Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Lue lisääOta yhteyttä
Tein päivällä ruokapöydälle kauniin valko-kultaisen kattauksen joulun juhlateeman hengessä ja tykkään tästä ihan hirmuisesti. Tämä on mielestäni kaunein ja onnistunein kattaukseni koskaan ja jouluna yritän toteuttaa tämän uudelleen.
Kukkakimpun ostin jouluista lehtijuttua varten ja on kyllä ihanaa kun kotona on näin kauniita kukkia. Mietin että pitäisiköhän ottaa loppuvuoden tavoitteeksi pitää kotia kuin kukkaa kämmenellä, eli ostaa uusia kukkia aina vanhojen lakastuttua.
Minustahan kuoriutuu tässä pikkuhiljaa ihan uusia puolia esille ja kohta huomaan opiskelevani hortonomiksi. Ties vaikka minusta kehkeytyisi vielä mestarikokkikin jonain päivänä, jos tätä menoa jatkan.
Koti sai tänään jouluisemman ilmeen ja virittelin muutenkin itseäni joulumoodille. Club 4 Fiven joululevy soi taustalla ja piparitaikina on sulamassa. Aatonaattona vasta piti leipoa ekat piparit Sunnuntain valmistaikinasta, mutta nyt alkoi tekemään niin paljon mieli uunituoretta lämmintä piparia, että pakko on saada suu makiaks. 🙂
Huomenna postailen teille olohuoneesta ja kynttilämerestä, joka siellä vallitsee! Alan olemaan jo joulutunnelmissa ja kotikin on sitten sen mukainen. Joulukuusi tulee kuitenkin vasta hieman ennen aattoa, joten jää sentään jotain odotettavaa varsinaiseksi jouluksikin.
Tänä jouluna olemme sopineet yhteisesti, että aikuisten kesken satsataan ruokaan ja yhdessä olemiseen eikä lahjapaketteja anneta puolin eikä toisin. Lastenkin lahjavuori pyritään pitämään maltillisena, eli maksimissaan noin viisi pukettia per pikkutirriäinen. Nykyisin kun kaikilla on melkein jo kaikkea, on vaikea keksiä järkeviä lahjoja ellei ole selkeää lahjatoivelistaa. Varsinkin aikuisten kesken on hankala keksiä lahjaideoita, ellei perussettiä kuten suklaita, kukkia, viinipulloja ja herkkukoreja lasketa. Harva kuitenkaan haluaa jouluherkkuja enää lahjaksi, kun niitä muutenkin tulee hamstrattua jouluksi.
Joululahjahaaveita, jotka ostaisin itselleni
Itselläni on aika lyhykäinen ostos-, haave-, lahjalista muutenkin ja ylimääräistä tavaraa karttavana ihmisenä toivon rakkailtani eniten yhteistä aikaa ja hauskanpitoa leffailtojen, piparien paistamisen sekä lautapelien pelaamisen merkeissä. Voisin kuitenkin oikein mielelläni ostaa itse itselleni nämä kaikki postaukseen poimimani lahjukset… 🙂
Artekin A331-valaisin on uusin lamppuhaaveiluni kohde. Mehiläispesää muistuttava valaisin saisi paikan makuuhuoneesta kristalliplafondin tilalta vaikka heti. Hinta on kuitenkin sen verran suolainen, että tätä pitää pähkäillä aika pitkään ennen ostopäätöksen tekoa. Olen erittäin paha valaisin-friikki ja olisi ihana omistaa kaikki maailman kauneimmat yksilöt. Tämä valaisin ei ole kuitenkaan nyt ajankohtainen, sillä olen jo ostanut itselleni yhden lampun joululahjaksi ja se on Louis Poulsenin valkoisen AJ-lattiavalaisimen, joka saa todellakin toistaiseksi riittää.
