Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Haaveilin Ilmari Tapiovaaran suunnittelemasta Mademoiselle-tuolista* kymmenisen vuotta ennen kuin lopulta raaskin ja uskaltauduin sellaisen omakseni hankkimaan. Kyseinen nojatuoli on majaillut meidän olohuoneessa ja vilahdellut blogini kuvissa nyt jo yli 6 vuoden ajan ja säännöllisesti saan kysymyksiä tuolin tukevuuteen ja istumamukavuuteen liittyen. Tässä hieman historiikkia ja tietysti myös ajankohtaiset mielipiteeni tästä tuoli-ikonista.
Ikoninen Mademoiselle
Ilmari Tapiovaara suunnitteli Mademoiselle-tuolin vuonna 1956 ja inspiraatio tuolin muotoiluun syntyi perinteikkäiden suomalaisten pinnatuolien silloisesta suosiosta. Mademoiselle-tuoli tunnetaan ympäri maailmaa ja tunnistettavan siitä tekee korkean selkänojan, matalan istuinosan ja jalkojen jyrkän kulman luoma omaperäinen siluetti.
Tuoli on kokonaisuudessaan 94cm korkea ja hieman takaviistoon kallistuva selkänoja sekä selkänojapinnojen ulkoreunoille kaartuva muotoilu syleilee istujaansa. Reunoista pyöristetyn istuinosan leveys on 55cm, jonka ansiosta tuolilla mahtuu istumaan erittäin mukavasti ja rennosti.
Erityisen hyvänä asiana pidän matalahkoa 44cm istuinkorkeutta, joka sopii myös minunlaisilleni lyhytjalkaisille alle 160cm pituisille. Kovissa puutuoleissa ongelmana on usein ollut se, ettei jalat ole ylettäneet kokonaan maahan. Tästä johtuen takareisien verenkierto on heikennyt ja aiheuttanut jalkojen puutumista ja tarpeen nousta jaloittelemaan. Kokonaisen elokuvan katsominen puisella tuolilla istuen harvemmin houkuttelee, mutta Mademoisellessa sekin onnistuu mukavasti erinomaisen muotoilunsa ansiosta.
Yksi rakkaimmista huonekaluistani
Mademoiselle-tuoli* on rakenteeltaan erittäin tukeva ja vankkaa tekoa. Ainoan miinuksen annan siitä, että taaksepäin kallistuneen selkänojan luoman painopisteen vuoksi tuoliin ei kannata rojahtaa istumaan voimalla, kuten esimerkiksi löhösohvalle. Tuoli saattaa heilahtaa istujan painosta aavistuksen taaksepäin nostaen tuolin etujalat ilmaan, mutta kertaakaan ei näiden reilun 6 vuoden aikana ole tuoli kaatunut istujan rojahdusvoimasta. Tämä on minusta kuitenkin tärkeä tieto ja huomionarvoinen seikka tuolin ostamista harkitessa. Myöskään pikkulasten leikkeihin en tätä tuolia tuon heilahtamisriskin vuoksi luovuttaisi.
Rakastan Mademoiselle-tuoliani syvästi ja se on yksi rakkaimmista kalusteistani. Yhteistä taivalta on takana jo yli 6 vuotta ja edessä on toivottavasti ainakin 60 lisävuotta, mikäli itse sinne asti porskutan. 🙂
Ihanaa alkanutta uutta viikkoa kaikille!
*sisältää kaupallisen linkin
Seuraa myös Instagramissa
Oliko tämä se mitä olet täpinöissäsi pitänyt salassa ? ?
Pilvi: Ei sentään. 🙂 Tuoli on jo yli 6 vuotta meillä seikkaillut. ❤️
Minulla on tämä sama tuoli ja se on todella hyvä selälle. En ikinä luovu siitä itsekään. Se on kovia kokenut ja jossain vaiheessa haluaisin kunnostaa sen, kunhan löydän sopivan paikan, jossa kunnostavat.
