Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Lukijani Venla kysyi minulta apua sisustusongelmaansa miten säilyttää kirjoja ja elokuvia jos käytössä on vain avointa säilytystilaa seinähyllyjen muodossa. Asiaa hetken aikaa tuumittuani päätin vastata Venlalle kuvien välityksellä ja näyttää postauksen muodossa miten itse tälläisen ongelman ratkaisisin. 🙂
Kirjankannet ja varsinkin sinisävyiset bluray-elokuvakotelot näyttävät vaaleaa sisustusta vasten räikeältä ja tilasta tulee helposti sekavan ja epäsiistin näköinen. Tähän ongelmaan ei oikeastaan olekaan kuin kolme ratkaisua: säilöä ne sisustukseen sopiviin säilytyslaatikoihin, naamioida ne paperin tai muun kääreen avulla osaksi sisustusta tai hyväksyä niiden olemus sellaisenaan. Itse hyödyntäisin avohyllyssä ensisijaisesti naamiointia ja kääräisinkin postausta varten hyllyllisen bluray-leffoja valkoisen piirustuspaperin sisälle piiloon. 🙂
Käärepapereihin voi kirjoittaa joko käsin tai koneella tulostaen elokuvien sekä kirjojen nimet. Värien kanssa voi myös halutessaan hullutella ja omalle hyllylleni olisi sopinut kivasti esim. muutama vihreä käärepaperi viherkasvien kaveriksi. Tytön huoneen hyllylle sopisi valkoisen lisäksi keltaiset, punaiset sekä mustat käärepaperit, ja pehmeämpään sisustustyyliin eri tummuusasteisia harmaansävyjä valkoiseen yhdistettynä. Sävytettyjen paperien avulla voi myös jaotella kirjoja kirjailijoiden tai aihealueiden perusteella… 🙂
Tunnelmallista iltaa kaikille!
Seuraa myös Instagramissa
Minulla ei vastaavaa haastetta ole, mutta pitää silti kehua että<br />
tosi hyvä idea!! Laitan korvan taakse jos joskus vaikka olisikin tarvetta!
Elina: Varsinkin kaiken väristen elokuvakansien kanssa tämä naamiointi toimii hyvin, jos ei ole mahdollista laittaa niitä umpiovien taakse piiloon. 🙂
Kirjoista voi myös kätevästi kääntää irtopaperikannet (mikäli sellaiset sattuu olemaan) nurinpäin ja näin saa yhtenäiset valkoiset ja juuri oikean kokoiset kannet helposti.
Kaisa J: Idea on tosi kiva. ♥ ♥
Suosin itsekin sinun tapaasi sisustuksessa valkoista kaikissa (mieluiten kuitenkin pehmeähköissä) sävyissä niin harmaan kuin muidenkin iloisten värien kanssa. Valkoista erityisesti siksi, että asun vielä lapsuudenkodissani, joka on hirsitalo ja seinät sellaiset ihanan kellertävän punertavat.. Voisin samantien vaikka (kuulto)maalata (puunsyyt ja oksankohdat ovat kauniita yksityiskohtia, mutta tummentunut keltainen ei) oman huoneeni, mutta parempi, että talossa säilyy yhtenäinen tunnelma. Omaan kotiin muuttamista odotellen… 😀 <br />
<br />
DVD- ja kirjaongelman olen kuitenkin ratkaissut seuraavalla tavalla (mistä äitini ei perusta sitten ollenkaan!): kirjat voi asetella hyllyyn vatsapuoli (eli sivut) näkyviin! Silloin kaikki valkoiset, kermaiset ja harmahtavat sävyt seikkailevat hyllyillä ja yleisilme on paljon rauhallisempi ja hillitympi. Muutaman kirjan olen jättänyt kääntämättäkin. Ne, jotka ovat selkäpuoleltaan valkoisia, harmaita, liilanharmaita, ym. harmoniseen väripalettiin ja ehkä ympäristöönkin sopivia (sisustuskirjat), ovat saaneet jäädä kivoiksi pikkuyksityiskohdiksi sivuristöjen väliin. DVD- ym. levybokseja en ole jättänyt näkyviin alkuunkaan, ne ovat (valkoisissa) laatikoissa piilossa, mutta kuitenkin hyvässä järjestyksessä :)<br />
<br />
Tuota sinun papereihin käärimistä voisin kyllä kokeilla joskus, mutta ehkä sitten, kun en enää lämpene tälle nykyiselle järjestelylleni. <br />
<br />
Kirkasta ja kuulasta syksyn jatkoa sinne!<br />
Terkuin Janna
