Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Tänä perjantaina ei puhuta kukkapuskista, vaan paljon vakavammasta aiheesta – kosmetiikan sisältämistä haitallisista aineista ja sovelluksesta, joka helpottaa parempien valintojen tekemistä…
Fiksumpia valintoja
Mikromuovista ja sen vesistöille ja eläimille aiheuttamasta vaarasta on puhuttu mediassa jo jonkin aikaa. Tavallisen kuluttajan silmin on kuitenkin vaikea hahmottaa ongelman todellista laajuutta, saati ehkäistä vahinkoja tekemällä yksilönä parempia valintoja.
Pelkästään muoville on olemassa yli 500 erilaista termiä ja on mahdotonta tälläisen tavallisen kansalaisen painaa muistiinsa murto-osaakaan haitallisista muovin ainesosista. Muovin lisäksi on vielä sadoittain muitakin kosmetiikassa käytettäviä ainesosia, jotka eivät totisesti tee ihmiselle hyvää kuten formaldehydi.
Tätä valintojen vaikeutta helpottaakseni latasin käyttööni maksuttoman CosmEthics-sovelluksen, jonka avulla voin tarkastaa nykyisten käytössäni olevien kauneustuotteiden sisällöt sekä kartoittaa valtavasta tuotevalikoimasta sellaiset yksilöt, jotka eivät saastuta sen enempää luontoa kuin omaa kehoanikaan.
Helppokäyttöinen sovellus avuksi
Suomenkielinen sovellus on helppo käyttöinen kunhan alkuun pääsee. Tuotteet löytyvät hakukentän avulla suoraan tuotteen tai valmistajan nimellä. Mikäli tietoja ei löydy, voi sinne skannata (tai näppäillä) tuotteita itse tarkastettavaksi. Sovelluksen voi myös kustomoida omiin tarpeisiinsa ja asettaa manuaalisesti hälytystilan esimerkiksi muoville tai omaa ihoa allergisoiville ainesosille.
Selvitä ainesosien haitallisuus
Kävin juuri läpi kaikki omat kosmetiikkatuotteeni ja helpotuin siitä miten moni tuotteeni oli epäilyksistäni huolimatta keskivertotasolla vailla erityisempiä allergeenejä tai haitta-aineita. Negatiivisen yllätyksen koin kuitenkin kolmen turvalliseksi mieltämäni tuotteen kohdalla, jotka heivasin suoraa tietä roskikseen – Kaappiin puolityhjäksi unohtunut lapsille markkinoitu XZ Muumi -shampoo sisältää parabeenien lisäksi formaldehydia, kuten myös pitkään käytössä ollut Erittäin Hieno Suomalainen klassikkoshampookin… onneksi kyseisen sarjan hoitoaine sisältää ”vain” parabeeneja, tosin nekään eivät ole hyväksi. Shokkina tuli myös se että Yotuelin hammastahnoissakin on formadehyldiä, kaunokielisesti nimeltään Diazolidinyl Ureaa.
Mainittakoon kuitenkin että kyseinen Muumi-shampoo on vanhempaa vuosikertaa eikä uuden näköisessä Muumi-shampoopullossa inci-listan perusteella ole enää käytetty formaldehydia. Tarkkana kannattaa kaupan hyllyllä silti aina olla ja kuluttajathan ne loppukädessä ohjaavat valinnoillaan valmistajia tekemään parempia ja turvallisempia tuotteita.
Tiedonjanoa
Olen vasta ihan alkutekijöissäni tässä kosmetiikkatuotteiden laajemmassa sisältötarkastelussa, mutta sen sanon että silmät aukesivat tuon Youtuelin kohdalla. Monta vuotta olen pessyt hampaitani tällä tahnalla luullen että se on laatutavaraa…
CosmEthics – Tiedä mitä ostat
En ehdi kaupassa tutkimaan tuotteiden ainesosalistoja ja wikipediatietoja, mutta onneksi voin jatkossa hakea avun tästä sovelluksesta välttääkseni huonojen valintojen tekemisen. Itsestäni ei niin väliä olisi, tähän kroppaan on varmasti vuosikymmenten aikana kertynyt kaikenlaista kuonaa ja formadelhydiäkin, mutta tyttö minua huolettaa. Hänet haluan säästää ylimääräisiltä myrkyiltä, kuten myös vesistöt. Perehtyminen jatkuu ja tulen todennäköisesti tekemään teille postauksen oman kosmetiikkani läpikäymisestä ja siitä miten kaiken tiedon kanssa mennään tästä eteenpäin – millaisia tuotteita jatkossa ostan.
