Sadepäivän asupostaus – Parajumpers Mary Todd

Minulta toivottiin takkiesittelypostausta ja aloitan toiveiden täyttämisen esittelemällä teille lempparitakkini, joka on jo vuosien ajan ollut Parajumpersin puolipitkä ja kauniisti istuva Mary Todd -ulkoilutakki. Tänäänkin taas kiskaisin sen tuttuun tapaan päälleni tuonne sateiseen säähän ja ehdin nappaamaan teille pari asukuvaa ennen tanssitunnille kipittämistä. Takki on mielestäni peruspätevä sekä tennareiden että ballerinojen kanssa, eikä kumpparit tai nahkasaappaatkaan näytä yhtään hullummalta sen kanssa.

Parajumpers Mary Todd -ulkoilutakki asupostaus Omakotivalkoinen
Parajumpers Mary Todd -ulkoilutakki asupostaus Omakotivalkoinen
Parajumpers Mary Todd -ulkoilutakki asupostaus Omakotivalkoinen
Parajumpers Mary Todd -ulkoilutakki asupostaus Omakotivalkoinen
Parajumpers Mary Todd -ulkoilutakki asupostaus Omakotivalkoinen
Parajumpers Mary Todd -ulkoilutakki asupostaus Omakotivalkoinen

Olen ollut takkiini niin tyytyväinen että haluaisin tämän myös hiekansävyisenä. En tykkää liian tummasta asukokonaisuudesta ja vaaleampi takki toisi hieman raikkautta pukeutumiseen. Tämä on paras arkitakki jonka olen koskaan omistanut, se on sopivan sporttinen olematta kuitenkaan lenkkitakin näköinen.

Suurta irroitettavaa huppua olen mielessäni kiittänyt lukemattomia kertoja, sillä Helsingin merituuli puskee välillä melko karusti vasten kasvoja. Ison hupun sisään voin piiloutua tuulta pakoon kuin eskimo. 😀

Huomenna postailen teille aikuisten alkeistason balettitunnista ja aikuisryhmässä harrastamisesta sekä treenivaatetuksesta. Lisäksi haluan kiittää laukkupostaukseen vinkkaamistanne vaihtoehdoista. Oikea laukku on nimittäin löytynyt ja myös siitä on tulossa postausta.

Ihanaa illanjatkoa kaikille!


Seuraa myös somessa 

DIY – Roskiksesta löydetyt pinnatuolit

Minulla kävi ihan älytön tuuri löytäessäni roskiksesta kaksi 50-luvulla valmistettua pinnatuolia, jollaisia olen etsiskellyt puolisen vuotta pitkin kirppiksiä ja kierrätyskeskuksia. Pinnatuoleista pyydetään niin huikeita hintoja puolikuntoisinakin, etten ole raaskinut niitä ostaa. Rikkinäisistä ja mahdollisesti jopa korjauskelvottomista tuoleista on pyydetty kirppareilla useita kymppejä, tai sitten tuoli on sijainnut liian kaukana noudettavaksi. Roskislöytöni toivat minulle säästöä monta kymppiä ja pohjaleimasta päätellen niillä on ikää noin 60 vuotta. Elämäähän ne ovat nähneet ja kunto on melkoisen kulahtanut, mutta kunnon puutuolit saa tuunattua uuteen loistoonsa pienellä vaivalla.

Roskiksesta löytyneet pinnatuolit - Ekologinen sisustus Omakotivalkoinen sisustusblogi
Roskiksesta löytyneet pinnatuolit - Ekologinen sisustus Omakotivalkoinen sisustusblogi
Roskiksesta löytyneet pinnatuolit - Ekologinen sisustus Omakotivalkoinen sisustusblogi

Toisen tuolin liimaukset ovat löystyneet, joten ensitöikseni pääsen liimailuhommiin. Sen jälkeen vuorossa on hionta, joka tulee olemaan työläin vaihe tuunauksessani. Minun pitäisi myös päättää laitanko hiottuun pintaan kirkkaan kalustelakan ja jätän tuolit alkuperäiseen väriinsä, vai annanko niille kokonaan uudenlaisen ilmeen valkoisella, mustalla, keltaisella tai jollakin muulla värillä maalaten.

