Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Kävin tekemässä Sitran sivuilla erittäin mielenkiintoisen elämäntapatestin kulutustottumuksista ja hiilijalanjäljestä. Olisin voinut pääni laittaa pantiksi siitä että asuminen aiheuttaa suurimman hiilijalanjäljen. Tulos kuitenkin yllätti ja suurin kuormittaja onkin ruoka…
Asumisen hiilijalanjälki 800kg CO2e
Asumisen hiilijalanjälki on meillä 800kg CO2e ja ensi syksynä se pienenee automaattisesti kun kerrotaloyhtiössämme vaihdetaan kaukolämpö energiatehokkaaseen maalämpöön. Kulutustamme kasvattaa liian suuret neliöt nuppilukuun suhteutettuna ja se että rakastan pitkiä suihkuja.
Liikenteen ja matkailun hiilijalanjälki 100kg CO2e
Autottomana käytän liikkumiseen julkisia kulkuvälineitä, kuten bussia, ratikkaa ja metroa. Lyhyet matkat kuljen aina kävellen. Tämän vuoksi liikenteen ja matkailun hiilijalanjälkeni kasvatti kokonaispottia vain 100kg CO2e, ollen yhteensä asumisen kanssa 900kg.
Matkailua en varsinaisesti harrasta ja viimeksi olen muistini mukaan käynyt ulkomailla kesällä 2019. Olen viimeisen 10 vuoden aikana matkustanut Suomen ulkopuolelle noin 10 kertaa, joista vain yksi reissu kohdistui kaukomaille. Loput yhdeksän ovat olleet Euroopan sisäisiä reissuja ja niistäkin puolet laivareissuja Tallinnaan.
Ruoan ja ruokailun hiilijalanjälki 1000kg CO2e
Ruoka on meillä eniten kuormittava ja vie hevosen osan aiheuttamastani hiilijalanjäljestä asumisen ohella. Eniten kuormitusta aiheuttaa se, että syömme naudanlihaa useamman kerran viikossa. Tästä en voi enkä halua tinkiä, koska tyttö tarvitsee rautavalmisteen lisäksi eläimistä saatavaa ja parhaiten imeytyvää hemirautaa erittäin alhaisen varastoraudan takia.
Lihatuotteiden lisäksi ruokavaliossa on paljon vihreitä kasviksia, kuten pinaattia, papuja ja parsakaalia, ja tytöllä lisäksi myös ruisleipää ja hapankorppuja. Myös kalaa, kanaa, kananmunia syömme useamman kerran viikossa ja maitotuotteita käytämme jossakin muodossa päivittäin. Plussaa on se ettei ruokahävikkiä synny oikeastaan koskaan.
Tavaroiden ja hankintojen hiilijalanjälki 500kg CO2e
Tavaroita omistamme sopivasti ja juuri sen verran mitä tarvitsemme. Monen mielestä meillä on tavaraa todella vähän ja lukumääriksi pilkottuna se on täysin totta. Koko kodista löytyy kaikkineensa alle 2000 tavaraa tytön vaatteet ja tilpehöörit mukaan luettuna.
Tämän lisäksi hiilijalanjälkeä painaa alas hallittu ja hillitty shoppailu. Olen todella tarkka siitä mitä ovesta tulee sisälle ja sen myötä teen ostoksia harvakseltaan. Kymmenen vuoden takaiseen shoppailuun verrattuna ero on mykistävän suuri ja nykyinen harkitsevaisempi ja tiedostavampi minä olisi aivan kauhuissaan moisesta kerskakulutuksesta, jota silloin tein. 😀
Minun hiiljalanjälkeni on 2400kg CO2e
Portaittain testin etenemisen mukana kasvanut kokonaislukema jäi onneksi alemmas kuin alkuun näytti. Oletin että asuminen olisi vienyt kärkisijan suurimpana hiilijalanjäljen aiheuttajana ja yllätyin että se olikin ruoka. Olen tyytyväinen lukemaan, enkä tiedä miten pystyisin sitä alemmas edes hivuttamaan. Ruoasta en halua tinkiä ja kaikki muu tulevaa maalämpöä lukuunottamatta on balanssissa. Tällä siis mennään. 🙂
Kestävän arjen sankari
Hiilijalanjälkeni on alle kolmasosan keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. Tämä tieto on sekä hyvä että huono uutinen. Olen tottakai tyytyväinen siitä että oma kuormitukseni on kohtuullisella tasolla, mutta pieni yllätys se kyllä oli, että keskivertoarvo testin tehneillä yli 1,2 miljoonalla suomalaisella on 7000kg CO2e. Pistää vähän mietteliääksi…
Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että meidän suomalaisten hiilijalanjälki ei ole globaalissa mittakaavassa ongelma. Maassa, jossa puolet vuodesta on kylmää, on pelkästään asuminen ja lämmitys luontaisesti päästöiltään suurempaa. Myös harvaan asutun maan pitkät välimatkan vaikuttavat suomalaisten hiilijalanjälkeen ja nostavat arvoja kansallisella tasolla. Puolille suomalaisista auto on kuitenkin aivan välttämätön pakko, eikä ilman sitä tulisi toimeen.