CosmEthics-sovelluksesta ja kosmetiikan haitoista voit lukea lisää heidän englanninkieliseltä sivustoltaan TÄÄLTÄ!
Kivaa viikonloppua kaikille!
Kuvat: CosmEthics.com
Seuraa myös Instagramissa
Tämän vuoksi olen jo muutaman vuoden käyttänyt vain luonnonkosmetiikkaa niin meikkien kuin muidenkin tuotteiden osalta. Voi olla varma, ettei ne sisällä haitallisia ainesosia 🙂 Kuitenkin kaikki käyttämämme kosmetiikka imeytyy tietyissä määrin kehoomme ja lisäksi huuhtautuvat viemäristöön pesun yhteydessä. Ympäristöä ja itseä säästääkseen suosin aina luonnonkosmetiikkaa, niissä puittein kuin se on mahdollista. Tuo onkin hyvä sovellus varmasti <3
Arkeni estetiikkaa: En halua olla ilonpilaaja, mutta luonnonkosmetiikkakaan ei aina ole ihan niin puhtoista kuin voisi kuvitella. Suurin osa onneksi on, mutta joukkoon mahtuu sielläkin kaikenlaista epäluonnollista. Tuolta cosmetics.comista löytyy juttua myös tuosta aiheesta, kuten myös Kemikaalicocktail-sivustolta. Todella tiedostava saa kuluttajana olla jos haluaa välttyä kaikelta epäterveelliseltä, vastikään oli mediassa juttua meikkipuuterien sisältämistä muoveistakin, joka paikkaan niitäkin ängetään näemmä. 🙁
Kannattaa ehdottomasti ladata tuo sovellus ja ainakin kokeilla sitä, helpottaa ja nopeuttaa tuotteiden inci-listojen läpikäyntiä ja auttaa valitsemaan aidosti ostamisen ja käyttämisen arvoiset tuotteet. <3
Minä siirryin käyttämään Neutralin tuoksutonta shampoota ja hoitoainetta jo jokin aika sitten sattuman kautta ja siinä olen pysynyt – hyvä niin sillä EHS-shampooni sisältää ikäviä aineksia. 🙁
En tiedä mihin tämä sovellus nyt perustuu, näyttääkö se vain kaikista haitallisimmat punaisella olevat?! Skannasin taloudestamme löytyviä tuotteita ja esimerkiksi hiuslakka sisältää terveydelle haitallisia ainesosia (se onkin meillä lähes ainut ei luonnonkosmetiikan tuote (hopea shampoo myöskään ei ole ) ja ohjelma ei hälyttänyt niistä. kuitenkin esimerkiksi hiuslakassa esiintyvä isobutaani on myrkyllinen ihmisille, ärsyttää silmiä, ihoa ja keuhkoja, epäillään myrkylliseksi hermostolle. Katsoin yksitellen ainesosat eräästä oppaasta, jossa näkyy haitalliset aineet ja todella moni niistä oli haitallinen. Semmoinen kirja kuin Hyvä paha lisäaine sisältää kattavan listan kaikista ruoan ja kosmetiikan lisäaineista ja siitä ovatko ne terveydelle haitallisia. Tästä olen aiemmin tutkinut kaikkien tuotteiden ainesosat ja mistään kotimme luonnonkosmetiikan tuotteista en ole löytänyt mtn haitallista. Ecosertifikaattia ei voi saada jos näitä sisältäisivät. Voisitko avata mikä luonnonkosmetiikka on epäluonnollista? Kemikaalikimaran sivuilta löysinkin hieman skeptisempää pohdintaa sovelluksesta: ”Ainakaan toistaiseksi CosmEthics ei täysin vakuuta luotettavuuden suhteen. Se ei esimerkiksi varoita yleisesti INCI-listassa lainsäädännössäkin pakollisesti merkittävistä hajusteiden allergiaa aiheuttavista ainesosista. Osassa testaamistani tuotteissa oli näitä aineita, mutta sovellus antoi hyväksyvän merkinnän. Virve Vee Ostolakossa-blogissa havaitsi, että sovellus ei hälytä edes hiusvärien haitallisista aineista, kuten PPD:stä ja sen johdannaista, mikä on jo fataali puute. Se, että haitallista ainesosista käytetään nimitystä ”toxin” ja symbolina on pääkallomerkki on hieman amatöörimäistä. Kyseinen termi ja symboli kun on varattu lainsäädännössä vain osalle aineita. Suuri osa haitallisista aineista ei ole ”myrkkyjä”, vaikka olisivat hormonihäiriköitä, herkistäviä tai ympäristölle haitallisia. Joko sovellus on laitettu aivan liian keskeneräisenä julkiseksi tai tiimissä ei ole riittävää asiantuntemusta ja laadunvarmistusta.
