Lastenvaatekriisi – Ajatuksia syys- ja talvivaatteista

Oma pukeutumiseni on nykyisin niin simppeliä ja helppoa, että olen jo unohtanut millaista on kun asukriisit pukkaavat päälle. 🙂 Tyttö venähti pituutta kesän aikana 10 senttiä ja koulun alkamisen jälkeenkin on 1,5cm tullut lisää mittaa. Myös jalka on kasvanut ja ennen koulun alkua ostetut Niken lenkkarit puristavat jo varpaista ikävästi. Viime keväänä käytössä ollut talvitakki on hihoista aivan liian lyhyt ja kolmet uudenveroiset farkutkin laitoimme kiertoon kun eivät jalkaan enää rempomatta menneet. Onneksi sentään liikuntavaatteet ovat vielä sopivia, kiitos joustavan materiaalin jossa on kasvulle varaa… melkoinen myllerrys oli tytön huoneessa kun sovitimme lähes jokaisen vaatekappaleen ja kokosimme ostoslistan syksyn ja talven akuuteimmista vaatetarpeista…

Lasten syysvaatteet talvivaatteet omakotivalkoinen asuideat

1. Trikoopaita  |  2. Collegepusero  |  3. Farkut*  |  4. Nahkasaappaat  |  5. Legginsit

Kesäloman lopussa ostetut Adidakset ja Prisman kanvaasitennarit ovat tällä hetkellä tytön ainoat arkikäyttöön sopivat kengät ja niiden seuraksi kaivattiin nahkaisia nilkkureita tai saappaita, jotka löytyivät Zaran nettikaupan valikoimasta. Myös uudet juoksulenkkarit, kumisaappaat ja talvikengät lisättiin ostoslistalle. Lenkkareita ja kumppareita en tilaa netistä, sillä ne täytyy ehdottomasti sovittaa ennen ostamista. Kumppareissa koko 34 saattaa olla sopiva, vaikka muissa kengissä onkin siirrytty jo numeroa suurempaan – näin on meillä aina tähän mennessä ollut.

Tilasimme myös kahdet uudet Levi´s Girls -pillifarkut koossa 152cm ja samalla päivitimme myös trikoo-osastoa kotimaisen Yozen:n legginseillä, trikoopaidalla sekä ihanalla Yozen Katakana -collegepuserolla. ♥

Talvitakin ja -housujen ostaminen on ollut aikaisemmin melko helppoa ja ainoa mietitystä aiheuttava asia on ollut vaatteiden kokoluokitus. Kotimaisella Reimalla mitoituksessa on valmiiksi otettu huomioon paukkupakkasten vaatimat välikerrokset, kun ulkomaisilla merkeillä useimmiten on pitänyt ostaa yhtä numeroa suurempi takki ja housut, mikäli alle on meinannut mahduttaa neuletta tai collegea. Nyt ongelmaa onkin kerrakseen, sillä tyttö ei ole enää ”pikkulapsi”, muttei vielä esiteini-ikäinenkään, ja mikään äidin suosittelema vaate ei kelpaa. Minun suosittelemani toppahousut eivät enää tule kuuloonkaan, ja takkivaihtoehdotkin olivat ”lällyjä” ja vääränlaisia. 😀 Nyt kun olen omista vaateongelmistani päässyt eroon, tuli tytön vaatekriiseily tilalle – vanhemmuuden iloja. 😀

Lasten syysvaatteet talvivaatteet omakotivalkoinen asuideat

1. Talvitakki*  |  2. Käsineet*  |  3. Kashmirpipo  |  4. Ulkoiluhousut * |  5. Nilkkurit*

Tyttö itse meinasi että kulkee koko talven farkuissa ja laittaa tarvittaessa alle legginsit jos oikein pakastaa. Minä taasen olen sitä mieltä että lumen tullessa farkut eivät riitä ja niiden päälle on laitettava vähintäänkin kuorihousut, jotka pitävät kosteuden ulkopuolella. Aikamme väänsimme kättä asiasta, kunnes löysimme yhdessä kompromissin johon kumpikin voi olla tyytyväinen – polvimittainen talvitakki lämmittää riittävästi pikkupakkasilla farkkujalkoja ja kovemmilla pakkasilla peittää ulkoiluhousujen ”ruman pussituksen”. 🙂