Janna: Vanhat kirjat näyttävät ihanalta sivut ulospäin, niissä on sellaista arvokasta patinaa usein havaittavissa. ♥ ♥ Harmi ettei elokuvien kanssa voi toimia samoin, niissä kun on ne siniset, mustat tai kirkkaat muoviklipsit siinä "mahan puolella". :)<br />
<br />
Moni tykkää pitää esillä ns. kahvipöytäkirjoja, ja tuli mieleeni että myös ne voi myös päällystää esim lahjapaperilla, tapetin palasilla tai kääriä skräppäys-tyylillä tehtyihin irtokansiin… Aika harvat hyvät kirjat ovat sisustukseen sopivan värisiä valmiiksi, mutta tuolla tavoin voisi pitää lempikirjojaan esillä vaikka ne olisivat eläinkunnan Atlas -tyyppisiä väripläjäyksiä. :)<br />
<br />
Ihanaa syksyn jatkoa sinulle myös Janna! ♥ ♥
Eikö sulla ole mitään muuta tekemistä kuin tuollaista jonnin joutavaa??
Sari: Minusta tämä oli kiva postausaihe ja mielelläni autan lukijoitani, jos he apua tarvitsevat. 🙂
Eiiiiiiii,tuo on kirjojen raiskausta!kirjojen kansien kuuluu näkyä,se on niiden henki.nyt näyttää tylsältä ja hengettömältä!vaan omapa on asiasi.
Nana: Jokaisella on oikeus päättää mitä ja miten omia tavaroitaan kohtelee tai pitää esillä. Joillekin kirjat ovat tärkeitä sisällön lisäksi myös ulkoisesti, mutta esim minä, joka luen lähes kaikki kirjani joko e-kirjoina tai kirjaston kautta, en osaa ajatella niitä statusjuttuina tai niin arvokkaina yksittäisinä tavaroina, että noudattaisin yleisiä sääntöjä niiden esillä pitämisestä. Lukijani Venlan tilanteessa suurin osa kirjoista on pokkareita, joilla ei varmastikaan ole samanlaista arvoa kuin esim suvussa kulkeneella Shakespearen suomennoksen ensipainoksella. <br />
<br />
Minun hyllyssäni on pelkkiä bluray-elokuvia, ja ne ovat jo takaisin kaapin uumenissa. Postauksen tarkoitus oli demonstroida Venlalle miten säilyttäisin elokuvia ja kirjoja, jos ne olisi pakko syystä tai toisesta säilöä avoimeen hyllyyn. 🙂
Miten tiedät minkä kirjan otat,kun alat lukemaan?
Teija: Kirjoittamalla joko tuohon päätyyn elokuvan tai kirjan nimen, tai sitten etukanteen, jolloin niitä pitää kurkistaa tietääkseen mikä on kyseessä. 🙂 Tämä ei toimi käytännössä kovinkaan hyvin, jos kirjoja tai elokuvia on hyllykaupalla satoja tai jopa tuhansia kappaleita. Kirjallisuutta tai elokuvia harrastava keräilijä ei tarvitse tälläisiä poppakonsteja, sillä heillä on usein järjestetty oma tilansa tai säilystyskalusteensa harrastukselleen. Pienemmässä määrässä elokuvia ja kirjoja tämä toimii ihan ookoosti. 🙂
Tämän idean voisit myydä kustantamoille; valkoiset kannet kaikkiin kirjoihin. Eipä tarttisi palkata meitä kalliita graafikoitakaan enää töihin 🙁
Tiina: Tämä ei ollut vastaisku graafikoille ja heidän työlleen, jota arvostan itse suuresti. Kirjojen kansikuvat ja värimaailmat eivät vaikuta siihen onko kirja hyvä vai ei, mutta totta on että itseni lisäksi on muutamia muitakin jotka säilyttävät kirjat ja elokuvat mieluiten katseelta piilossa, juuri sen vuoksi että ne ovat todella räiskyviä kaikissa sateenkaaren väreissään. Omaan makuuni näkyvillä olevat kirjat ja elokuvat ovat rauhattomia ja jos avosäilytys olisi ainut vaihtoehto, jemmaisin ne kääreiden sisään itseni vuoksi. 🙂 <br />
<br />
Kirjan kansi antaa hyvän vaikutelman sisällöstä ja onkin yksi suurimpia huomionherättäjiä kaupan hyllyssä, mikä on hyvä asia. Jokaiseen sisustukseen ne eivät kuitenkaan aina sovi ja on täysin ihmisestä itsestään kiinni haluaako katsella kirjan kansia hyllystään. makuja on monia, niin kirjojen kuin niiden ulkonäköjenkin suhteen. ♥
No, on tietysti ihmisiä joille kirjat ovat pelkästään osa sisustusta. Jos värikkäät kannet saavat aikaan ahdistusta, eikö kannattaisi lainata kirjastosta / siirtyä e-palvelujen pariin ja pyhittää hyllytila rauhoittavimmille elementeille?