Hämmästyttävää on se, että yhdessäkään CosmEthicsiä käsittelevässä artikkelissa ei käsitellä sitä, mistä ja miten ainesosatiedot tietokantaan tulevat. Suurin kiinnostus tuntuu olevan vain siinä, mitä tuotteita tietokannassa on. Näppärä älypuhelimen käyttöliittymä on tietysti mukava juttu, mutta kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, kuinka luotettavaa tietoa sinne ruudulle ilmestyy. Älypuhelinsovelluksessakin olennaisinta on sisältö ja sen laatu. ” eli itse en sokeasti luottaisi tuohon. voisi esimerkiksi ottaa ihan randomisti jostain pullosta inci listan ja ihan googlettaa ainesosien turvallisuuden ja näin verrata niitä siihen mitä tuo sovellus sanoo tuotteesta.
Arkeni estetiikkaa: Kun kirjaudut sovellukseen (eli teet tunnarit sinne) niin pääset säätämään minä-kohdan asetuksista varoituksia sekä syöttämään sinne yksittäisiä ainesosia, joista haluat erityisesti varoitukset. Voit siis kustomoida palvelua hyvinkin laajasti, itselläni on varoitukset kaikista muista aineksista paitsi vegaaniset jätin pois.
Hiuslakan ponneaineet eivät ole samalla tapaa haitallisia kuin esim parabeenit (joista niistäkin on kahden sorttisia tutkimustuloksia). Hiuslakoissa saattaa butaanien lisäksi olla toki mm. muovia ja allergeenejä, ne voi helposti havainnoida kun laitat asetuksista päälle esim väriaineet ja allergeenit sekä muovit.
Itse luotan kyseiseen sovellukseen sataprosenttisesti, siellä on taustalla jopa EU:n hyväksyntä ja tuki joten valvonta on varmasti tarkkaa. Tuotteita voi sinne jokainen käyttäjä skannata itse, jos niitä ei valmiina löydy. Prosessissa skannatut tuotteet menevät tarkastukseen, jossa niiden ainesosat ja tietojen oikeellisuus varmistetaan. Näin ollen sinne ei pääse mitään tarkastuksen ohi.
Ainesosatiedot tulevat tietokantaan ihmisten skannausten kautta, josta ne käyvät läpi varmennusprosessin ennen kuin tuote ilmaantuu heidän listoilleen. Taustalla on tutkijoita, analyytikoita ja kosmetiikka-alan ammattilaisia, jotka ovat mukana vaikuttamassa kosmetiikkatuotteiden haitallisten ainesten määrittelyssäkin. Kaikki tieto on saatavana CosmEthicsin sivuilta. 🙂
Heippa Arkeni estetiikka, pakko kommentoida nopsaan. En mitenkään puolustele CosmEthicsiä, sillä pienen googlettelun jälkeen olen vähintään yhtä skeptinen kuin sinäkin, mutta sitä vaan, että tuo lainaamasi Kemikaalikimaran teksti on vuodelta 2015 (luin sen saman). Sivuilta löytyy tämän jälkeen myös uudempia juttuja aiheesta ja esim. tammikuun 2017 postauksessa mainitaan, että nuo hiusvärien aineet olisi lisätty. Tiedä sitten, mutta kuten sanoit, en minäkään sokeasti luottaisi tuohon. Jos haluaa täysin varmistua aineista niin kannattanee tosiaan käydä joka-ikinen aine yksitellen läpi kuten sanoit. Jep jep, menee vähän hankalaksi, mutta… juu.
