Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Lue lisääOta yhteyttä
Kaupallinen yhteistyö: Habitare 2017 / Suomen Messut
Habitare 2017 -messujen ensimmäinen päivä on takana ja kaikista eniten villiinnyin MUJI:n pop-up -myyntipisteellä, kuten ennakkoon jo uumoilinkin. Tämän vuoden ensimmäinen Habitare-messupostaukseni onkin pyhitetty vain ja ainoastaan MUJI:lle – katsokaa, inspiroitukaa ja ihastukaa!
Valkoisia ja harmaita siivousvälineitä, tästä ei kuulkaa pelit eikä vehkeet parane! Valikoimasta löytyi teippirullaa, rikkaharjaa, tiski- ja pulloharjaa, siivousliinoja, lattiamoppia ja pesuria useampaakin eri sorttia.
Toimistotarvikkeita oli myös vinot pinot. Omat suosikkini voit bongata yllä olevasta kuvasta, joita ovat teräksinen taskulaskin sekä litteä kynäkotelo.
Keittiövälineitä sekä säilytystuotteita oli monenlaisia, minimalistisessa ja funktionaalisessa skandinaavis-japanilaisessa hengessä. Teräksiset henkaripakkaukset menivät kuin kuumille kiville, samoin myös läpinäkyvät akryylimuoviset säilytysboksit sekä valkoiset täyttöpullot, jollaisen itsekin ostin.
Minulla oli ostoslista valmiiksi mietittynä ja muutama tuote listalta tuli löydettyä. Niiden lisäksi ostin kaikenlaista muutakin, joista teen oman postauksen vähän myöhemmin.
MUJI löytyy Habitaresta osastolta 6p48 ja se on ehdottomasti yksi Habitaren parhaista helmistä. Jos siis suuntaat kohti Suomen sykähdyttävimpiä sisustusalan messuja, etsiydy paikan päälle ihastelemaan!
Twin Peaks -kulttisarjan tuore kolmoskausi taputeltiin pakettiin viikko sitten ja vieläkin pureksin kauden tapahtumia. Kuten helmikuinen postaukseni kertoi, olivat odotukseni jotakin aivan muuta mitä todellisuus, vai pitäisikö sanoa epätodellisuus, tarjosi.
Twin Peaksin odotettu paluu
Kolmannen kauden avausjakson tunnusmusiikin pärähtessä soimaan, kulki selkäpiissäni tuttuun tapaan taas kylmiä väreitä. Tätä päivää olin toivonut ja odottanut 90-luvulta asti.
Mielessäni oli kymmeniä kysymyksiä: Mitä tapahtui FBI-agentti Dale Cooperille ja missä pirussa on BOB, kuoliko Audrey pankkiholvin räjähdyksessä ja miten murhatun Lauran äiti Sarah Palmer on jaksanut kaikki nämä vuodet.
Oletin saavani vastauksia vähintäänkin näihin kysymyksiini, mutta toisin kävi. Nyt niiden tilalla on liuta uusia kysymyksiä, joihin en todennäköisesti tule koskaan saamaan vastauksia.
David Lynchin eriskummalliset aivoitukset
Vanha Twin Peaks oli uskomattoman upea yliluonnollisilla tapahtumilla vauhditettu jännitysnäytelmä pienen kaupungin kieroutuneesta elämästä ja sen asukkaista. Lukiolaistytön Lauran murhan ympärille rakennettu juonenkerronta tempaisi mukaansa jännittämään rikostutkinnan etenemistä.
Sarjan isä ja ohjaaja David Lynch on aina ollut oman tiensä kulkija. Twin Peaksin myötä opin arvostamaan hänen eriskummallisia aivoituksiaan ja esimerkiksi Mulholland Drive -elokuvasta tykkään, vaikkei sen juonessa tunnu olevan päätä eikä häntää.
Toivoin Twin Peaksin uuden kauden noudattavan edellisiltä kausilta tuttua tunnelmaa ja olevan rakenteellisesti tiivis jatkokertomus, mutta sain pettyä karvaasti.
