Ryhtiä ruokavalioon ja arkiliikuntaan

Oman kehon ja tuntemusten kuuntelu on vaikeaa, jos ei esimerkiksi tunnista nälkää tai on tunnesyöjä, kuten minä. Viimeisen vuoden aikana olen löysäillyt ja syönyt todella epäsäännöllisesti ja epäterveellisestikin. Salaatit, juurekset ja kasvikset ovat edelleen lautasella enemmistönä, mutta herkuttelun osalta mopo on totaalisesti lähtenyt käsistä ja jossain vaiheessa lakkasin välittämästä kokonaan. Viikonloppuna huomasin, että lempihousuni kiristävät siihen malliin, etten meinaa saada niitä jalkaani ollenkaan ja nyt on pakko tehdä ryhtiliike syömisiin ennen kuin joudun uusimaan koko vaatekaappini.

Luonnollinen ruokailurytmi

Jokaisella meillä on omanlaisensa ruokailutavat ja väkisin samaan muottiin puristaminen on mielestäni haitallista. Itselleni luonnollisin ruokailurytmi on iltapainotteinen ja korkeintaan kolmesti päivässä tapahtuva. Aamupalaa syön vain satunnaisesti ja koen että olen energisisimmilläni ja luovimmillani aamun ensi tunteina pelkän kahvin voimalla. Tämä tosiasia ei ole koskaan muuksi muuttunut, vaikka olen monesti elämässäni sitoutunut noudattamaan säännöllistä aamupalasta alkavaa ruokailurytmiä.

Hyvä fiilis lähtee sisältä ja ruoan vaikutusta hyvinvointiin ei voi mielestäni tarpeeksi korostaa. En itse noudata mitään spesifiä ruokavaliota, mutta pyrin ensisijaisesti ajattelemaan ruokaa kehon polttoaineena. Monipuolinen ja ravinteikas ruoka, sopivat annoskoot ja satunnainen herkuttelu luovat hyvinvoinnille optimaaliset olosuhteet ilman että mistään kivasta tarvitsisi kuitenkaan kokonaan luopua.

Edellä olevan tekstin olen kirjoittanut vuosia sitten ja se kiteyttää mielestäni kaiken oleellisen. Tärkeintä on pyrkiä säilyttämään balanssi ja on täysin ok nauttia kahvin kaverina silloin tällöin suklainen muffinssi, kunhan se ei ole päivittäistä. Sain pidettyä painoni hyvin kurissa niin sanotulla viikko-ajattelulla. Kun alkuviikon katsoo tarkemmin mitä syö, voi viikonloppuna herkutella vapaammin. Tällöin viikon kokonaisenergiamäärä pysyy sopivana ilman että kokisi olevansa herkkulakossa tai varsinaisella dieetillä.

Kaikkea saa syödä kohtuudella

Painoani en ole punninnut, joten en tiedä kuinka paljon olen lihonut. Vaakalukemaa tärkeämpänä mittarina pidän vaatteiden istuvuutta ja olotilaa. Liikkumattomuus on itselleni ehkä suurin fiiliksiin laskevasti vaikuttava asia ja odotan että parin vuoden tauon jälkeen saisin elvyttää salitreenaamisen. Salilla treenaminen on kotijumppaan verrattuna tehokkaampaa ja mielekkäämpääkin, ja juuri tuota kunnolla tekemisen meninkiä kaipaan.

Salien ollessa kiinni on tyydyttävä toistaiseksi liikkumaan lenkkipolulla ja kotona. Aionkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja haastaa itseni päivittäiselle pikkulenkille saadakseni vuorokaudessa 10 000 askelta täyteen yleiskunnon parantamisen takia. Kotijumpasta ja Youtuben kotitreeniohjelmista on tullut sellaista pakkopullaa, että niistä pidän nyt tarkoituksella taukoa. Koko keho menee ihan veteläksi jo pelkästä ajatuksesta, että ryhtyisin jumppaamaan olohuoneessa, yök. 😀

En aseta itselleni aikataulua, enkä tarkasti rajattua ruokavaliota. Kaikkea saa syödä, kunhan annoskoot ovat kohdillaan ja herkkujen osuus selvästi aiempaa pienempi. Toiveena on kesällä sujahtaa lempihousuihini ilman ähkimistä ja tukalaa kiristystä, mutta sitäkin tärkeämpää minulle on voida paremmin ja olla energisempi ja jaksavaisempi. Pidän teidät kartalla edistymisestäni ja samalla saan pientä extrabuustia myös iltaisin iskevän herkkuhimon hallintaan.

Kivaa tiistaita kaikille!

Lue myös: Kuulumisia ja painonhallinta-raporttia