Sirusini: heitän tähän oman kommenttini jatkoksi. 🙂
Itselläni ei ole aikaa plärätä läpi jokaista ainesosaa ja siihen on yleensä kaatunutkin tuo valveutuneen käyttäjän tiedonjano – liian helppo on kiireisessä arjessa luottaa brändien mielikuviin ja esimerkiksi Lumenen inci-listat ovat olleet minulle totaalinen shokki. Olen aina mieltänyt Lumenen kotimaiseksi laatumerkiksi, joka hyödyntää tuotteissaan pohjoismaisia aineksia, lähdevettä, marjoja yms. ja vaikkei se olekaan luonnonkosmetiikkaa niin mielikuvani sen luonnonmukaisuudesta on ollut hyvin vahva: Eihän se ainakaan mitään pahoja myrkkyjä voi sisältää eihän…” Nyt kun uteliaisuudestani olen tehnyt tuotevertailuja etsiessäni korvaavia tuotteita vanhojen tilalle, on käynyt ilmi että monessa Lumenen tuotteessa on jopa EU:ssa kiellettyjä ainesosia – ehdoton nounou minulle. Hajusteet ja muovipartikkelit nyt vielä voi jollain tapaa hyväksyä, ne kun ovat tulleet kiistanalaisiksi vasta vähän aikaa sitten ja ovat vasta käsittelyssä. Mutta nuo selkeästi kielletyt ainesosat, niitä en voi hyväksyä mitenkään ja Lumenen brändi romuttui silmissäni. Lumene ei toki ole ainut jolle näin on käynyt, mutta shokeeraavin, olen aina ollut Lumene-fani. 🙁
Kaikkea lukemaansa tietoa kannattaa hyödyntää muttei sokeasti uskoa. Itse koen tämän sovelluksen olevan loistava apu ja sen myötä on olut helpompi rajata sellaisia ainesosia, joita jatkossa välttelen, ja jopa muistan ulkoa jo niistä suurimman osan. Kaikkia 1000 haitta-ainetta en kuitenkaan saa muistiini mahtumaan, se on sula mahdottomuus, joten siinä tuo sovellus on mitä mainioin kun voin luntata sieltä sisällön ja tutkia suoraan mitä aineosa on ja mitä se tekee. 🙂
Moikka! Jos en väärin muista niin olet Miia ammatiltasi parturi-kampaaja? Saanko kysyä minkä koulun olet käynyt? Olen itse myös parturi-kampaaja ja olen käynyt kolmevuotisen Helsingin kaupungin koulun. Jo tuolloin vuosina 2000-2003 tuossa koulussa, kemian tunneilla, opetettiin ja läpikäytiin aika tarkkaan kosmetiikan inci-listoja ja mitä purkeissa lukevat ainesosat tarkoittavat. Ymmärrän toki jos olet käynyt yksityisen, noin 6kk:n hiusmuotoilukoulun, niissä kun ei toki aikaa ole alan kemian opiskeluun! (Itse olen opettajan toimessa alan yksityisessä koulussa ollut.)
Heli: muistat ihan oikein, ja Pasilassa olen kouluni oppisopimuksella työnohella käynyt. Aineita ja kemiaa opiskelin perusoppimäärän verran, mutten silloin ollut kovinkaan kiinnostunut aineiden haitallisuuksista. Alleegeenit kävimme läpi ja kampaamotyön ohella osallistuin työnantajani puolesta useisiin lisäkoulutuksiin erityisesti allergiatuotteita koskien. Tuohon aikaan en kuitenkaan ajatellut asiaa sen kummemmin, parabeenien haitoista ei juurikaan puhuttu ja maailma oli muutenkin toisenlainen kosmetiikkatuotteiden osalta. Kiinnostus aiheeseen on tullut vasta viime vuosina, alkunsa sai siitä kun aloin miettimään miksi mm. syöpä on räjähtänyt kasvuun niin voimakkaasti. Elintapojen uudelleen määritys ja ruokavalion muutos on tuonut mukanaan myös paljon muutakin, tiedostavamman tavan valita päivittäin käytettyjä kosmetiikkatuotteita, joista en tosiaan nuorempana osannut olla huolissani – kaikki mikä kaunistaa tekee hyvää – näin nuorena aikuisena ajattelin.
Kiitos vinkistä! Samoja asioita olen itsekin pohtinut paljon viime aikoina, mutta tiedon löytäminen ollut työlästä, koska sitä on niin paljon. Lähti sovellus kyllä heti lataukseen ??
Linda: tietoa on saatavana niin paljon että oikean tiedon löytäminen on muuttunut vaikeaksi. En aina ole jaksanut tutkia jokaista ainesosaa, kunhan päällisin puolin vaan tarkastanut ettei tuotteissani ole esim parabeeniä tai -zolinone päätteisiä aineita.
Sovellus paljastaa monta pimentoon jäänyttä haitallista ainetta, joita turvalliseksi mieltämissäni tuotteissa on käytetty, avaa silmät ja samalla myös kauhistuttaa tietää mitä kaikkea kroppaan on imeytynyt vuosien varrella. Toivottavasti sana kiirii eteenpäin ja mahdollisimman moni hyödyntää sovelluksen tietoa omissa tuotevalinnoissaan, jotta saadaan haitta-aineet kitkettyä pois tuotteista. 🙂
Minä latasin tuon sovelluksen ennen joulua, ja sillä sitten kävin läpi omien kosmetiikkatuotteiden lisäksi mm. tyttärelleni tilaamiani Malu Wiltzin tuotteita. Järkytys oli suuri, kun sovellus näytti osan kohdalla punaista huutomerkkiä. Oli parabeenejä. Mietin takasin lähettämistäkin, mutta koska tyttäreni ei ole saanut reaktioita, annoin sitten ne lahjaksi.