Pitju: Yhtä mukavaa puista tuolia ei ole ikinä tullut vastaan ja ulkoisestikin Mademoisellen muoto hivelee kyllä silmää. Etenkin hieman sivuviistosta katsottuna tuoli on kertakaikkisen upea. ❤️ Joissakin automaalaamoissa käsitellään ruiskulla myös kalusteita. Kannattaa kysellä myös niistä ja samalla tiedustella onnistuuko vanhan maalipinnan poisto kevytpuhalluksella. 🙂
Hyvännäköinen tuoli, ei voi muuta sanoa. Kiitos käyttäjäkokemuksen jakamisesta. Tarpeeksi syrjässä kun asustelee, niin välttämättä joka kalusteostoa ei tule liikkeessä käytyä livenä kokeilemassa. Oma jännityksensä siinäkin 😉 onneksi ostot osuneet nappiin, mutta osin tällaisten artikkeleiden takia.
Tyylimurun Tiina: Itsekin selvittelen netistä kokemuksia vähintäänkin aina ennen arvokkaampien tuotteiden ostamista. On huomattavasti helpompi tehdä ostopäätös kun on tarpeeksi tietoa pohjalla erilaisista lähteistä. Tämäkin tuoli on sen verran hintava että harmistus olisi varmasti valtava jos ostokseen ei olekaan tyytyväinen. Pitkäaikainen käyttökokemus saattaa myös ajan saatossa muuttua siitä millainen fiilis kaupassa kokeileminen sai aikaan. Siivotessa esim saattaa huomata että materiaalissa on jokin häiritsevä ominaisuus tai maalipinta lohkeaa imurin osuessa. Tällaisia ei koskaan ennakkoon voi todeta ja siksi minusta on hienoa että ihmiset kertovat kokemuksistaan somessa. 🙂
Istuinkorkeus on muuten tärkeä asia! Se on kumma kun kaikki istuimet suunnitellaan 180 senttisille. Itse olen 166 cm, mutta lyhytjalkainen ja vaikea on löytää tuolia, miltä jalat ulottuisi kunnolla lattialle! Töissäkin työfyssari sai metsästää mulle sellaista kissojen ja koirien kanssa. Kotiin halusin aikoinaan hankkia yhden Vitran DSR-tuolin ja mulle tuli hätä ostaa sellainen äkkiä, kun kuulin että ovat nostamassa istuinkorkeutta parilla sentillä. Kumma juttu!
Tuo Mademoiselle on kyllä kaunis ja hyvä tuoli. Yhdellä kaverilla on kans sellainen – vuosia sitten ihan fyysiseltä (ei Facebookin) roskalavalta löydetty!
Vanha Jäärä: Et olisi paremmin voinut asiaa kiteyttää. 🙂 Ihan samaa mieltä olen ja itsekin lyhyenä ja lyhytjalkaisena on välillä todella vaikea löytää tarpeeksi matalaa tuolia. Miehen työtuoli on hyvä esimerkki. Se Ferrari-tasoa ominaisuuksiltaan, mutta minulle aivan kamala. Se on matalimmillaankin niin korkea ettei edes päkiä ylety lattiaan asti. En pystyisi siinä istumaan puolta tuntiakaan vaihtelematta jatkuvasti asentoa koska takareisissä verenkierto muuten sakkaa. Myös Artek nosti tuoliensa istumakorkeutta muutamia vuosia sitten ja jos joskus haluaisin esim tytön Artek-tuolille kaverin, pitäisi se etsiä kirppiksiltä koska vanhoja ja uusia ei voi saman pöydän ääreen istuttaa. Keskimääräinen pituus on ihmisillä toki kasvanut ja sen vuoksi myös istumakorkeuksia on säädetty vastaamaan nykypäivän standardeja mutta lyhyelle se on tietystikin harmillinen juttu.
Lisään vielä että vaikka Mademoiselle on matalahko tuoli, on sen istuinsyvyys sellainen että pitkäkin saa tuolissa mukavan asennon eikä tarvitse istua polvet suussa. 😀