Vaikka jokainen suomalainen lakkaisi nyt heti autoilemasta, matkustamasta, asumasta ja syömästä, ei sillä koko maailman lukemiin olisi juurikaan vaikutusta. Hyvä on silti pysähtyä miettimään omaa kulutusta ja esimerkiksi sähkönkulutus on sellainen, josta on helppo aloittaa. Jokainen vähääkään uutisia seurannut muistaa varmasti lööpit pilviin karanneista sähkön hinnoista. Siinä missä tarkkaavaisuuden myötä oma hiilijalanjälki pienenee, pienenee myös sähkölaskun summa. 🙂
Jos haluat tietää millainen on sinun hiilijalanjälkesi niin kipaise tekemässä Sitran elämäntapatesti TÄÄLTÄ!
Mukavaa maanantaita kaikille!
Seuraa myös Instagramissa
Olipa mielenkiintoinen ja ajankohtainen postaus!
On hienoa, että teillä ei synny ruokahävikkiä (meilläkään ei – kiitos aviopuolisoni ennakointikyvyn), mutta valitettavan monella suomalaisella nimenomaan pois heitetty ruoka kasvattaa hiilijalanjälkeä. Tutkimusten mukaan suomalaiset kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohden ruokaa heitetään pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa, noin sadan euron arvosta. Se on valtavan paljon!
Milla: tuo on totisinta totta, ruokahävikin määrä on yleisesti länsimaissa suuri. Meidän perheessä ei koskaan ole kovin suuria määriä roskiin heitetty ruokaa mutta aika suuren mietintätyön on joutunut tekemään ja opettelemaan ennakoimaan jottei tulisi sitäkään vähää. Ennakointi on mielestäni kaiken A ja O ja se on nykyelämässä se kaikista haastavin. Kiire ja väsymys ovat oman näkemykseni mukaan suurin ruokahävikin aiheuttaja. Pitkät työpäivät, työelämän hektisyys ja nykypäivän vaatimukset vaativat veronsa ja jostakin on pakko säästää kapasiteettia jaksamisessa. ylenpalttiset vaihtoehdot saavat helposti työpäivän jälkeen ruokakaupassa sormen suuhun ja tulee väsyneenä ja nälkäisenä tulee ostettua sitä sun tätä, joka sitten vanhenee kaappiin. Myös annoskoot ovat aiheuttaneet varmasti osittain sellaisen ilmiön että ruokaa tulee liian helposti ottaneeksi lautaselle liikaa ja osa sitten joutaa roskikseen kun ei jaksakaan syödä.
