Juttelin ystävän kanssa tänään pitkään laihdutuksesta, dieeteistä, painonhallinnasta ja vaatteiden kokomerkinnöistä. Sen seurauksena haluan nostaa aiheen esille nyt myös täällä blogissa, sillä kesän helteet ovat saapuneet ja kaikenlaiset kitudieetit päässeet valloilleen.

Syömishäiriöhistoriani

Olen ollut elämäni aikana pieni ja suuri, ali- ja ylipainoinen, ja myös kaikkea siltä väliltä. Olen ollut aktiivinen liikkuja, mutta myös sohvaperuna, ja nykyisin harrastan pääasiallisesti hyötyliikuntaa pitääkseni itsestäni huolta.

Olen elämäni aikana ollut kasvissyöjä, lakto-ovo-vege, sekä sekasyöjä. Olen kokeillut kymmeniä erilaisia dieettejä sekä paastokuureja, tavoitteenani tiristellä lihat luiden ympäriltä, häätääkseni pömpöttävän vatsakumpareen ja mahtuakseni johonkin tiettyyn muottiin, kaavaan tai vaatteeseen. Olen itkeä pillittänyt vaatekaupan sovituskopissa kun tuumakoon 26 farkut eivät menneetkään kiinni. Toisaalta olen myös iloinnut koon 28 housujen istuessa päälleni kuin mittatilauksena teetetyt.

Minäkuvani on kehittynyt epäterveestä terveeksi viimeisen kymmennen vuoden aikana. Haluan jakaa oman tarinani teille toivoen, että edes yksi painonsa ja ulkonäkönsä kanssa tuskaileva ihminen herää ajattelemaan omaa terveyttään ja sitä miten naurettavia monet ulkonäköön liittyvät trendit tai päähänpinttymät oikeasti ovatkaan – etenkin näin kesäaikaan.

Painonhallintaa ja -vaihtelua

Ihan alkuun haluan mainita, että olen 158 cm pitkä. Onko se vähän, sopivasti vai paljon, sen päättäköön lukija. Käytän vaatteita kokohaarukassa 30-36 ja xxs-s riippuen täysin vaatteen merkistä, vaatteen mallista ja sen materiaalista. Joillakin merkeillä vaatteiden kaavoitus tuntuu kasvaneen, toisilla taas supistuneen, ja oikeankokoisen vaatteen kokolapun luku on nykyisin sattuman kauppaa. Älä siis tuijota enää kokolappuja, koska ne eivät ole totuus eivätkä kerro oikeastaan yhtään mitään. Päällä mukavalta tuntuva ja peilistä sopivalta näyttävä vaate on oikean kokoinen, olkoot numero tai aakkonen pieni, suuri tai siansaksalainen.

Oma painoni vaihtelee jopa useita kiloja kuukauden aikana ja näin on ollut aina. Liikunnan määrä, vuodenaika, syöminen, juominen ja naisille tuttu kuukausittainen hormonitoiminta vaikuttavat painoon jokaisena päivänä ja painolukemia ei siksi kannata seurata liian tiheään.

Luovuin vaa’an käytöstä jo vuosia sitten. En enää tiedä paljonko painan, eikä painolla ei ole minulle enää minkäänlaista merkitystä. Ainoa mittari painoni seurantaan on oma olotila ja vaatteet. Jos olo on ok ja vanhat vaatteet mahtuvat päälle ilman rempomista, on asiat hyvin. Paino on lukuna melkoinen piru, joka istuu olkapäällä naureskelemassa jos sille antaa vallan. Siksi suosittelen jokaista heivaamaan vaa´an huitsin nevadaan välittömästi.

Oman kehon kuuntelua

Terveys ja siitä huolehtiminen on jokaisen henkilökohtainen asia. Painonhallinta kuuluu oleellisena osana terveyteen ja tiedän kokemuksesta miten helposti likakilot saattavat yllättää. Olen aina ollut tunnesyöppö ja vaikka olen jo monta vuotta syönyt suhteellisen fiksusti, joudun edelleenkin välillä tilanteeseen, jossa huomaan että itsekuri on kadoksissa.