Tiina: Varmaankin näin. 🙂 Itse käytän aktiivisesti sekä kirjastoa että e-kirjoja, omistan vain pari kirjaa itse. 🙂
jääkö sulla aikaa lapsellesi enää, kun kerkiit tuollasta kaikkea värkätä? itse en äitinä millään ehtisi tuollaiseen.. minun silmään näyttää kovin kylmältä ja laitosmaiselta, mutta kiva jos joku tykkää! 🙂 itse tykkään, että kotona näkyy sisustuksessa ketä siellä asuu, lasten kuvia kauniissa kehyksissä ym..vaan tuntuu että nykypäivänä ne kaikki halutaan piilottaa ja riisutaan koti jotenkin kolkoksi..
kieku: Jää hyvin aikaa puuhastella sekä omia juttujani että lapsen kanssa. 🙂 Lapsen oleminen ja asuminen näkyy ja kuuluu kotona ja vaikken ole ripustellut seinille hänen taideteoksiaan, on hänen kädenjälkensä nähtävillä monessa muussa asiassa. ♥
Hyvinhän sillä jää aikaa, kun lapsi on aina vuorotelleen exällä!
Tiesitkö, että se on Lapsen Oikeus olla osana molempien vanhempiensa arkea.
Minä vaan: Tytölläni on aktiiviset ja läsnäolevat vanhemmat, sekä äiti ja isä. Tämä asia ei kuulu blogiin.
Laura: Viittaatko minuun vai yllä olevaan kommentoijaan nimimerkin "Minä vaan" takana. Tytölläni on molemmat vanhemmat elämässään yhtä aktiivisesti, meidän perheen dynamiikka toimii kuten kaikilla ydinperheilläkin, osallistuvasti ja rakastavasti. ♥
Onpa kiva idea!! Värien sekamelska tasoittuu kyllä hyvin:)!<br />
<br />
Tätä kommentointia vaan ihmettelen yhä ja edelleen, että miksi sinun blogiisi eksyvät aina nämä hmm.. arvostelevat tyypit, olisihan heille varmaan ihan omantyylistäkin luettavaa netti pullollaan. <br />
<br />
Todella monessa blogissa olis vastaavaa "kummasteltavaa", mutta muualla en juurikaan ole tällaiseen kritiikkiin törmännyt. Suodattaako toiset ne ikävään sävyyn kirjoitetut kommentit pois, vai onko kaikki nämä ajan saatossa tulleet arvostelut saman ihmisen kirjoittamaa, joku jolla on hampaankolossa jotain vai yrittääkö joku saada blogillesi huonon maineen?<br />
<br />
Ikävältä tuntuu lukijanakin lukea noita kommentteja ajatellen sitä, että oikeasti kirjoitat hienoa blogia jota on ilo seurata♡, lukuunottamatta välillä kommenttiboksia. Kenenkään ei pitäisi joutua jatkuvasti perustelemaan tekmisiään tai tekemättä jättämisiään blogissa…<br />
<br />
Mutta jännityksellä siis ootetaan mitä silloin lokakuussa tapahtuu, niinkuin jossain postausessa mainitsit:)! Ihanaa syksyn jatkoa:)!!!