Roskiksesta löytyneet pinnatuolit - Ekologinen sisustus Omakotivalkoinen sisustusblogi
Roskiksesta löytyneet pinnatuolit - Ekologinen sisustus Omakotivalkoinen sisustusblogi
Roskiksesta löytyneet pinnatuolit - Ekologinen sisustus Omakotivalkoinen sisustusblogi

Enää ei tarvita kuin hyvät kelit, jotta pääsisin tuunaushommiin parvekkeelle. Viime viikko oli liian kylmä ja tämä viikko näyttää turhan kosteita lukuja. Toivottavasti loppuviikosta sää kuitenkin suosisi ja pääsisin toteuttamaan nämä kaikki tuunausideani, joita onkin ehtinyt kertymään jo kolmen tuolin verran.

Mukavaa alkanutta uutta viikkoa kaikille!

Lue myös: DIY – Valkoiseksi maalatut pinnatuolit


Seuraa myös somessa 

Kukkia & harrastushaaveita

Yli kaksi viikkoa sitten S-Marketista ostamani kukkakimppu viihtyi parvekkeella todella hyvin jopa sään kylmettyä ja öiden yltäessä vain pariin plusasteeseen. Tänään oli aika hyvästellä suurin osa värikkäästä kauniista kimpusta, mutta jäljelle jääneille elinvoimaisille neilikoille ja harsokukan näköisille oksille annoin lisäaikaa siirtämällä ne sisätiloihin. Näin uusi Tablo-pöytäni sai nättiä täytettä kauniin kesäisestä ja villin vallattomasta maljakon täytteestä.

Valkoinen kukkakimppu ja harrastushaaveita Omakotivalkoinen
Valkoinen kukkakimppu ja harrastushaaveita Omakotivalkoinen
Valkoinen kukkakimppu ja harrastushaaveita Omakotivalkoinen
Valkoinen kukkakimppu ja harrastushaaveita Omakotivalkoinen

Koiraneitikin tuli taas omaan tapaansa ihmettelemään ja nuuskimaan, että mitä kummaa pöydälle ilmestyi. Onneksi Miffe ei enää nakertele kukkia vaan tyytyy pelkkään nuuskutteluun. 😀

Make it or brake it

Asiasta ihan toiseen, olen täysin addiktoitunut Netflixistä löytämääni Make it or brake it -sarjaan. Sarja kertoo ammattivoimistelijoista, jotka kilpailevat kisapaikasta olympialaisissa. Aiheena tuo saattaa kyseisestä lajista kiinnostumattomille kuulostaa puuduttavan tylsältä, mutta sitä se ei ole. Sarjassa tapahtuu tuon tuosta vaikka minkalaista draamatiikkaa – loukkaantumisia, kieroilua, salasuhteita, poliittista salaliittoilua jne.

Nuorten voimistelijoiden tunnemyrskyjen lisäksi sarjassa on vahvana sivujuonena vanhempien ja valmentajien välisiä selkkauksia ja hyvin aidosti kerrottua taustaa siitä millaista on olla olympiatasoisen ammattiurheilijan vanhempi ja tinkiä omista haaveistaan lapsensa kilpailu-uran tähden. Näyttelijäsuoritukset ovat erinomaisia, kyyneleet aitoja ja uskomattomat voimistelutemput saavat hetkittäin pidättämään hengitystä.

Stuntteina neljän kauden mittaisessa sarjassa käytettiin oikean elämän olympiatason voimistelijoita. Pakko sanoa, että kohtausten leikkaukset on onnistuttu toteuttamaan niin hyvin, etten kertaakaan ole tarkasta tuijotuksestani huolimatta onnistunut huomaamaan yhtään virhettä stunttien ja varsinaisten näyttelijöiden vaihtumisessa kesken otoksen.

Telivoimistelun kipinäni on sarjan katsomisen myötä syttynyt uudestaan. Olisi superhienoa jos löytyisi ryhmä, jossa hieman rapakuntoinen kolmekymppinen voisi uudelleen opetella voltteja ja pientä puomisarjaa.

Kivaa päivää kaikille!


Seuraa myös somessa