Hyväkuntoisten huonekalujen uudistaminen maalaamalla on edullista ja helppoa, vaikkakin kuivumisaikojen vuoksi hieman hidasta. Hyvin tehty pohjatyö palkitsee tuunaajan lopputuloksen muodossa, sileän ja siistin pinnan ihailu on mieltä hivelevää. Eilisen postauksen jäljiltä olen saanut useita pyyntöjä ruokapöydän maalausohjeista, erityisesti lakattuja pintoja koskien, joten tässä katsaus omiin tuunaustapoihini ja työn alla olevan pöydän nykytilaan…

1. Pintojen hionta, paikkaus ja puhdistus

Huonekalun pinta kannattaa aina hioa, jotta lopputuloksesta tulisi hyvä. Lakkapinta suositellaan hiomaan kokonaan pois, mutta itse en käsivarassa moiseen halunnut ryhtyä. Hiomakoneella saa nopeasti hyvää jälkeä, mutta käsin hiomalla puuhaan vierähtää pahimmillaan useampi päivä. Lakkapinta pitää saada kuitenkin karhennettua, joten täysin hiomatta en suosittele kalusteita käsiteltävän.

Hionnassa käytin puupinnoille tarkoitettua 240 karkeustason hiomapaperia. Yksi arkki riitti lakattua koivua olevan pöydän jalkojen, pohjan ja reunataitteen hiontaan. Pöytälevyn yläpinta on laminaattia, joten sitä en hionut.

Hiontapöly pyyhitään pois huolellisesti ja pinnat putsataan miedolla maalipesulla pullon kyljessä olevan ohjeen mukaisesti, jos sellaista kaapista löytyy. Minulla ei ollut maalipesua enkä erikseen sellaista ostanut, joten yleispesuaineella tehty perusteellinen nihkeäpyyhintä sai riittää.

Mahdolliset kolot ja syvät naarmut paikataan kalusteille tarkoitetulla paikka-aineella, hiotaan siistiksi ja puhdistetaan. Tein tuunaustarvikeostokset päivää ennen ruokapöydän noutoa enkä ollut satavarma kunnostamisen tarpeesta. Ostin varmuuden vuoksi Clas Ohlsonilta valkoista nikkaritasoitetta, jota ei onneksi tarvinnut käyttää.

2. Pohjamaalaus

Pohjamaalia suositellaan kaikille maalattaville pinnoille, erityisesti jos kyseessä on ns. raaka puu, muovi, teräs tai liukkaat lakkakäsitellyt kalusteet. Jo maalattu kaluste ei välttämättä tarvitse pohjustamista, mikäli vanha maalipinta on siistissä kunnossa (ei paikattavia koloja).

Pohjamaali toimii tartunta-alustana varsinaiselle pintamaalille ja parantaa maalipinnan kestävyyttä. Pintamaali saattaa pysyä hyvin kalusteessa myös ilman pohjamaalia, mutta riski sen lohkeamisesta kannattaa huomioida ja minimoida myöhemmin tehtävä paikkamaalauksen vaiva hoitamalla tuunausprojekti kerralla kuntoon. Laminaatissa pintamaali ei suurella todennäköisyydella pysy ilman kunnollista pohjustamista, joten jos kalusteesi on laminaattia, älä jätä pohjamaalia väliin.

Pohjamaalaukseen käytin 18cm leveää yleismaalaamiseen soveltuvaa polyesteri-telaa, jonka ansiosta maalaus sujui nopeasti ja jäljestä tuli tasaista. Pitkäkarvaisilla teloilla maalatessa kannattaa huomioida maalin menekki, kyseinen tela imee itseensä maalia huomattavasti enemmän kuin vaahtomuovimaiset sileäpintaiset telat. Suositus lienee että kalusteet maalattaisi aina kalustemaalaukseen soveltuvilla sileäpintaisilla teloilla, mutta pohjamaali onnistui niin hyvin että kokemukseni perusteella suosittelen varsinkin ruokapöydän kokoisille suurille tasaisille kalusteille leveämpää yleistelaa.

3. Pintamaalaus

Pohjamaalin kuivuttua aletaan päästä jo itse asiaan, eli pintamaalaamiseen. Olen jo vuosia käyttänyt kaikissa tuunauksissani Clas Ohlsonin puolihimmeää 40-kiiltoasteen valkoista lakkamaalia, jonka sävy on Pure White, nimensä veroisesti puhdas perusvalkoinen. Vesiohenteinen akrylaattimaali on paksua tavaraa ja levittyy helposti, kauniisti ja tasaisesti.

Maalin työstämisessä kannattaa olla kuitenkin nopea, erityisesti suurissa sileissä pinnoissa kuten väliovissa ja pöytälevyissä. Clas Ohlsonilla myytävä Stiwexin sileä tela on mahtava väline kyseisen maalin levitykseen ja sellaisen itselleni tuttuun tapaani ostin, mutta päädyin lopulta kokeilemaan pintamaalaamista samanlaisella yleistelalla kuin pohjamaalauksessakin. Jälki on suorastaan upea, pöydän pinta on todella sileä ja tasainen jo yhden maalikerroksen jälkeen.

Pintamaalin päällemaalausaika on vuorokausi ja tuosta kannattaa pitää kiinni vaikka maalipinta tuntuisi sormin sivelemällä jo kuivalta. Olen itse tehnyt kerran sen virheen että aloin maalaamaan uutta kerrosta 16 tunnin kuluttua ja ensimmäinen kerros ikäänkuin suli maalitelaan ja alkoi kuoriutumaan uuden maalin levityksen yhteydessä.

Ensimmäisen maalikerroksen jälkeen

Tältä pöytäni parhaillaan näyttää ensimmäisen pintamaalikerroksen jälkeen. Valmiiksi vaalea laminaattikansi on täysin peittynyt ja puhtaan valkoinen. Pöydän reunoista ja osasta jalkoja kuultaa tummentunut pohjamaalattu puu vielä aavistuksen läpi. Kannattaakin siis varautua että pintamaalikerroksia tarvitaan vähintään kaksi, jotta lopputulos on kauttaaltaan tasainen ja täysin peittävä. 

Puolimattainen kalustemaali

Clas Ohlsonin 40-kalustemaalissa on juuri oikea kiiltoaste, ei kalkkisen mattainen mutta mattainen silti. Maalipinta taittaa aavistuksen epäsuoraa valoa, kuten myös tehdasmaalatut ja pinnoitetut huonekalut, joten sillä maalatut mööpelit sopivat upeasti uusienkin kalusteiden rinnalle.

Pure White -sävyinen maali on tismalleen samaa valkoisen sävyä kuin meidän kodin tehdasvalkoiset Artekit ja myös Muuton ruokailutuolit kuuluvat samaan kastiin.

Uusi elämä vanhalle huonekalulle

Toivottavasti tästä on apua kaikille teille jotka harkitsette kalusteiden uudistamista maalilla ja kyselitte maalausvinkkejä. Lisäkysymyksiä voi laitella sekä kommenttiboksiin että sähköpostiin miia(a)omakotivalkoinen.fi, mikäli yksityisempi keskustelu tuntuu mukavammalta.

Nyt kaikki joukolla tuunaamaan vanhasta uutta! 🙂

Pirtsakkaa perjantaita kaikille!