Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Lue lisääOta yhteyttä
Ette usko miten ihanalta tuntuukaan olla lomalla! Mihinkään ei ole kiire, eikä mitään tarvitse tehdä jos ei huvita. Voi vaan olla möllöttää villasukat jalassa.
Onneksi tässä oli viikonloppu aikaa hidastaa vauhtia ennen aattoa, sillä tuskin olisin pystynyt kerralla vaihtamaan lomamoodille. Nyt kiireettömyys on alkanut sisäistymään ja aamulla olikin aivan ihana herätä hitaasti omaan tahtiin, keitellä kahvit täydellisessä hiljaisuudessa ja laittaa riisipuuro uuniin tulemaan ennen muiden heräämistä… ja närkkiä salaa muutama kinkkusiivu esiaamupalaksi. 😀 Joulussa parasta on kaikki!
Haluan vielä toivottaa teille kaikille ihanaa, rauhallista, tunnelmallista ja iloista joulua!
Mitä ostaa lahjaksi aikuiselle, jolla on jo kaikkea? Entäs jos tämä tärkeä ja rakas tyyppi vielä kaiken kukkuraksi ilmoittaa tulevansa kylään extempore, etkä ole osannut varautua asiaan?
DIY – Herkkukori lahjaksi
Tällainen tilanne tuli eteeni eilen illalla ja hirveässä hädässä mietin mitä ihmettä keksisin antaa lahjaksi. Suurin osa kaupoistakin oli mennyt jo kiinni ja aikatauluun ei sopinut lähteä kiertelemään kauemmas kauppakeskuksiin. Lähimarketin tarjontaan oli turvauduttava ja kaunis joulukukka olisi ollut helppo lahja, mutta lahjansaaja ei kukista välitä, joten vaihtoehdot kävivät vähiin.
Mitään turhaa en halua kenellekään lahjaksi antaa edes jouluna ja päätinkin koota hänelle pienen herkkukorin lähikaupan antimista, sillä kokeilevaisena kotikokkina hän löytää varmasti käyttöä herkuille.
Herkkulahjaan kokosin kaupan kivoimpia tuotteita, kuten Blossa-glögiä, Dijon-sinappia, Filos-oliiveja, aitoa italialaista pastaa, Mackaysin älyttömän hyvää lemon curd -sitruunatahnaa ja Donokan suklaata, joiden kääreissä on ihania mietelauseita ja tervehdyksiä.
Kokoa antimet isoon paistopussiin
Punoskoreja ei lähikaupassa myyty, joten herkut piti kääriä johonkin muuhun. Ruokalahjojen korit ovat mielestäni muutenkin vähän kaksipiippuinen juttu. Herkkulahjat syödään, mutta kori jää nurkkiin pyörimään ja kaiken kokoiset punoskorit olivatkin kesän kirppiskiertueella hyvin yleinen näky paikkakunnasta riippumatta. Herkut kannattaakin korin sijasta paketoida joko sellofaaniin tai jos sitä ei kaupasta löydy niin paistopussi ajaa saman asian.
Tähän lahjaan tarvitsin ison paistopussin ja 45x55cm kinkkupussi oli onneksi riittävän suuri. Lasipurkkeihin pakatut herkut ja Blossa-glögi painoivat niin paljon, että leikkasin pahvilaatikosta soikion muotoisen palan ja käärin sen ympärille valkoista lahjapaperia saadakseni pussin pohjalle jämäkän alustan.
Tavallisesta ruokakaupastakin voi siis löytää kivoja joululahjoja, varsinkin jos yllätysvieraat ilmoittavat tulostaan viime tipassa eikä muunlaiseen shoppailuun ole mahdollista syöksähtää muiden joulukiireiden takia. Rakenna siis lahjaksi herkkukori ja sano joulustressille heipat!
Koulun joulujuhlat on juhlittu ja on aika virittää mieli joululomailuun. Tyttö halusi antaa opettajalleen joululahjan ja kävimme yhdessä ostamassa kaupasta paketin open lempisuklaata. Tyttö tahtoi itse paketoida lahjan ja meidän omista joululahjoista ylijääneestä paketointimateriaalista hän loihti todella kauniin kääreen opettajan suklaarasialle.
Ruskea voimapaperi on loistava materiaali lapsen hyppysiin, sillä se ei repeydy niin helposti kuin perinteiset ohuemmat lahjapaperit. Koristeeksi tyttö nappasi meidän kukkakimpusta yhden hopeisen oksan ja teippasi sen paketin päälle. Joulupallon takana on opettajan nimi ja jouluntoivotukset, jotka neiti kirjoitti hopeisella tussilla.
Tytön paketointia oli ihana seurailla sivusta. Hän oli todella uppoutunut puuhaansa ja keskittyneesti sommitteli oksaakin paikalleen, ennen kuin oli tyytyväinen tulokseen. Äitinsä tyttö on selvästi – ei epäilystäkään. 😀