enkeli: Kiva kuulla että tykkäsit ideastani kirjojen ja elokuvien naamiointiin. :)<br />
<br />
En osaa tarkalleen sanoa mistä arvostelevaan tyyliin kirjoitut kommentit kumpuavat. Ehkä se on minun maanläheinen olemukseni, jolle on helppo sanoa ns. suorat sanat. 🙂 Muutamia vakituisia viikottain kirjoittelevia kommentoijia minulla on, jotka välillä hyvinkin ikävään sävyyn kertovat ajatuksiaan minun tekemisistäni. Asiattomat ja herjaavat kommentit pistän samantien roskakoriin, niitä en julkaise lainkaan. :)<br />
<br />
Lokakuussa tapahtuu kivoja juttuja, onneksi pääsen kohta teillekin kertoilemaan niistä. :)<br />
<br />
Ihanaa syksyn jatkoa sinulle myös Enkeli! ♥♥
Kyllä sinä laitat roskakoriin todella paljon ihan asiallisiakin kommentteja, jotka pelkästään kritisoivat sisutustasi tai muita kotiisi liittyviä ratkaisujasi.
nipsu: Päästän läpi melko paljon kritisoivia kommentteja kunhan pysytään asiassa ja asiallisena. Esimerkiksi tämän kaltainen kommentti ei ole asiallinen:<br />
<br />
"Ihan hirveä tuo Milk-lamppu on nyt. Valaisimen suunnittelutyö on täysin pilattu. Siihen on syynsä että lammpua ei myydä valkoisilla jaloilla ja syy on se, että se näyttää kokovalkoisena aivan kummalliselta. Sinun kotiisi se toki sopii. ;)"<br />
<br />
Mikäli esimerkkikommentistani olisi jätetty viimeisen lauseen vihlaileva ivaaminen pois, olisin julkaissut kommentin. Loppukaneetti on tuossa malliesimerkki siitä, miten asiaakin sisältävä kommentti muuttuu asiattomaksi.
Alkuperäisessä kommentissa ei ollut tuota hymiötä. Tämä on fakta. Ja sitä paitsi mikä viimeisessä lauseessa on vikana? "Sinun kotiisi se toki sopii". No sopii sopii. Lamppu on kokovalkoinen, koti on kokovalkoinen. Kokovalkoinen lamppu sopii kokovalkoiseen kotiin. Mielestäni kommentti on toteava, ei ivaava.
muumimamma: Yleisellä tasolla kommentti olisi ollut toteavaan tyyliin muotoiltu, mutta saman kommentoijan postauksesta toiseen toistuvana negatiivisena kirjoitteluna on selvää ettei kyseessä ollut pelkästään toteamus.
Pidän itse myös hyvin samankaltaisesta sisustuksesta kuin sinä ja siitä haaveilen, mutta kompromisseja on ollut pakko tehdä ja paljon, sillä talossa asuu myös mies ja lemmikkejä, jotka eivät taivu kaikkeen mitä haluan :D<br />
<br />
Miehen ns. omat paikat asunnossa ovat sellaisen sekasotkun vallassa, että yksinasuessani ei sellaista olisi ikinä koskaan näkyvillä. Vähän tähän tyyliin:<br />
<a rel="external nofollow" href="http://loosebaggymonster.files.wordpress.com/2007/11/messy-desk.jpg" target="_blank">http://loosebaggymonster.files.wordpress.com/2007/11/messy-desk.jpg</a><br />
<br />
Joskus olen yrittänyt antaa esim. korin pikkutavaroille jne, mutta lopulta aina kori on tyhjänä ja tavarat hujan hajan kuten ennenkin.<br />
<br />
Miten sinä olet saanut homman toimimaan koiran ja miehen(?) kanssa niin, että ei tarvitse kenenkään liikaa tinkiä omista toiveistaan?