David Lynchin ihmeellinen maailma
Uusi Twin Peaks The Return jätti kuitenkin kylmäksi. Se meni kaikin puolin överiksi ja vaikka ymmärrän herra Lynchin taiteellisen ja visionäärisen puolen, kummastelin monessa kohtaa sitä miten huonosti ja oudosti efektit oli sarjassa toteutettu. Ensimmäinen shokki oli kun Laura Palmeria näytellyt Sheryl Lee otti kohtauksessa kasvonsa irti ikäänkuin ovea raottamalla – siis what a f***k?
Toinen vastaava haavi auki -tapaus oli evolve of the arm eli alkuperäisessä sarjassa olleen yksikätisen Miken irtihakatun käden uusi muoto – ohut risu jonka päässä keikkuu suulla varustettu nakkimakkaran värinen nahkamöykky. Tämä kohtaus aiheutti jo myötähäpeän tunteita ja sanon tämän ääneen siitäkin huolimatta että David Lynchin fanit rökittävät minut verbaalisesti alimpaan maanrakoon. 😀
Taiteellinen, outo ja epäselvä
Kolmoskauden tapahtumat olisi hyvin voinut tiivistää kolmeen viimeiseen jaksoon, jotka koin normaalimmiksi ja tapahtumiltaan mielenkiintoisiksi. FBI-agentti Dale Cooper onnistui palaamaan ajassa taaksepäin siihen hetkeen joka johti Lauran kuolemaan ja muutti tapahtumien kulun. Lopputulos ei kuitenkaan ollut ihan sitä mitä Cooper toivoi. Sarjan viimeinen kohtaus sisälsi hämmentyneen oloisen Cooperin kysymässä että mikä vuosi tämä on, sekä karmeasti kiljuvan aikuisen Lauran.
Onni onnettomuudessa on se että Twin Peaks The Return on niin taiteellinen ja outo tapaus, ettei sitä osaa oikeastaan edes yhdistää alkuperäiseen sarjaan. Lukuisista viitteistään huolimatta myös erillinen vuonna 1992 valmistunut elokuva Fire Walk With Me tuntuu olevan irrallaan uuden kauden tapahtumista. Puolivälissä kolmatta kautta pelkäsin että vanhakin Twin Peaks menisi pilalle ja kadottaisi hohtonsa, mutta sitä onneksi ei tapahtunut.
Twin Peaks – Maailman paras sarja
Mitä tähän nyt sitten sanoisi. Aito ja alkuperäinen Twin Peaks on edelleen minulle se maailman paras sarja, jota Fire Walk With Me -elokuva täydentää. Uusi kausi sen sijaan ei kuulu tuohon kokonaisuuteen laisinkaan ja pidän sitä irrallisena ja sekavana ylitaiteellisuutena, joka ei selvästikään minulle aukea.
Jos et ole aikaisemmin löytänyt Twin Peaksin mystiseen maailmaan, on siihen nyt hyvä mahdollisuus. Sarja alkaa SUB:lla tänään klo 22:00 ensimmäisestä jaksosta alkaen ja sitä näytetään kolmesti viikossa tiistaista torstaihin.
Uuden kauden jaksot näytetään SUB:lla heti vanhojen kausien jälkeen ja toivottavasti näyttäisivät tuon Fire Walk With Me -elokuvankin, jotta ihmisillä olisi edes jonkinlainen käsitys tapahtumista kolmoskautta varten. Mutta siis, ekat kaksi kautta kannattaa ehdottomasti katsella ja minäkin aion notkua pitkästä aikaa telkun ääressä arki-iltaisin ihan vaan siksi, että alkuperäinen Twin Peaks on parhautta!
Kävin läpi blogini kävijäliikennettä ja hakusana valkoinen keittiö nousi esiin monin eri kirjoitusmuodoin. Myös kysymyksiä saan usein juuri keittiötä koskien, eniten kiinnostaa valkoisen Avonite-komposiittitason nykyinen kunto ja kodinkoneiden käyttökokemukseni. Päätin tehdä lyhyen koontipostauksen ja samalla näyttää teille miltä keittiössä juuri tällä hetkellä näyttää.