Unohdin sovelluksen sitten siihen, ja olen ostanut kosmetiikkaa ilman tarkastamista. Nyt käväsen mielenkiinnosta tarkastamassa ostoksia…
Minna: En tiedä ketään joka ei olisi kauhistunut tuon sovelluksen paljastamista asioista, niin paljon jää meiltä tavallisilta ihmisiltä pimentoon asioita kun tiedon etsiminen on niin aikaavievää ja vaikeaakin. Kyseisen merkin tuotteita en ole itse käyttänyt, mutta olen mieltänyt ne laadukkaaksi, kurjaa että niistäkin osasta löytyy parabeeneja. 🙁
Höh, kävin nyt leikkimässä tuon sovelluksen kanssa. Olen ostanut erästä Timotei-hoitoainetta, koska en kestä silikonia, ja pullon kyljessä lukee: Silikoniton, parabeeniton ja väriaineeton. Ja sitten tuli sovelluksessa hälytys, että formaldehydiä sisältää :/ Uskomatonta. Luulin, että minulla on turvallinen tuote. Olen käyttänyt pullokaupalla tuota ja saman sarjan shampoota…
Uskomatton hyvä sovellus, nyt rupean käyttämään tuota ostoksilla.
Minna: Kääks, onko Timoteissakin formaldehydia??? 🙁 Tuota ajattelin tytölle ostaa, se on sellainen vanhan ajan klassikko ja ajattelin että se olisi ok kun Erittäin Hieno Suomalainen ei ole. 🙁
Käytä ihmeessä sitä apuna ostoksilla, minä käytän myös!!! <3
Kiitos tästä! Toivoisin sinulta postausta vaikka listan muodossa, mitkä tuotteet (samppoo, hoitoaine, saippua) ovat turvallisia lapselle ja aikuiselle. Meillä kuopus toivoi joululahjaksi Tokmannilla myytävää ämpäriä, jossa oli juuri tuo XZ muumisamppoo ja ihosaippua ja hammastahna. Niitä nyt on käyttänyt sitten. Ja itse ostin tytöille hienoa suomalaista samppoota, kun ajattelin että se se vasta on vanha ja turvallinen 🙁
Itse oon ollut sitä mieltä, että lapsella pesu riittää pelkällä vedellä (jopa hiusten), mutta isänsä komentaa aina pesemään aineilla. Murr.
MariaO: Todella hyvä idea tuo lista, laitan sen toteutukseen. 🙂
Tällä hetkellä pesemme tytön kanssa molemmat hiuksemme Neutralin aidosti hajusteettomalla (ei siis haise siltä kuvottavalta hajustettoman tuotteen hajulta) shampoolla ja hoitoaineella. Sovellus kertoo tuotteiden olevan haitta-aineettomia, ei siis allergeenejä tai muoveja, eikä varsinkaan myrkyllisiä aineita kuten formaldehydia.
Vartalon pesen Biothermin Lait de Douche -suihkusaippualla, joka sisältää hajusteita sekä valitettavasti myös muovia. 🙁 Tälle etsin korvaajan, tuoksullisen saippuan haluaisin eli kaikkia hajusteita en välttele, mutta muovia ei halua tuotteessani jatkossa enää olevan.
Tytölle ostan tänään Neutralin hajustettoman Sensitive Skin suihkugeelin, se on myös turvallinen eikä sisällä mitään ylimääräistä. Tyttö tykkää että pesusieni vaahtoaa, joten annan hänen käyttää suihkusaippuaa, annostelen aina herneen kokoisen pisaran sitä pesusieneen.
Suosittelen palasaippuaa hiusten ja ihon pesuun. 🙂 Huuhteena käytän hiuksille joskus omenaviinietikkaa, teen vatiin seoksen, jossa huuhtelen hiukset saippuapesun jälkeen. Sopo-saippuat ovat todella ihania ja Flow-kosmetiikalta on myös ollut saippua käytössä.
Ei tulee turhaa muovijätettäkään. 🙂
Outi: Palasaippuoita olen joskus käyttänyt ja mm- Lushin tuotteita ostellut, mutta tykkään enemmän nestemäisistä tuotteista. Palashampoot saavat hiukset ihan rastoille (kokeillut montaa eri merkkiä) enkä tykkää iholla siitä natisevasta kuivuudentunteesta jonka olen palasaippuoista saanut. Ihoni on nykyisin niin kuiva etten edes uskalla lähteä kokeilemaan palasaippuaa pakkaskeleillä. 😀
Okei. 🙂 Minulla ei Lushin saippuoista ole kokemusta, olen lukenut, että ovat aika voimakkaan tuoksuisia?