TK: Tuossa tavaroiden paikoilleen laittamisessa ei oikeastaan auta mikään muu kuin se, että päättää pistää pikkuromppeet ja muut niille varattuihin koreihin ja paikkoihin. Olen ollut itse joskus melkoinen sottapytty ja vaikka ryönäkoreja oli meilläkin tasoilla, jätin silti tavarani sinne minne käsi yletti ja se ei suinkaan ollut kori. 😀 Vain päätös siitä että alan pistämään tavarat paikoilleen auttaa kaaoksen kanssa, mitä helpommaksi se on tehty sen nopeammin siihen "oppii", aikuisenakin. 🙂 Minua helpotti se että siirsin suurimman osan kaikesta tavarasta kaappeihin ja pois näkyvistä. Pienikin levällään oleva tavaramäärä alkoi näyttää sotkulta ja sen välttääkseni alkoi koreihin viimein muodustua täytettä ja tasopinnat pysyivät roinavapaana. :D<br />
<br />
Aikuiselle ei halua eikä viitsi samalla tavalla opettaa omien jälkien siivoamista kuin lapselle, mutta myönnän että väsyneenä pienen vauvan äitinä kyllä välillä ojensin miestäkin. 😉 Hän onneksi tykkäsi itsekin siististä kodista, joten minun ei tarvinnut montaa kertaa "nipottaa" samoista asioista. Kunnon sotkupetterin ottaisin varmasti jonain iltana saman pöydän ääreen juttelemaan yleisestä siivoamisesta ja siisteyden ylläpidosta, painottaisin sitä että mitä vähemmän äitinä ja naisena tarvitsee toisten sotkuja siivota, sen enemmän jää aikaa tehdä kaikkea mukavampaa ja yhteistä. Voi useammin kokkailla parempaa ruokaa ja istua katselemassa yhdessä leffoja herkkujen kanssa sohvalla, voi saunoa pitempään ja nauttia yhteisestä aikuisten ajastakin, kun ei kaikki "oma aika" menen siivoamiseen. ♥ ♥
Kaunista ja niin tyylipuhdasta ♡
Lingon: Kiitos! ♥
Oi kun sais sut lainaan pariksi viikoksi. Meidän kämppä on pyörryttävän värikäs, ja täynnä. Lisäksi en osaa päättää tyylistä, eli kaapit pursuaa tekstiilejä joka lähtöön. Mikään ei tietenkään ole tässä perheessä neutraalin värinen. <br />
Mulla ei ole yhtään jaksuja laittaa tätä kuntoon. Sulla taas näyttää olevan tarmoa muidenkin edestä 😀 Mistä sä saat tuon kaiken energian?
Minsku: Olen ollut samassa tilanteessa kuin missä sinä olet nyt. ♥ ♥ 6-vuotta olen tehnyt töitä sen eteen että saan ylimääräiset roinat pois nurkista. Tavaroiden karsiminen on työlästä ja välillä henkisestikin uuvuttavaa, mutta yhden kaapin, huoneen ja lopulta koko kodin läpikäymisen jälkeen olo tuntuu voittajalta ja se on niin voimaannuttavaa että projektia jaksaa jatkaa myöhemmin uudelleen. ♥ ♥ ♥ Mitäs jos viikonloppuna ottaisit työnalle yhden kaapin, vaikka sen missä säilytätte lakanoita jne.? Jätesäkki viereen ja sinne nakkaat kaikki mitä ette ole käyttänyt pitkään aikaan, risat, nukkaantuneet, haalistuneet, virttyneet tai muuten epämieluistat esim värien vuoksi. Todella hyväkuntoiset lakanat voit laittaa hautessasi vaikka kirppispinoon, ja loput viet kierrätykseen hyvään tarkoitukseen kuten eläinsuojeluyhdistykselle tai turvakotiin. <br />
<br />
Siitä saa todella paljon positiivista energiaa kun tietää yhden kaapin olevan ojennuksessa ja siisti, vaikka ovi olisi kiinnikin etkä fyysisesti näkisi kaapin sisään. ♥ ♥ ♥<br />
<br />
Olen huomannut että oma energiamääräni on kasvanut tässä karsimisvuosien aikana melko tasaisesti. Kotona on rentoa ja viihtyisää ja viikossa menee aikaa kodin siivoamiseen tunnista kolmeen tuntiin, kun ennen meni tunti per päivä plus kuuden tunnin siivouspäivä päälle. 😀 Minulla on nyt enemmän aikaa tehdä kaikkea kivempaa ja oikeastaan olen alkanut tykkäämään siivoamisestakin, kun oman työn jäljen näkee heti ensimmäisestä rätin vedosta alkaen eikä energiaa kulu tavaroiden paikoilleen laittamiseen ennen varsinaisen siivoamisen aloittamista. :)<br />
<br />
Voimahalaus! ♥ ♥
Meillä kirjat saavat rätvöttää avohyllyssä kaikissa sateenkaaren väreissä, mutta tuo idea on hauska. 🙂
V: Kirjat on kivoja, joskus väreineenkin. 🙂
Tuon kirjoista johtuvan väriskamelskan vuoksi meillä ei suosita avohyllyjä :).