Minusta esimerkiksi kouluissa (ja kotonakin) lasten pitäisi saada itse annostella ruoka lautaselle jo ekasta luokasta asti, jotta oppisivat mikä on itselle sopivasti. Tytön koulussa vielä kolmannellakin keittäjä annosteli ruoan ja siitä syntyi hävikkiä sillä annos oli aina liian suuri eikä aikaakaan kouluruokailulle ollut kuin 15 minuuttia (ruokailusta suoraan tunnille, joten ei ollut joustoa ajallisesti esim välitunnin muodossa). Tuo hotkimiseen ohjaava kouluruokailu on huono kehityssuunta muutenkin. Minä olen opettanut tytölle oman nälän arviointia ja painottanut että aina saa ottaa lisää. Mielummin nousee pöydästä santsatakseen kuin että ruokaa menee roskikseen kun ei jaksa syödä. Jotain olen ilmeisesti oikein tehnyt kun tytöllä on terveet elämäntavat eikä herkutkaan kiinnosta. 🙂
Toivoisin että jokainen haluaisi ja jaksaisi hieman miettiä ruokailua ja ennakoida mm. ruoanvalmistukseen käytettävää aikaa. On ok syödä samaa ruokaa kahtena päivänä peräkkäin ja se olisi mielestäni hyvä opettaa lapsillekin ettei joka päivä tarvitse olla ”uutta ruokaa”. 🙂
höpö höpö, laskeppa kuinka usein olet esim. 10 vuoden aikana vaihtanut kaikkia huonekaluja (sohviakin vaihdetaan useammin, kuin minä paitaa), niin siinä on hiilijalanjälki todella kaukana. Ostat, kadut, myyt ja ostat uudestaan. Järjetöntä ajattelemaatomuutta. Luulen, että tuo ostohysteriä ja hetken päästä aina joku sukulainen saa huonekalun – on korvien välissä, normaalia tuo ei ole, sanot mitä sanot.
lisbet: Hetkonen, se mitä olen ostanut tai miten olen toiminut 10 vuotta sitten, ei todellakaan vaikuta millään tavalla tämän hetkiseen hiilijalanjälkeeni. 😀 Voitko itse vilpittömästi väittää ettet olisi muuttunut 10 vuodessa ja olet aina toiminut fiksusti? Ken tikulla silmään ja niin edes päin, tunnet varmasti sanonnan.
Olen todella ylpeä omasta kehityksestäni kuluttajana ja iloinen siitä että koko kehityskaari on blogiin taltioituna. En halua kanssasi alkaa väittelemään asiasta, sillä kommentistasi paistaa läpi ivallisuus ja ilkeys.
Olipa mielenkiintoinen testi. Piti käydä heti kokeilemassa. Pääsin tuohon samaan ryhmään kanssasi. Kuvittelin, että tulisi paljon isompi tulos. Asumme sähkölämmitteisessä talossa, eikä tämä energiankulutus tästä enää pienene. Ruuan suhteen olen tosi tyytyväinen. Teen viikon ruokalistan ja sen mukaan kaupassa käydään kerran viikossa. Hävikki on olematon. Syömme silti monipuolisesti ja terveellisesti. Poikkeusaika tietysti pienensi tulosta, koska matkat ovat jääneet pois ja elämä on muutenkin emännän kotona oleilua. Ihan vähäisen asian takia ei viitsi lähteä kauppakeskuksiin pyörimään.
Hyvää kevään odotusta!
Raili: mahtavaa! 🙂 Ruokahävikin minimointi on hyvä asia ja toivoisin että siihen pyrkisi aivan jokainen. Asuminen kuluttaa meillä Suomessa melko paljon, mutta onneksi rakentaminen ja infra on nykyisin pääosin vähäpäästöistä ja mahdollisimman vähän kuormittavaa. Meilläkin taloyhtiö siirtyy maalämpöön, joka on energiatehokkaampaa, edullisempaa ja ekologisempaa. Pienillä muutoksilla, teoilla ja valinnoilla on kauaskantoisesti suuri vaikutus.❤️
Ei kymmenen vuotta sitten, vaan kymmenen vuoden aikana. Keskimääräistä lyhytikäisempää jotkin kotisi hankinnat ovat olleet. Kaipa se kuuluu sisustusbloggarilla asiaan.
Eri: Aivan totta että alallani sisustus varmasti muuttuu keskimääräistä kuluttajaa useammin. Koen siitä huolimatta sisustuksen vaihtuvuuden olleen viime vuosina hyvinkin hillittyä. Olen löytänyt oman tyylini ja tästä asiasta sekä kulutustottumusten yleisestä kehityksestä olen tyytyväinen. 🙂
Hei ! Niin kuin joku jo aikaisemmin kommentoi,niin kyllä ostelusi on ollut aikamoista.Mutta hyvä jos parempaan suuntaan olet menossa.Ostanut,myynyt,lahjoittanut,ostanut,kierrätykseen,myyntiin,lahjoitukseen,ostanut taas uutta..Aina joku selitys.En tarkoita vain sinua,vaan yleisesti nykyajan kulutusta..Halvalla uutta,ei ollutkaan hyvä,roskikseen vaan..Huh,huh.