Itselläni päinvastainen kokemus palasaippuoista. 🙂 Minulla on hiukset yli olkapään, ja niissä oma väri. Hiukset tuntuvat vahvemmilta, pesuväli paljon pidempi kuin ennen, käyttäessäni nestemäisiä tuotteita. Joskus on päiviä, jolloin hiukset tuntuvat raskailta ja ehkä jotenkin tahkeilta, mutta rastoja en näillä ole koskaan ollut vaarassakaan saada. 😀
Meillä on myös käsisaippua ollut palana reilu kaksi vuotta. Minulla on etenkin talvisin ollut ongelmana, että käteni kuivuvat niin, että rystyset halkeilevat verille. Viime talvena ihmettelin, että miksi rystyset ykskaks olivatkin kuivat ja verillä. No, syy selvisi. Olin ostanut vaihtelun vuoksi nestemäistä käsisaippuaa, en olenkaan osannut arvata, että se olisi ollut syyllinen. Ajattelin aina, että se on se kuiva pakkasilma jne. Sen jälkeen en ole enää kotiin ostanut nestemäisiä käsisaippuoitakaan, ja käteni eivät enää aukeile verille ja käsivoidetta tarvitsee erittäin harvoin.
Sama juttu oli ihon ja myös kasvojen ihon kanssa. Nestemäisten tuotteiden jälkeen tuli kamala kutina ja kiristävä tunne iholle, palasaippuan kanssa ei ole ongelmaa. 🙂
Outi: Lushin saippuat tuoksuvat todella vahvasti ja sen vuoksikaan en niitä voi käyttää – saan päänsärkyä erityisesti vahvoista makeista tuoksuista. 🙁
Saippuassa pesevä aine on aina sama, mutta sen määrä vaihtelee tuotteittain. Jotkut ovat sanoneet että perinteinen palasaippua on hellävaraisin, vaikka se sisältää painoonsa ja olomuotoonsa nähden eniten pesevää ainesosaa. Tuo saattaa pitää ihan paikkansakin, tosin palasaippuaakin on nykyisin niin montaa sorttia ja niissä kaikenlaisia extra-aineksia, joten marseille-saippua lienee hellävaraisinta. En ole sillä koskaan kokeillut pestä hiuksiani, pitäisi ehkä testata. 🙂
Kiitos vinkistä,se lähtikin heti lataukseen:) Kohta 15v tytöni näköjään tiesikin mistä oli kysymys…
Nanna: Nuoret tuppaavat olemaan valveutuneempia kuin me vanhukset. 😀 Loistava tuo sovellus kyllä on, peukut sinulle!!
Kiitos todella kiinnostavasta postauksesta. Testasin heti sovellusta ja jopa vähän yllätyin, että käyttämäni Macin, Sebastianin ja Label m:n tuotteet olivat ihan ok.
Mari: Minäkin yllätyin siitä miten moni meikkituotteeni sai keskivertoarvosanan, meikeissäni oli lähinnä hajusteita joiden vuoksi joutuivat violettiin varoitusryhmään, koska olen kustomoinut palvelun varoittamaan värianeista ja allergeeneistä kuten limonene jne. 🙂
Tää on ihan loistava aihe. Mikromuovit on ihan törkee ympäristörikos.
Fleece vaatteille kandee jokaisen ostaa pesupussi (esim: ja välttää uusien fleecevaatteiden ostoa. Myös kosmetiikassa nmenomaan hankintoihin on järkevää kiinnittää huomio. Kotona myös muovin tarkka lajttelu ja muovinkeräykseen vienti on superekoteko jokaiselle.
Iso juttu on, jos tsekkaa kosmetiikan jo kaupassa, eikä osta tuotteita, joiden sisällössä on muovia.
Ainesosaluettelossa muoviraaka-aineita ovat mm.
Polyeteeni / Polyethylene, PE
Polyetyleenitereftalaatti / Polyethylene terephthalate, PET
Polypropeeni / Polypropylen, PP
Polyvinyylikloridi / Polyvinylchloride, PVC
Polystyreeni / Polystyrene, PS
Polyvinyyliasetaatti /Polyvinylacetat PVAc
Polyvinyylipyrrolidoni / Polyvinylpyrrolidon PVP
Polymetyylimetakrylaatti Polymethyl methacrylate PMMA
Polytetrafluorieteeni / Polytetrafluoroethylene PTFE (teflon)
Polyesteri / Polyester, PES (Polyester-1; Polyester-11)
Polyamidi / Polyamid, PA (Nylon-12; Nylon-6; Nylon-66)
Polyuretaani / Polyurethan, PUR (Polyurethan-2; Polyurethan-14; Polyurethan-35)
Etyyli Vinyyli Asetaatti / Ethylen-Vinylacetat-Copolymere, EVA
Polyimidi / Polyimid, PI (Polyimid-1)
Acrylates Crosspolymer, ACS
Acrylates Copolymer, AC
Polyquaternium-7, P-7
Kännykkäsovellus on kyllä ihan ehdoton, mutta tuolla listalla pääsee jo pitkälle.
Saksalainen ympäristöjärjestö Bund on listannut mikromuovia sisältäviä kosmetiikkatuotteita.
(listassa ripsivärit itselleni ylläri).
Tää on Miia tosi hyvä aihe ja ehdottomast olisi aineksia lisäjuttuun.
Vinkkaan oman lempparikosmetiikkasarjani. Luulen pakkausten miellyttävän silmääsi ja ainakin oma ihoni on lytänyt sensitive sarjasta lempparituotteet, eli kyseessä on Olivia Klein.
Olivia Kleinin lisäksi myös Apeiron ja Balmbalm ovat loistavia sarjoja.
mari: Kiitokset kommentistasi ja lisäinfosta, muovia pyrin jatkossa välttämään koska haluan säästää vesistöt ylimääräisiltä haitoilta. Ruotsissahan astuu kohta voimaan kielto, joka koskee muovisia ainesosia kaikissa poishuuhdottavissa kosmetiikkatuotteissa kuten kuorinta-aineet sekä hammastahnat. Meillä Suomessa asiaa vielä tarkastellaan, mutta toivon että saisimme samanlaisen lakimuutoksen voimaan tänne meillekin.
Fleece on paha tavara, tytöllä on yksi fleece-takki joka on tosi ihana ja lämmin, mutta kalvaa vähän mieltäni omistaa sellaista. Yritän olla pesemättä sitä tarpeettomasti ja tuuletankin sitä viikottain kuten villapaitoja, jottei se tule tunkkaiseksi. On onneksi välitakkina vain, joten ei likaannu samalla tapaa kuin ulkotakki tai paita. Enää en fleeceä osta, ensi syksyksi pitää tytölle löytää merinovillainen neuletakki tai vastaava muu vetoketjullinen välitakki pakkasille.
Toinen kosmelinkki meni väärin, piti olla tämä:
Itse ostan useimmiten netistä: (myös Apeiron ja Balmbalm ovat loistavia sarjoja)
(poista tää kosmemainostus jutustani, ennen julkaisua, ellei sovi blogisi tyyliin).
mari: Hyvin sopii vinkit ja linkit blogiin! 🙂
Itsekin yrittänyt muutaman vuoden vähentää kemikaalikuormaa ja lopetin mm. hiusten värjäämisen, alumiinia sisältävien deodoranttien käytön, yritän katsoa turvallisempia vaihtoehtoja kosmetiikassa ja pesuaineissa jne.
Monet ruokien lisäaineet on tutkimuksissa todettu turvallisiksi, mutta niistäkin välillä mietityttää ettei kukaan ole pystynyt tutkimaan eri lisäaineiden yhteisvaikutuksia (aikamoiset cocktailit moni saa päivittäin) eikä pitkäaikaisvaikutuksia.
Vanilja: sama juttu, en ole aikoihin sävyttänyt hiuksiani ja kestovärjäämisen lopetin jo vuosia sitten. Deodorantissani on alumiinia ja muutama muukin haitta-aines, se surettaa sillä deodoranttini on ollut täydellinen luottotuote jo vuosikaudet, olisiko jopa 10 vuotta jo… Tilalle pitää löytää nyt toisenlainen tuote, olisiko sinulla suositella aluminiitonta stick-muotoista deodoranttia? En tykkää roll-oneista enkä suihkeista.
Yhteisvaikutukset minuakin kiinnostaa, niitä toistaiseksi on tutkittu hyvin vähän. Ja se kiinnostaa myös voiko muovi kertyä elimistöön samaan tapaan kuin alumiini ja jos näin voi käydä, mitä siitä tulevaisuudessa seuraa…
Valitettavasti kaikki testaamani alumiinittomat deodorantit ovat olleet roll-oneja, apteekista ostettuja. Tehokkuudessa on isojakin eroja, kuten hinnassa ja tuotteen riittoisuudessa. Kaikkein tehokkain on ollut netistä löytyneen ohjeen mukaan itsetehty (kookosöljyä, ruokasoodaa ja maissi- tai perunajauhoa), mutta tuo ruokasooda alkoi itselläni muutaman kuukauden käytön jälkeen ärsyttää kainaloiden ihoa ja siirryin takaisin apteekkituotteisiin.