Anna: Minulla ei kirjoja juurikaan ole, sillä olen siirtynyt kirjaston aktiiviasiakkaaksi. 😀 Elokuvat jemmaan kaapin oven taakse kuten aina ennenkin. :)<br />
<br />
Lukijalla jota autoin ei ole kaappeja eikä mahdollisuutta niiden hankkimiseen ja ainoa ratkaisu on laittaa kirjat laatikossa lattialle tai sitten seinähyllyyn esille, naamiointi-taktiikalla joka näyttää muuten tosi kivalta harmaansävyisillä käärepapereilla. ♥
On se kumma että jotkut jaksavat negatiivistä kirjoittelua… Totta kai jokaisella on omat mielipiteensä…joku tykkää valkoisesta sisustuksesta, joku ei. Joku tykkää väreistä, joku ei! Joku vanhoista huonekaluista, joku ei! Joku desingistä, joku ei! Mitä väliä vaikka se joku ei pidä Miian sisustuksesta? Niin? Mutta onko pakko sitten kommentoida ilkeillen siitä täällä blogissa? <br />
Se jos jostain ei pidä, niin miksi sen ei voi vaan antaa olla? Miksi pitää kommentoida? Jos Miia jaksaa pitää kodistaan huolta, kehitellä meille lukijoille uutta luettavaa, tehdä ideoita ja uutta ajateltavaa…eikö se ole mukavaa? Jos ne asiat eivät kiinnosta, miksi sitten lukea tätä blogia? Toisille tämä blogi on mielekästä, toisille taas ei. Blogimaailma on TÄYNNÄ blogeja, valitkaa niistä oman tyylisenne, ja älkää kuluttako omaa energiaanne siihen että haukutte jotain ihmistä/sisustustyyliä!<br />
<br />
Itse olen seurannut vuosia tätä blogia…tämä on pysynyt muutaman muun blogin kanssa omissa suosikeissa jo kauan…toisia taas lisään ja poistelen jos jutut ei kiinnosta! En silti kommentoi kenellekään rumasti! Ei tulisi mieleenkään pahoittaa kenenkään mieltä siitä mikä on meille pyhä asia, KOTI! En itsekään haluaisi ketään omaa kotia arvostelemaan…mulla ei ole varaa ostaa upeita huonekaluja…mutta rakastan sisustamista, tuunaamista jne… Silti yritän tehdä kodista joka hetki viihtyisämmän =) Meille…meidän perheelle! En muille =)<br />
<br />
Ollaan hei kaikki mukavia toisillemme ♥ Jokaisella blogilla on varmasti lukijakuntaa joka pitää juuri siitä blogista jota lukee. Lukekaa niitä…älkää niitä mistä ette tykkää…tai ainakaan kommentoiko ilkeästi! <br />
<br />
Ja ihan oikein Miia teet ettet julkaise niitä ilkeilyjä! Tämä on sisustus ja lifestyle blogi, ei negatiivisten kommenteiden kaatopaikka! PISTE!