Valkoinen väri ei ole arka kun materiaalit on valittu oikein
Vitivalkoinen komposiittitaso sekä samasta materiaalista valmistettu tiskiallas ovat edelleen kuin uudet. Niihin ei ole tarttunut väriä kasviksista eikä marjoista, eikä myöskään pinttymiä kahvista, teestä tai viinistä. Pidän toki myös huolta niistä ja noin kerran vuodessa olen ne suojannut tason mukana tulleella suojasuihkeella, joka hierotaan perusteellisen puhdistuksen jälkeen puhtaalla liinalla tason sekä altaan pintaan.
Sanoisinkin että vaikka keittiöni on valkoinen, ei sen kanssa tarvitse olla erityisen varovainen. Normaali pyyhintä ja altaan huuhtelu riittävät pitämään valkoisen valkoisena. En tosin ole testannut mitä kävisi jos jättäisin porkkanamehun, mustikkasurvoksen tai punaviinin altaaseen lillumaan vuorokaudeksi tiskiveden joukkoon, mutta järjellä ajateltuna ei olisi ihme jos tuollaisesta värjäytymiä jäisikin. Harva kuitenkaan näin tekisi, enkä missään nimessä suosittelisi edes kokeilemaan moista.
Laadukkaat kodinkoneet parantavat arkea
Myös kodinkoneisiin olen edelleen yhtä tyytyväinen kuin keittiörempan valmistuttua jouluna 2014. Boschin astianpesukone tekee nopeasti ja vettä säästäen hyvin puhdasta jälkeä, kiertoilmauuni paistaa tasaisesti niin paistin kuin sämpylät ja pullatkin, ja induktioliesi kuumentaa pannussa veden nopeammin kuin vedenkeitin.
Liebherrin laatikostomallinen jääkaappi se vasta keittiön aarre onkin. Sen täyttöaste on erinomainen, eikä sitä ole kertaakaan tarvinnut sulatella tai säädellä. Boschin pakastin on perinteinen tason alle asennettava kaappipakastin, joka parin vuoden välein kaipaa sulatusta. Sulatusta kaipaamaton No frost olisi tietysti ollut parempi, mutta sitä ei saanut saarekkeen sisään upotettavassa mallissa.
Tarkempaa tietoa kodinkoneideni toiminallisuuksista löydät alla olevien postauslinkkieni takaa:
Sisustuksen osalta vähemmän on edelleen enemmän ja tasolta löytyy kahvikeittimen lisäksi vain tarpeellisia ruoka-aineksia sekä saarekkeen päällä oleva tunnelmavalaisin ja viherkasvitarjotin. Pyrin pitämään tasot mahdollisimman tyhjinä, jotta ruoanlaitto ja muu kokkaileminen sujuu ilman sen suurempia valmisteluja.
Väriä ja fiilinkiä saan raikkaista ruoka-aineksista ja vaihtelunhaluisena ihmisenä keittiön sisustus muuttuu sitä mukaa kuin ruokia syödään ja kaupassa käydään. Kesällä pöydillä nähtiin enemmän hedelmiä ja myös marjojakin, ja talvella mennään enemmän juurespatojen ja porkkana-lanttu-bataattien puolelle. Yrttejä meillä popsitaan läpi vuoden, niitä on yleensä aina kaksi kipaletta Eva Solon yrttiruukuissaan.
Keittiöremontin vaiheita
Jos et ole vielä nähnyt miltä keittiömme näytti ennen remonttia, kipaise kauhistelemassa täällä:
Ja jos olet harkitsemassa keittiöremontin tekemistä, kannattaa lukea keittiöremppapostaukseni, jotka löytyvät kätevästi yhden klikkauksen päästä valmiina listana uusimmasta vanhimpaan järjestäytyneinä:
Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