Surut, murheet ja väsymys ovat minulle suurimmat kipukohdat syömisen hallintaan liittyen. Vuosien jojoilun jälkeen olen oppinut tunnistamaan koska syömiseni alkaa lipsua ahmimisen ja lohtusyöpöttelyn puolelle ja osaa tehdä oikeat toimenpiteet katkaistakseni kierteen jo alkuunsa.

Vastaavasti tunnistan myös sen milloin syön liian vähän ja pyrin tekemään korjausliikkeen mahdollisimman nopeasti. En usko että syömisestä tulee koskaan minulle täysin neutraali asia johtuen historiastani syömishäiriöisenä. Pyrin kuitenkin siihen, etten anna ruoan hallita elämääni ja olen armollinen itselleni. Välillä saa herkutella reippaammin mitä mieli tekee enkä laske kaloreita. Kaiken A ja O on kultainen keskitie – viikolla syödään fiksusti arkiruokaa ja viikonloppuna tilataan pizzaa.

Pienet muutokset kohti terveempiä tapoja

Jos koet että on tarpeen laihduttaa, tee se hitaasti pienillä arjen muutoksilla ja unohda kaikki lehtien suosittelemat pikadieetit. Älä ramppaa vaa`alla ja analysoi syömisiä gramman tarkkuudella, vaan mieti miltä sinusta tuntuu ja saatko syömisistäsi kaikki tarpeelliset vitamiinit ja hivenaineet.

Monesti vitamiinien puutostila on ruoka-ainehimojen taustalla oleva syyllinen, joka pahimmillaan aiheuttaa myös väsymystä ja voimattomuutta. Pitkään jatkuneena vitamiinien ja hivenaineiden puutoksesta johtuvaa olotilaa voi olla mahdoton itse enää edes huomata, kun kaikki on päivästä toiseen samaa vetämättömyyttä.

Ihan ensimmäisenä siis ruokavalio kuntoon ja paljon vitamiineja marjoista, vihanneksista ja hedelmistä mahdollisimman tuoreessa muodossa. Lisäksi sopivassa suhteessa pehmeää rasvaa, proteiinia ja paljon parjattua hiilaria.

Välillä saa myös nauttia

Kesällä saa ottaa rennosti ja nauttia lomasta. Saa grillata, kahvin kanssa voi syödä palan suklaata ja jälkiruokakin on sallittua – mistään ei tarvitse kieltäytyä kunhan annoskoot ovat kohdillaan. Pihvejä ei syödä kuin yksi, suklaata ei syödä koko levyä kerralla ja santsata ei aikuisen yleensä koskaan tarvitse. Vaikka kouluruoka on mitä on (monet valittavat, mutta itse pidän kouluruokaa maukkaana), tarjoaa se hyvän esimerkin tasapainoisesta ruokavaliosta.

Valkoinen sokerikaan ei ole s**tanasta, vaikka niin yleisesti ajatellaan. Sitäkin saa silloin tällöin syödä ja juoda jos mieli tekee, mutta valkoisen sokerin sijaan voi ravita itseään myös runsaammin ja viisaamminkin. Sipsejäkin voi välillä syödä ja Estrellan Linssi-sipsit ovat minusta aivan taivaallisen hyviä, mutta suolamäärän takia sipseilyssäkin on oltava kohtuullinen. 350g sipsipussi on aivan liian iso yhdelle ja jos söisin sellaisen joka viikko normaaliruokien lisäksi, olisin hyvin äkkiä ylipainon puolella ja olotilani myös sen mukainen.

Ei kilot vaan tuntemukset

En mielelläni käyttäisi kiloja määreenä keventymiselle, mutta puolikiloa viikossa on laihduttajalle hyvä maksimipudotus. Kuukaudessa paino putoaisi tällöin 2 kiloa ja vuodessa hurjat 24kg, jos matka normaalipainoon on pitkä.