Messinki on yksi tämän syksyn sydämen valloittajistani ja kelpuuttaisin Iittalan messinkisten Nappuloiden viereen Georg Jensenin saman sävyisen Ilse-kynttilänjalan. Iittalan valkoisille Nappuloillekin keksisin heti paikan, yksi pitkä ja yksi pätkä sopisivat Nappula-jengini jatkoksi.
Vanhoja ja uusia sisustushaaveita
Kalustepuolella haaveilen edelleen Ikean nahkaisesta Arild-divaanista tai muun merkin vastaavasta divaanista. Toiselle Artek E60 -jakkaralle olisi myös koti valmiina. Eteiseen haluan Artekin 153A-ritiläpenkin ja se onkin ensi vuoden ostoslistallani jo, sijalla kaksi itseasiassa.
Säilytysjuttuihin olen ihan höpönä ja moni näpsäkkä tuote saisi minun puolestani muuttaa meille asumaan vaikka heti. Showroom Finlandin valkoisen Mixrack-telineen tahtoisin makuuhuoneeseen vaaterengiksi, sillä siihen saisi niin näppärästi ja vaivatta viskattua talviaikaan käytettävän kotiasuni eli verkkarit ja neuleen.
Henkariin ripustaminen on minulle ylitsepääsemättömän vaikeaa, joten Hayn Loopista tai oksarekistäni ei ole ollut paljoakaan apua lattialle viskottavien kotivaatteiden kanssa. Lattialle ne menevät ennen nukkamaan menoa ja seuraavana iltana ne poimin sieltä lattialta päälleni takaisin. Tuleepahan pyyhittyä villakoirat ja pölypallerot makkarin lattialta samalla. 😀
Unelmien säilytysratkaisut
Iittalan valkoisille Vakka-laatikoille keksin niin monta erilaista käyttötarkoitusta, että niitä voisi olla peräti kahdesta neljään kappaletta. Eteisessä ne voisivat syödä edellisen vuodenajan kengät (talvella kesäkengät ja kesällä talvikengät) sekä asusteet. Myös langat, puikot ja muut kutimeni sujauttaisin mielelläni Vakkaan. Yöpöytänä tai lisäpöytänä Vakka on myös loistava vaihtoehto.
Nomess Copenhagenin pienempi MakeUp Organizer olisi juuri passeli minun meikkikokoelmalleni, joka ei määrällään päätä huimaa. Se olisi myös katseenkestävä kaunistus, joten yksi minulle kiitos!
Joulun ostokset verkkokaupasta
Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä, että Stockmann on yksi lempparikaupoistani. Stockan verkkokaupan lahjalista on erittäin kätevä, sen huomasin jo viime jouluna kun välittelin mummuille ja papoille tytön lahjatoiveita leluista vaatteisiin. Oli kätevää kun heidän ei tarvinnut arpoa vaatteissa kokoja, ja lelulandian hikisessä tungoksessa pähkäillä satojen lelujen väliltä parhainta ja tytölle mieluisinta vaihtoehtoa
Itse huomasin käytännöntasolla myös sen, että lahjalistan ollessa mukanani jouluostoksilla, en tullut sortuneeksi herätehankintoihin vaan ostin perheelle, ystäville ja rakkaille vain sellaisia juttuja mitä olivat omille listoilleen laittaneet. Säästyy aikaa, vaivaa ja hikoiluttaakin vähän vähemmän.
Jouluryysis on nimittäin kaupassa ehkä pahinta mitä tiedän. Lämmitys pauhaa täysillä ja kauheat hikikarpalot nousevat huulen päälle, kun takki päällä yrittää päästä etanan vauhtia ihmismassassa eteenpäin katselemaan myymälän tarjontaa. Vuoronumeroita, tungeksimista, kiukkuisia ihmisiä, kiirettä… ja tähän päälle vielä erittäin huono ilmanlaatu.
