Minulle tarjoutui mahdollisuus yhteistyöhön, jonka tiimoilta valitsin meille kauniin valkoisen ruokapöydän. Iloisena ilmoitin omaan kotiin viime syksynä muuttaneelle miehelle että hän saa viimein ruokapöytänsä itselleen ja järjestin pöydälle pikaisen kuljetuksen… kyllähän sitä nyt viikon verran ilman ruokapöytää elelee.

Kyseinen yhteistyö ei kuitenkaan ottanut tuulta alleen, sovituista asioista ei pidetty kiinni ja useamman viikon odottelun jälkeen olin niin turhautunut ja pettynyt että puhalsin pelin poikki. Elämä ilman ruokapöytää ei ole kovin mukavaa ja uuden etsiminen akuutilla aikataululla nostatti hiuskarvani pystyyn – mistä ihmeestä löydän sopivan pöydän, mielellään sellaisen jota ei tarvitsisi enää tämän elämän aikana vaihtaa… Niin ihanaa kuin sisustuksen päivittäminen ja uusiminen onkin, olen lopen kyllästynyt puljaamaan kookkaiden kalusteiden kanssa.

Haaveissa Artekin ruokapöytä

Artekin kokonaan valkoinen ruokapöytä on ollut haaveeni jo vuosia. Sellaisia ei valitettavasti valmisteta, eikä monen sadan hintaisia koivuisia pöytiä raaski alkaa omin kätösin tuunailemaan. En tiedä miksi kaikki tapahtui miten tapahtui – miksi odotin niin monta viikkoa yhteistyön etenemistä ja miksi juuri viime viikolla mittani tuli täyteen ja päätin aloittaa uuden ruokapöydän etsimisen.

Asiat kuitenkin loksahtivat aivan täydellisesti kohdilleen. Nettikirpparilta löytyi myynti-ilmoitus, jossa kaupattiin Artekin näköistä pöytää. Pöydän aitoutta ei oltu varmistettu ja näin ollen pöydän hinta oli vaivaiset 60 euroa. Pöytä näytti kuvissa aivan Artekin alkuperäiseltä 91-mallin ruokapöydältä ja tunne vahvistui kun näin pöydän omin silmin.

Artek ruokapöytä kirppikseltä

Siinä se on, minun 60 euron hintainen jämäkkä ja elämää nähnyt aarteeni! Lähetin kuvia neljään ei paikkaan kysyäkseni pöydän alkuperästä ja aitoudesta ja yksi heistä jo minulle vastasikin. Pöytä on erittäin suurella todennäköisyydellä aito Artekin 91. Sen mitat täsmäävät ja valmistusvuodeksi veikattiin 70-80-luvun taitetta, jota itsekin arvelin pöydän kunnon ja tummumisen perusteella.

Satavarmaksi asiaa ei kuitenkaan kuvien perusteella voida vahvistaa, mutta minulle riittää tieto siitä että pöytä on mahdollisesti Alvar Aallon tuotantoa. Hitsin vitsit mikä onni ja tuuri, tässähän on kuin Hannu Hanhi konsanaan. 🙂

Ajan patinoima pöytä ja kunnostusprojekti

Pöytä on nähnyt elämää ja aikaa, kuten kuvistakin huomaa. Kokonaiskuntoarvio on noin kahdeksan luokkaa, pinta on täysin ehjä, ei paikattavia koloja tai syviä naarmuja. Kunnostus on yleisilmeen vuoksi kuitenkin välttämätön ja tuon työn parissa tässä parhaillaan puuhastellaan.

Pöydästä tulee vitivalkoinen ja meille täydellinen! Kevyt pintahionta on jo tehty ja ensimmäisen vaiheen pohjamaali on parhaillaan kuivumassa. Kohta pääsen kääntämään pöytälevyn toisinpäin ja pohjamaalaamaan kermaiseksi vuosien varrella tummuneen laminaattia olevan yläpinnan.

Parin tunnin kuluttua telaan ensimmisen kerroksen Clas Ohlsonin valkoista kalustemaalia, joka on luottotuotteeni kalusteiden kunnostuksessa. Maalikerroksia tarvitaan vähintään kaksi ja koska pöytä maalataan myös pohjan puolelta, menee maalausurakassa vielä monta päivää. Jos kahdella kerroksella selvitään, pääsemme ruokailemaan pöydän ääreen maanantai-iltana.

Kirppikseltä voi tehdä superlöytöjä

Oli pöytä lopulta aitoa Artekia tai ei, on sen vankka rakenne ehdottomasti 60 euron ja tuunaukseen menneiden tuntien arvoinen. Odottelen mielenkiinnolla vielä kolmen muun arvioijan analyysia ja jos jokainen heistä on samalla kannalla aitoudesta, voin alkaa kutsumaan pöytää Artek-aarteekseni.

Tällaisia aarteita saisi putkahdella vastaan useamminkin, en pistäisi sitä ollenkaan pahakseni vaikka olenkin ns. helpon elämän kannattaja ja tykkään ostaa kalusteeni pääasiassa uusina. 🙂

Minulta moni aina kysyy miten ihmeessä pystyn tekemään isoja tuunauksia kerrostalokodissa, jossa asustaa lapsi ja koira. Tässä tuore malliesimerkki – konsteja on monia ja barrikaadit toimivat aina. 😀

Tyttö on jo sen verran iso ettei hänen tekemisiään tarvitse enää vahtia, mutta koiran takia on pakko tehdä pientä säätöä. Esteet eteen ja tiukka komennus pois, jos utelias karvakuono lähestyy kohdetta – sillä on selvitty projekteista.

Aurinkoista päivää kaikille!

Lue myös: Maalausvinkit kalusteiden kunnostamiseen