Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Paljonko täytyy uhrata tullakseen maailman parhaaksi?
Hiihtolegendan särmikäs elämä
Ostin miehelle Suomalaisen kirjakaupan loppuunmyynnistä Petter Northugin elämästä kertovan kirjan ja jotenkin siinä kaiken ruuhkan ja häslingin keskellä olin katsovinani, että kyseessä olisi ollut jalkapalloilija. 😀 Sivistyksessäni oli selvästikin aukko, sillä Petter Northug on 2000-luvun suurin hiihtolegenda. Miestä ei tämän särmikkääksi kuvatun hiihtotähden vauhdikas omaelämäkerta kiinnostanut, enkä itsekään ollut ajatellut sitä lukea, kunnes tylsyyksissäni päädyin sitä lukemaan.
Minun tarinani
Ensimmäiset aukeamat eivät vielä herätelleet sen suurempaa kiinnostusta, mutta sivuja edetessä huomasin jääneeni aivan koukkuun. Tykkään lukea erilaisia elämänkertateoksia, mutta harvemmin tulen avanneeksi sellaisen kirjan kansia, joiden henkilötarinan osalta en koe löytäväni tarttumapintaa. Hiihtämisestä pidän kyllä ja ala-asteikäisenä parikin talvea tuli hiihdeltyä Karhun suksilla pitkin maita ja mantuja kaverin kanssa, mutta muilta osin hiihtäminen, etenkään urheilulajina, ei ole kiinnostellut.
Maailmanmestari ja olympiamitalisti Petter Northugin kohujen värittämä elämänkerta tempaisi kuitenkin mukanaan ja kertoi huumorististen hetkien kyllästämänä melko surumielisenkin tarinan siitä millaista on olla oman alansa paras. Suorituskeskeisyys ja menestys painavat vaakakipossa enemmän kuin ihmissuhteet ja yksinäisyys on hetkittäin käsinkosketeltavaa.
Raivoisasta loppukiristään, värikkäästä kielenkäytöstään ja lukuisista kohautuksista tunnettu Northug on Norjan urheiluhullulle hiihtokansalle särmikäs ja kapinallinen kansallissankari. Norjalaiskirjailija Jonas Forsangin sanoittamana Northug pääsee viimein kertomaan oman tarinansa – jokaisella kolikolla on kaksi puolta.
Yllätyin miten hyvä kirja olikaan ja sain aivan uudenlaista näkökulmaa ammattiurheilijan sielunmaisemasta. Northug – Minun tarinani ansaitsee neljä tähteä viidestä – kannattaa lukea!
Leppoisaa iltaa kaikille!
Lue myös: Kirja vinkki: Pinnalla pysymisen taito
Seuraa myös somessa
Saman kirjoitusvirheen aiemmin monta kertaa tehneenä on pakko korjata, että oikea termi on ”elämäkerta” ilman n:ää. 🙂
Piude: kiitos kun huomasit, korjaan samantien. 🙂
Ahaa, on olemassa joku, joka seuraa urheilua vielä vähemmän kuin minä 😀 Jalkapalloilija, hih 😉
Mä ostin toissa jouluna miehelle Kimi Räikkösen elämäkerran ja ajattelin lukea sen itsekin koska se oli Kari Hotakaisen kirjoittama, joten räknäsin että täytyy sen olla edes hyvin kirjoitettu. Aikoinaan nimittäin en pystynyt lukemaan Michael Monroen elämäkertaa, koska kirjoittaja oli niin onneton amatööri. Noniin, luin siis sen Räikkös-kirjan ihan kirjailijan takia vaikka Kimi ja F1 ei mua kovin paljon vähempää voisi kiinnostaa. Ja olihan se hyvä kirja ja kannatti lukea. Joten otan sun suosituksen ihan vakavissaan – ainakin sitä kautta, että voisin tuon Northug-kirjan ostaa miehelle ja lukea sitten itsekin.
Vanha Jäärä: aika vähän tulee seurattua urheilua ja urheilun osalta olen kartalla oikeastaan enää vain formulasta, jääkiekosta ja jalkapallosta miehen ja uutisotsikoiden ansiosta. 😀 Joskus nuorempana seurailin luistelua, Rahkamo-Kokon aikaan, ja pienenä 80-luvulla tietysti Matti Nykänen oli minunkin sankarini. 🙂
Räikkösen kirjan ostin miehelle myös silloin kun se ilmestyi, mutta itse en sitä ole lukenut. Voisinkin seuraavaksi lukea sen, sen verran hyvä oli tämä Northugkin että voisin laajentaa repertuaariani myös muiden urheilijoiden elämäkertatarnoihin.
Northug oli todella hyvin kirjoitettu, ei aivan perinteisellä tyylillä, mutta hyvin mielenkiintoisesti ja aina kun ihminen itse pääsee ääneen, koen että tarina saa syvempiä nyansseja. Kirjan lukemisen jälkeen totesin että onneksi en ole kilpaurheilija. 😀