H: Kiitokset pitkästä kommentistasi! ♥ ♥ yritän parhaani mukaan luovia kommenttitarkastajana ja karsia pahimmat kommentit pois. En siksi etten kestäisi negatiivista arvostelua, vaan siksi että moni lukijani tahtoo myös kommenttiboksin olevan asiallinen. On ihan totta että blogien lukijana itseänikin satuttaa joskus lukea omasta mielestäni kauniin kodin sisustuksen arvostelua, sillä osuuhan se arvostelu tavallaan myös minuunkin. Makuja on monia, niin ruokien, vaatteiden kuin sisustuksienkin osalta ja kaikkiruokaisia ei kenenkään pidä väkipakolla olla. :)<br />
<br />
Tunnelmallista syysviikkoa! ♥ ♥
Hei, kysyisin bestån tv-tasostasi sen verran, että onko kyseessä ns. kaappi vai onko tausta avoin? Itse haluaisin tv-tasoksi juurikin tuollaisen bestå kaapin (ehkä matalamman version), mutta miten siinä onnistuu esim. playstationin yms. johdotukset mikäli tausta umpinainen. Koitin Ikean sivuilta etsiä, voiko tv-tason runkoon kiinnittää kokonaiset ovet, ei vain etusarjaa, mutten oikein saanut asiaan selvyyttä. <br />
Pakko myös vielä sanoa, että uskomatonta, miten röyhkeitä ja kateellisia ihmisiä täällä blogiasi kommentoikaan. Uskoisin, että tuollaisten törkyviestien taustalla on vain kateutta ja tyytymättömyyttä omaan elämään. Miksipä muuten kuluttaisi aikaansa arvostelemalla toisten tyyliä ja tapaa tehdä ja toimia. Hyvää viikonloppua!
Susanna: Minulla on kolme erillistä kaappia, 2kpl 120cm leveää ja joiden keskellä on 1kpl 60cm leveä kaapinrunko. Keskimmäisessä kaapissa ei ole takalevyä, jotta laitteiden johdot saavat vapaasti kulkea. Omaa laiskuuttani jätin koko levyn laittamatta koska en jaksanut porata siihen reikää. 😀 Kahden vieressä olevan rungon välissä pieni yksikkö on tukeva suurenkin painon alla, vaikka takalevy ei olekaan tukemassa sitä. <br />
<br />
Kaksiovisessa 120cm kaapissa on kaksi erillistä takalevykappaletta, toisen voi jättää laittamatta ja silti kaappi on tukeva. :)<br />
<br />
Kaunis kiitos ajatuksistasi! ♥ ♥ Ihanaa alkanutta uutta viikkoa! ♥ ♥
Mä olisin kyllä halunnut lukijasi Venlan katsovan tätä ongelmaa vähän laatikon ulkopuolelta ja kyseenalaistaa kirjojen ja DVD-levyjen olemassaolon. Tai edes sen, etteikö muka ole mitään muuta säilytystilaa kuin avohylly. Tai viimesenä oljenkortena levyt laatikkoon ja laatikko avohyllyyn. Aikamoista askarteluahan tuo on, ja pysyykö paperit käytössä ehjinä ja siisteinä?
Amalia: Pyörittelimme useita erilaisia vaihtoehtoja ja idean syntymiseen vaikuttivat lopulta nämä seikat:<br />
<br />
– kirjat ovat tärkeitä, niitä ei voi hävittää tai viedä varastoon<br />
– kaapistolle tai lipastolle ei ollut mahdollisuutta, budjetin eikä tilan puolesta<br />
– kirjat ovat olleet laatikossa lattialla, mutta kissa nakersi laatikoiden kulmia<br />
– olivat myös pinottuna seinää vasten, keäsivät pölyä ja kissa nakersi kirjan kulmia<br />
<br />
Seinähylly oli ainut vaihtoehto ja hylly on niin kapea, ettei siihen mahtunut laatikkoa jonka sisään kirjat olisi voinut piilottaa. Siksi ratkaisu on toimiva Venlan kotona ja hänen tarpeisiin, eikä minusta ole yhtään hullumpi muutenkaan. 🙂
Kiitos tästä ideasta, juuri tällaista vinkkiä kaipasin! Mulla on muutamia kirjoja, joita en raski myydä, mutta niissä on ihan hirveät kannet joten ennen olen pitänyt niitä vaan epäkäytännöllisesti laatikossa piilossa. Valkoiset kannet ja vaikka dymolla tehdyt tekstit päätyihin niin löytyy oikeat kirjatkin aina tarvittaessa. Kiitos! ♥<br />
<br />
(Ja kamala noita joitakin kommentteja! Miten törkeitä ihmiset voivat olla?!)
Marianna: Valokuvien tulostamiseen tarkoitetusta paksummasta paperista saa todella hienot ja ryhdikkäät kannet. 🙂 Siskolleni juuri sellaisia taiteilin, osaan tulostettiin kirjan nimi kauniilla kaunolla (päätyyn ja etukanteen). 🙂