Joululaulut ja Jingle Bellsit huutaa korvaan kaiuttimista, mutta mieli on kyllä kaikkea muuta kuin iloinen, hersyväinen, laulavainen tai rauhallisen ystävällinen. Lisäksi vielä jokin joka jouluinen maksupääteongelma (kortit eivät toimi, varmennus ei toimi yli 50 euron ostoksissa, vain käteinen tähän kassaan tms), niin avot – hermoromahdus on taattu! 😀
Yhden lahjakeikan teen tänä vuonna kauppoihin sellaisena täsmäiskuna lahjalista kourassani ja that´s it. Ne jutut mitä ei löydy tai jos jotain unohtuu, tilaan sitten nettikaupan kautta ja hartaasti toivon että postin lakko ei täysin lamaannuta joulun pakettiliikennettä.
Tällaisia aatoksia ja suunnitelmia joulun lahjarumbaan minulla. Onko teillä jo oma taktiikka mietittynä joululahjojen ostamista varten? Lähdettekö kiertelemään kauppoihin vai klikkaatteko itsenne mielummin nettikauppaan? Listan kanssa vai ilman? Hyvissä ajoin vai viime tipassa? Sana on vapaa! 🙂
Blog Centre oltiin minuun yhteydessä ja kysyttiin olisinko kiinnostunut kertomaan itsestäni ja blogistani heidän sivuillaan. Blog Centren ideana on kerätä yksiin kansiin kertomuksia ja elämäntarinoita bloggaajana olemisesta ja blogin kirjoittamisesta ja tässä lyhennelmä minun tarinastani…
Sisustusblogin perustaminen
Aloitin blogitaipaleeni reilut kaksi vuotta sitten pitkällisen mietinnän ja ystäväni kanssa saamani hetkellisen päähänpiston seurauksena. Olin miettinyt oman blogin perustamista jo useamman vuoden, tarkalleen ottaen siitä asti kun vuonna 2008 löysin ensimmäiset suomalaiset blogit, joita aloin aktiivisesti seuraamaan. Tällöin minulla ei ollut tarpeeksi aikaa eikä rohkeutta bloggaamisen starttaamiseen, mutta tyttäreni syntymä ja kotiäidin arki saivat minut kaipaamaan omaa harrastusta arki-iltojen tylsyyteen. Bloggaaminen oli täydellinen ratkaisu tähän, sillä se ei ole aikataulutettua eikä siinä ole toiminnallisia rajoitteita.
Vuosi 2011 oli mullistuksen aikaa. Kyseisenä vuonna päätin laittaa kotimme koko sisustuksen uusiksi ja sisustusblogin aloittaminen heinäkuussa oli sille luonnollinen jatkumo. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2011 tein itselleni blogger-tilin ja kirjoitin ensimmäisen postaukseni kädet täristen, täysin tietämättä mihin tie vielä tulevaisuudessa johtaa.
Inspiraationa kannustava palaute
Päivääkään en ole katunut päätöstäni heittäytyä mukaan blogimaailmaan, joka on viimeisen parin vuoden aikana lähtenyt räjähtävään kasvuun. Aloittaessani en osannut oikeastaan mitään bloggaamiseen vaadittavista asioista, kuten valokuvaamista tai teknisiä jippoja, ja pienenkin postauksen tekoon saattoi mennä useampi tunti. Kuvasin kotiamme vanhalla pokkarikameralla ja vaikka kuvien laatu ei ollut lähelläkään nykypäivän vaatimustasoa, olin silti todella iloinen omasta suorituksestani ja uskaltamisestani. Kannustava palaute ja kommentit lukijoiltani olivat arkipäivieni piristys ja näiltä alkuajoilta asti on matkassani pysynyt mukana monta tutuksikin tullutta ihanaa ihmistä. Blogini kautta olen saanut mahdollisuuden tutustua kymmeniin uusiin ihmisiin ja luonut virtuaaliystävyyden lisäksi oikeitakin ystävyyssuhteita.