Itseään kitudieeteillä kiduttamalla saat ehkä nopeita tuloksia, mutta et parempaa oloa. Pikakuureilla et koskaan opi pitkäjänteisyyttä, etkä luultavasti saavuta sellaista olotilaa jossa opit hyväksymään itsesi. Laihdutus on terapeuttista silloin kun sen tekee oman hyvinvointinsa tähden. Jokainen päivä ja valinnan hetki opettaa tunnistamaan omia tapojaan ja tunnelukkojaan, ja onnistumisten kautta se kohottaa itseluottamusta, mistä on hyötyä elämän jokaisella osa-alueella.

Vähentämällä rasvassa tiristettyjä ruokia, suolaisia ja sokerilla kyllästettyjä herkkuja, ja laittamalla annoskoot balanssiin, on mahdollista melko vähällä kärsimyksellä saada keventyminen hyvään vauhtiin. Laihduttaminen ei koskaan ole helppoa tai kivaa, mutta normaalipainon mukanaan tuomat hyödyt tuntuvat aikanaan tuhat kertaa paremmalta kuin se viime syksynä nautittu santsiannos pastaa työpaikan buffetissa.

Liikuntaelinten hyväksi

Liikkuminen kannattaa aina ja mitä vanhemmaksi elää, sen tärkeämmäksi liikuntaelinten kunto muodostuu. Jos et pidä ryhmäliikuntatunneista, kuntosalista tai uimisesta, ei se haittaa. Jokaiselle on olemassa omanlaisensa tapa pitää itsensä liikkeessä.

Hyötyliikunta on parhaimmillaan tavallista kotiaskartelua, jota ei edes pidä liikkumisena. Pihan haravointi, lumien kolaaminen, kylpyhuoneen pesu, reippaalla askelluksella kävelty metsälenkki, pyörälenkki ja mustikkametsässä kyyristely ovat mitä parhainta hyötyliikuntaa, kuten myös rappusten nousu hissin sijaan ja kaikenlainen muu hääräily.

Kysymys on oikeastaan vain valinnoista. Joka päivää pitää tehdä valintoja pitääkseen itsestään parempaa huolta. Pitää valita käyttää 10 minuuttia vauhdikkaaseen imurointiin sohvalla makoilun sijaan, pitää valita lähteä kävelylenkille hikoilemaan Netflixin tiirailun sijaan ja valita pyytää kaveria mukaan kokeilemaan kuntosalilaitteita tai spinning-tuntia, jos kynnys on liian korkea lähteä yksin kokeilemaan.

Itsekuria jokainen elämänmuutos toki aina vaatii, joskus enemmän ja toisinaan vähemmän, mutta on silti täysin mahdollista meille jokaiselle. Sen teille vannon että jos minä olen siihen pystynyt, pystyy siihen kaikki muutkin – on kyseessä sitten laihdutus, kunnon parantaminen tai muu hyvinvointiin liittyvä päämäärä.

Katse kohti tulevaa

Siispä katse kohti horisonttia! Älä mieti mitä muut ajattelevat, vaan mieti mitä itse haluat. Keskitä kaikki huomio omaan hyvinvointiisi. Fiksujen valintojen tekeminen ei ole salatiedettä, sillä kaikki perustaidot ovat meillä jo valmiina sukupuoleen, kokoon, ikään tai lompakon paksuuteen katsomatta.

Tee itsellesi pitkän aikavälin tavoite ja aseta matkallesi päämäärä. Ota jokainen päivä omanlaisenaan vastaan äläkä koskaan katso taaksepäin – se mitä eilen tapahtui oli eilen. Jos sorruit syömään koko sipsipussin kerralla niin se oli ja meni jo. Jokainen aamu on uusi mahdollisuus elämänmuutokseen ja jokainen päivä on yksi askel lähempänä päämäärää – pienillä valinnoilla on lopulta suuri merkitys, vaikkei siltä aina tuntuisikaan!

Kaunista kesäiltaa kaikille!