Polvimittaisen talvitakin löytäminen ei ollut ihan helppo homma. Monet takit olivat kyllä takaa pitkiä mutta edestä niin lyhyitä etteivät reisiä kunnolla peittäneet. Kun sitten löydettiin oikean pituinen takki, osoittautui se olevan vuoreton välikausimalli, joka taasen pakkasissa on aivan liian ohut ja kylmä. Ja kun kriteereiltään sopiva takki sitten lopulta löytyi, oli tytön koko tietysti loppuunmyyty, ärhg miten vaikeaa…

Reima Satu untuvatakki lasten 2019

The perfect jacket:  Reima Satu -untuvatakki*

Opin jo aikaa sitten että pitää olla ajoissa liikkeellä jos aikoo saada lapselle mieluisat talvivaatteet tai -kengät. Niin monta kertaa jäätiin nuolemaan näppejä, nopeat kun syövät hitaat, ja tuntuu että vuonna 2010 syntyi ennätysmäärä tyttöjä koska kaikki kauneimmat vaatteet ovat usein tytön kokoluokasta loppuneet ostopaikasta riippumatta. Tänä vuonna ostopiikki tyttöjen vaatteissa on selvästi koossa 146cm, kun se viime syksynä oli 134cm. En ole tilastotietoja asiasta etsinyt, joten mututuntumani saattaa mennä päin prinkkalaakin. 🙂

Kävimme läpi monta nettikauppaa ja selailimme eri merkkejä. Didriksonilta ja Mololta löytyi kivat vaihtoehdot, mutta lopulta valitsimme hyväksi havaittua kotimaista Reimaa. Reiman tyköistuva Satu-talvitakki muistuttaa hieman Parajumpersin untuvatakkiani, joka pitää nyt viimein kiikuttaa ompelimoon vetoketjun vaihtoon. Viime talven kuljin pelkästään villakangastakissa, joka ihme kyllä oli riittävän lämmin vaikka pakkanen kipusi pariinkin kertaa lähelle 20-astetta. Tytön sen sijaan en anna kulkea liian ohuella takilla ja ulkoleikitkin pitää huomioida: takin pitää olla lämmin, kosteudenkestävä, vettähylkivä ja tytön mielestä superkiva sekä ulkoisesti että mukavuudeltaan. Tyttö on todella tarkka siitä että vaate tuntuu hyvältä päällä, eikä yksinkertaisesti enää suostu pukemaan päälleen mitään sellaista joka tuntuu epämukavalta. Tämä on oikein hyvä periaate, josta hän toivottavasti pitää kiinni myös jatkossa, toisin kuin minä omassa lapsuudessani –  90-luvun epämukavaa vaatemuotia ei ole ikävä, vaikka se pinnalla nyt onkin! 😀

Yozen lastan

Tyylikästä, laadukasta ja mukavaa: Yozen

Nettitilaukset pirstaloituivat nyt vähän sinne tänne ja paketteja alkaa tipahdella ensi viikon aikana. Olisi ollut mahtavaa jos kaikki neidin silmää miellyttävät ja äidin hyväksymät vaatteet ja kengät olisi löytynyt yhdestä tai edes kahdesta osoitteesta, mutta minkäs teet. 🙂

Näihin säveliin loppuu tämä postaus tällä kertaa ja toivottelen teille kaikille ihanaa lauantaita! ♥

Tuotekuvat: Valmistajien, *sisältää kaupallisen linkin

6 kommenttia “Lastenvaatekriisi – Ajatuksia syys- ja talvivaatteista

  1. Ihan järkyttävä kasvu. Tuollainen kasvupyrähdys ennakoi murrosiän alkua. Aika varhain, jos lapsesi on 9-vuotias. Itse äitinä huolestuisin. No, onhan lapsellasi ollut varsin teinimäinen meininki kyllä pidemmän aikaa.

    1. Muumi: eipä tuossa mitään huolestumista ole, ihan normaalisti kasvaa ja samalla tavalla kuin minäkin. Jos on äitiinsä tullut niin pituuskasvu hidastuu olemattomaksi viidennen luokan aikaan, arvion perusteella tytöstä tulee noin 160-165cm pitkä. ?