Pilvi: Kulutus on yleisellä tasolla järkevöitynyt jo onneksi monta vuotta ja suunta on erinomainen. Oma mielipiteeni on että ostamista tarvitaan, jotta maailmantalouden rattaat pyörivät ja työpaikat eivät ainakaan vähene, mutta lopputuotteen osalta olisi hyvä tarkastella kenen taskuun rahat menevät. Kotimaiset tuotteet ja palvelut ovat minusta kulutuksen arvoisia ja toivoisin että kiinakauppaostokset vähenisivät. Myös tämän osalta on tapahtunut kehitystä parempaan. 🙂 Kun ostaa vähemmän voi ostaa kalliimpaa ja saa rahalleen myös monesti paremmin vastinetta. Kotimainen työ maksaa moninkertaisesti sen mitä aasian palkat, mutta ainakin voi olla hyvillä mielin siitä että on tukenut suomalaista yrittäjyyttä, työvoimaa, osaamista ja kerryttänyt verovaroja yhteiseen pottiin. 🙂
Olen joskus aiemminkin kommentoinut samasta aiheesta sinulle – en nimittäin voi käsittää kuinka ilkeitä kommentteja sinulle laitetaan. Jaksat kuitenkin vastata niihin asiallisesti, itse en ehkä samaan pystyisi!
Tämä testi oli hauska, mutta en tiedä antaako ehkä kuitenkaan oikeaa lukemaa. Sain saman tuloksen, vaikka asunkin omakotitalossa. Toisaalta ehkä moni muu arjen valinta kompensoi 🙂
Aurinkoista kevään jatkoa sinulle!
Hanna: kiitos sinulle! ❤️
Kaikilla ei ole välttämättä kykyä asetella sanoja ”nätisti” ja joskus kyseessä on vain tökeryys ilman pahantahtoisuutta. Tämän yritän muistaa, kun saan kritiikkiä. ? Kirosanoja ja nimittelyä sisältäviä kommentteja en julkaise enkä niihin myöskään vastaa.
Omakotitalo voi olla hiilijalanjäljen mittauksessa parempi kuin kerrostalo, riippuen valmisvuodesta, asukasmäärästä jne. Meillä pottia kasvattaa liian isot neliöt. Meillä syödään myös nautaa, kalaa ja maitotuotteita usein joka kasvatti ruoan osuuden suurimmaksi kuormittajaksi. En tiedä miten tuo testin numeriikka on rakennettu, mutta 2019 valmistuneessa erillistalossa asuva ystäväni sai tulokseksi 2500 josta oli yllättynyt koska koki että elämäntavoissaan on varmasti muutettavaa. Jonkinlaista osviittaa varmasti silti saa, vaikka testi ei aivan 100% varma olisi. ?
Kävin tekemässä testin ja yllätyin. Joko testiä on säädetty tai Koronan aikaiset muutokset vaikuttavat todella paljon (tai molempia), koska hiilijalanjälkeni jäi 2100:een. Aikaisemmin se on ollut lähes 4000. Toki matkustaminen, liikkuminen, ulkona syöminen ja ostaminen ovat kovasti vähentyneet tässä 2 vuotta kestäneen etätyön aikana.
Ullis: on varmasti vaikuttanut. Minulla esim matkailu on jäänyt ulkomaiden osalta kokonaan pois ja ravintolassa syömisenkin voi laskea yhden käden sormilla viimeisen parin vuoden aikana, johtuen siitä että täällä Pk-seudulla rajoitukset ovat olleet tiukat ja tiedotus aukioloajoista epäselvää. Aikansa kun oli menemättä niin ei sitä oikein enää kaipaakaan. Viime viikolla kävin ravintolassa syömässä ekaa kertaa tänä vuonna ja sitä ennen en edes muista koski olisin käynyt… ehkäpä viime elokuussa tytön kanssa…
Ravintoloita varmasti aioin hyödyntää myöhemmin joten sen osalta omat lukemani nousevat. Matkailun osalta en usko että suurta muutosta tulee tänä vuonna, vaikka mieli tekisi lähteä jonnekin jotta pääsee ulos omista ympyröistä. ?