Sisustus oli minulle blogin kantavaksi aiheeksi alusta asti itsestäänselvä valinta, sillä olen aina rakastanut sisustamista. Kotiäitinä ollessani minulla oli kerrankin kunnolla aikaa suunnitella ja laittaa omaa kotiamme. Blogini tarkoitus oli toimia sisustuspäiväkirjanani, keräten ideoita, suunnitelmia, kokeiluja ja visioitani talteen. Olen monesti palannut selailemaan vanhoja postauksiani muistellakseni menneitä sekä nähdäkseni luonnollisen kehityskaaren tuomat muutokset. On kuin kurkkaisi omiin aivoihinsa ja lunttaisi vanhoja ajatuksiaan.
Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys parasta bloggaamisessa
Minusta oli, ja on edelleen, aivan huikean hienoa että blogissani käy päivittäin samoista asioista kiinnostuneita lukijoita, joiden kanssa voin jakaa ideoita ja vinkkejä puolin ja toisin. Olen saanut lukijoiltani monesti kullanarvoisia sisustusniksejä ja ehdotuksia. On mahtavaa että varsinkin sisustusongelmatapauksissani saan apua lukijoiltani, kun oma pääni lyö tyhjää.
Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys ovat bloggaamisessa ehdottomasti parasta, sekä bloggaajan että lukijan näkökulmasta. Vaikka oman blogin kirjoittaminen ja kommentteihin vastaaminen viekin nykyisin suuren osan päivittäisestä omasta ajastani, olen edelleen myös blogien suurkuluttaja ja himolukija. Seuraan pääasiassa sisustuspainotteisia blogeja, joita onkin lukulistalleni kertynyt lähes parisataa.
Bloggaamisesta on tullut suuri osa elämääni ja se on kasvanut osaksi minua. Blogi ei ole enää pelkkä harrastus vaan enemmänkin elämäntapa. Siinä missä olen itse kasvanut ja kehittynyt sekä ihmisenä että sisustajana, näkyy tämä muutos myös blogissani. En juurikaan suunnittele postauksiani etukäteen, koska bloggaaminen on minulle luonnollinen ja spontaani tapahtuma – sellainen pieni ikioma hetki kun pääsen istumaan alas ja näpyttelemään viimeisimmät (sisustus)kuulumiset blogimaailman luettavaksi. Rinnastaisin sen kahvin nauttimiseen, ei pakollista mutta ah niin nautinnollista.
Vapaus toteuttaa omaa visiota
Postausten tekemiseen on muodostunut omat rutiinit vuosien varrella ja varsinaisen postauksen julkaisukuntoiseksi saamiseen menee vaihtelevasti vartista tuntiin. Työssäkäyvänä pienen tytön äitinä olen oppinut olemaan lähes salamannopea omien juttujeni hoitamisessa ja postauksetkin yleensä syntyvät kiireen keskellä toisella kädellä kirjoitellen. On tärkeää, että saan toteuttaa itseäni ja pääsen purkamaan ajatukseni ja intoni postauksen muotoon mahdollisimman reaaliaikaisena. Siksi postauksia saattaa ilmestyä jopa kolmekin saman päivän aikana.
Tällä hetkellä bloggailen CASA Blogit-portaalin alla yhdentoista muun sisustuspainotteisen blogin kanssa ja olen iloinen siitä, että olen osa isoa blogiperhettä. Blogisiskojen ja -veljien tuki on välillä kultaakin kalliimpaa ja yhteisöllisyys tuo mukanaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, johon otamme myös kaikki lukijamme mukaan. Portaalimme kantava voima onkin rentous, joka antaa bloggaajillemme täyden vapauden toteuttaa itseään. Vapautuneeksi kuvaisin myös omaakin blogiani, sillä blogin aihealueita ei tarvitse rajata ja kuukausittain postauksieni joukosta löytyy sisustussisällön lisäksi myös muita lifestyle-aiheita, kuten asukuvia ja painonhallinta-asiaa.
Pari vuotta on nyt bloggailua takana ja toivottavasti monta blogivuotta vielä edessä. Oma Koti Valkoinen on minulle rakas!
Blog Centre -sivustolta löydät monta muutakin mielenkiintoista tarinaa blogien takaa. Kannattaa käydä kurkistamassa!