  2. No huh huh mikä kommentti!. Ihan normaali kasvu ja itseasiassa 9-vuotias alkaa hyvinkin jo lähestyä esimurrosikää kovalla vauhdilla. Oli pakko kommentoida, vaikka Miia osasikin kommentin ottaa hyvin vastaan, jos joku muukin lukee noin älyttömän kommentin ja säikähtää onko kaikki hyvin, jos omakin tytär käy samaa kehitysvaihetta. Tai kasvaa spurteissa, niinkuin suurin osa lapsista tekee. Kivoja vaatteita Miia olette löytäneet?

    1. meikku: kiitokset kommentistasi! ? Mietin hetken julkaisenko edes edellistä kommenttia, mutta koska asia varmasti häntä aidosti mietitytti niin päätin julkaista ja vastata.

      Ihan normaalisti tyttö kasvaa ja 10 sentin hujahdukset kasvussa ovat täysin normaaleja. Tytön kaveritkin ovat kasvaneet samassa vauhdissa ja saman mittaisia suurinpiirtein edelleen ovat kuten ovat ekaluokasta asti olleet. 🙂 Mitä tulee murrosikään niin se on täysin perinnöllinen juttu, toisilla alkaa aikaisemmin ja toisilla myöhemmin, ja ihan normaalia on että ensimmäiset murkkuiän merkit alkavat näkyä jo 9-vuotiaana. Ja sekä minun että isänsä puolella näin on tapahtunut ja tytön kehitys on täysin linjassa niihin nähden. 🙂

      Minulla murkkuikä alkoi melko varhain ja olin ensimmäisiä tyttöjä joilla muutokset ulkoisesti alkoivat näkyä. Minua siitä kiusattiinkin koulussa rankasti, mutta onneksi nykylapset ovat tuolta osin valveutuneempia ja fiksumpia. Ihmisen biologiaa on käsitelty tytön koulussa jo ekalta luokalta lähtien, toisin kuin silloin kun itse olin ala-asteella (meillä asia tuli käsittelyyn vasta viidennellä luokalla). Tämä varmasti on auttanut lapsia ymmärtämään miten ihmiset kehittyvät ja että eritahtisuus on täysin normaalia kaikin puolin. 🙂

      Kiitos sinulle vielä ja ihanaa alkanutta viikkoa! ❤️

    2. Samaa mieltä viestistä! Nämä on näitä ***, jotka ruotivat siellä Miian elämää. Luultavasti jo eilen sinne ilmestyi kommentti, jossa *** kehui, minkälaisen kommentin jätti tänne ja mitä Miia vastasi ja mitä ei. Mistään huolesta tuossa viestissä ei oikeasti ollut kyse, vaan *** mielipiteestä Miian tyttären “teinimäisestä meiningistä”. Sitähän siellä jauhetaan jatkuvasti. Tsemppiä Miia! Ihailen, kuinka jaksat kirjoittaa vuodesta toiseen noista jutuista huolimatta.

      1. Mertsi: Pahoittelut että vastauksessani on kestänyt. Kommenttisi oli mennyt roskakommenttien joukkoon johtuen automaattisesta suodatuksesta, joka analysoi sisältöä puolestani. Kommenttisi sisältämät tietyt sanat saivat aikaan tuon suodatuksen ja ne on merkitty *** -merkein kommentissasi.

        Julkinen työ ja bloggaaminen merkitsee joillekin sitä että saa luvan kanssa kirjoitella asiattomuuksia anonyymiyden varjolla, mutta kehitystä parempaan on onneksi havaittavissa aikuisten nettietiketin ja käytösopin puolella. Itse en käy lukemassa kyseistä sivustoa enkä oikeastaan edes ole kiinnostunut tietämään mitä siellä turistaan. 😀 Jokainen vastaa loppukädessä omista teoistaan ja sanoistaan ja huonokäytöksisten ihmisten takia lakeja on kiristettävä. Sananvapaus ei tarkoita sitä että toisia saa haukkua, tämän varmasti jokainen aikanaan tulee oppimaan… viimeistään sitten kantapään kautta, kun nettipoliisi ottaa yhteyttä. Yksi tälläinen herjaustapaus on käsitelty virkavallan avulla jo hyvin lopputuloksin. Erehtyä voi joskus meistä jokainen ja aidosti pahoittelemalla voi saada anteeksi. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *