. Odotan kyllä että salit taas aukeavat ja pääsen treenaamaan. Mitään himosporttista fitness-treeniä en siis tee vaan peruskuntoa ja lihaksistoa ylläpitävää treeniä jossa saa vähän hikoillakin samalla. 🙂
Ok. Kiitos vastauksesta?Lähetin aikaisemmin kommentin, jossa kyselin edellisessä postauksessa näkyvää pääsiäiskakun ohjetta? Kiva, jos viitsit julkaista.
Pilvi: vastasin sinulle juuri. 🙂
Hei,
Vaatteiden teettäminen ompelijalla ei ole ihan niin kallista kuin etukääteen ajattelisi. Tai no en tiedä pääkaupunkiseudun hintoja, mutta ainakin täällä muualla Suomessa saa teettettyä vaatteita järkevään hintaan. Itselleni teetettiin häämekko muutama vuosi sitten ompelijalla ja mekon hinta oli paljon alempi kuin jos olisin samanmoisen ostanut häämekkoliikkeestä. Ja äidilleni on samainen ompelija tehnyt myös mekon ja villakangastakin ja hinnat ovat suurinpiirtein samoissa, kuin jos ostaa merkkivaatteen.
Kävin googlettamassa esimerkiksi ostamasi Filippa K:n mekon ja uskoisin että noin yksinkertaisen mekon teettäisi ompelijalla melko samaan hintaan, kuin mitä siitä nyt maksoit. Tai ainakin täälläpäin teettäisi. Ja vaikka siitä joutuisi esim. sen 50€ enemmän maksamaan, niin se ei minusta ole paljoa, jos mekko on juuri sinulle tehty ja raha menee suoraan tekijalle 🙂
Toki aina on parempi ostaa vaatteet omia arvoja tukevalta brändiltä, kuin pikamuotiketjusta tai sellaiselta firmalta, josta ei tiedä missä vaatteet valmistetaan. Tekstissäsi oli kyllä monta tosi tärkeää pointtia, näitä seuraamalla päästäan jo tosi paljon parempaan suuntaan!
Siina: Hinnoissa on varmasti eroja, sekä tekijöiden että maantieteellisen sijainnin perusteella. Olen parilta ompelijalta kysellyt hintahaarukkaa mm. korkeavyötäröisille farkuille (haarukka 250-450€), nilkkamittaiselle yksinkertaiselle juhlamekolle alkaen. 450€ jne. Trenssin ompeluakin kysyin ja sen hinta lähtee 600 eurosta ylöspäin. Hinnat ovat täysin perusteltuja ja tuntipalkoiksi muutettuna todella kohtuullisia, en missään siis tarkoita että ne olisivat ylihintaisia. Oma talous ei vain taivu siihen että säännöllisesti teettäisin vaatteita, mutta satunnaisesti se on mahdollista ja myös fiksuakin. 🙂 Sitten on tietysti myös sekin että onko lopputulos varmasti laaduka… ystäväni teetti itselleen juhlamekon ja se oli varsin epäonninen tarina. Mekko oli ommeltu eri kankaasta mistä sovittiin, helmassa repsotti rispaantuneita langanpätkiä, toinen hiha oli 2cm lyhyempi, vetoketju oli aivan liian pitkä ja sojotti kyljessä ihoa vasten kankaiden alla epämukavasti. Paljon muutakin oli vialla ja lopulta ystäväni heitti hanskat tiskiin. Hyville tekijöille on pitkät jonot täällä meillä päin eikä ihme, niistä ei kukaan halua luopua ja tilauskirja on jatkuvasti täynnä vakkariasiakkaiden tilauksia. Parista paikasta sanottiin minulle viime kesänä ihan suoraan ettei ole mahdollista ottaa uusia tilauksia / asiakkaita lainkaan kun ei ehdi tekemään edes olemassa olevia tilauksia. 😀 Jos olet löytänyt ammattitaitoisen ompelijan niin pidä hänestä kynsin ja hampain kiinni! <3 <3