Vanilja: Google antoi samanlaisen vastauksen, en löytänyt yhtään stickiä joka olisi alumiiniton… 🙁 Mihinhän stick-muotoisessa deodorantissa sitä alumiinia oikein tarvitaan, kun tuntuu että sitä on erityisen paljon juuri stickissä. Ystävälläni on alumiiniton deodorantti mutta se taisi olla roll-on, jos oikein muistelen. En tykkää roll-onin kosteudesta, en ole ikinä tykännyt käyttää roll-onia juuri sen takia että se ”kastelee” kainalot ja pitää tuuletella ne kuivaksi ennen pukemista. Pahinta on jos laittaa roll-onin silloin kun paita on jo päällä, deodorantti imeytyy paitaan ihon sijaan. Tässä varmasti on vuosien varrella tapahtunut hurjasti muutoksia ja tuotekehitystä, mutta en tiedä olenko valmis kokeilemaan, täytyy kuitenkin harkita. 🙂
Dermosil Deo Stick Vitamin E on ollut itselläni pitkään käytössä. Olen tykännyt. Tuoksu on todella mieto. 🙂
Outi: Kiitos vinkistä, täytyykin perehtyä sen sisältöön ja mahdollisesti ostaa kokeiluun. 🙂
Tervehdys Yotuelin toimistolta,
Hienoa, että kirjoitat tärkeästä aiheesta!
Turvallisuus on ensisijaisia arvojamme ja haluamme ehdottomasti, että tuotteemme ovat ensiluokkaisia ja turvallisia niin ympäristölle kuin elimistöllekin. Yotuel on hammaslääkärien kehittämä tuote, jonka patentoitu formula on aina uusimpiin alan tutkimustuloksiin nojaava. Näin ollen ja tuoreimpien tutkimusten valossa tulee diazolidinyl urea poistumaan tuotteistamme vuoden 2018 aikana.
Arvostamme laatutietoisuuttasia ja sitoutuneisuuttasi. Toivottavasti et menetä uskoasi meihin ja tulet käyttämään tuotteitamme jatkossakin. Kerron mielelläni myös lisää aiheesta, jos jokin jäi mietityttämään.
Hymyntäyteistä kevättä sinulle! 🙂
Parhain terveisin,
Sanni / Yotuel-tiimi
Sanni: Suuri kiitos jättämästäsi kommentista, todella hienoa kuulla että kyseinen ainesosa poistuu hammastahnoistanne tämän vuoden aikana. Yotuel on ollut suosikkitahnani vuosia ja oli harmillista huomata että ainesosien joukossa on tuota diazolidinyl ureaa. Palaan ehdottomasti takaisin Yotuelin käyttäjäksi kun saatte markkinoille uudella reseptillä valmistetun tahnan, jossa tuota formaldehydin johdannaista ei enää ole mukana. 🙂
Olipas kivaa puuhaa? Huonot aineet lensi roskiin, tämä tuli tarpeeseen? Olispa siivousaineista samanlainen?
Päivi: Siivousaineista saisi olla samanlainen sovellus, juuri luin netistä jutun siitä miten paljon kemikaaleja me vedämme henkeen siivoussuihkeiden muodossa. Pisti sekin vähän miettimään…
Haluaisin kyllä kovasti tietää mitä EU:ssa kiellettyjä ainesosia Lumenen tuotteissa on. Miten se ylipäätään olisi mahdollista? Ja miksi parabeenit on kiellettyjen listalla? Nehän ovat säilöntäaineita, eivätkä siten haitallisia.
U: Joissakin Lumenen tuotteissa on käytetty mm. isobutylparabenia joka on EU-alueella kiellettyjen ainesosien listalla. Lisäksi mm. silmämeikinpoistoaineessa on neljää eri parabeenia sekä muovia. Parabeenien turvallisuutta tutkitaan parhaillaan ja osan niistä on jo todennettu altistavan haittavaikutuksille. kosmetiikassa parabeenien määrä on suhteellisen pieni ja mm. allergia ja astmaliitto on todennut niiden olevan toistaiseksi haitattomia mutta siitäkin on saatavilla montaa eri tutkimustulosta. Formaldehydi ja parabeenit ovat molemmat säilöntäaineita ja estävät mm. homehtumista ja bakteerien kasvua.
Itse en halua imeyttää itseeni yhtään ylimääräisiä ”myrkkyjä” ja pyrin valitsemaan mahdollisimman luonnonmukaisia ja haitta-aineettomia kosmetiikkatuotteita.