Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Kaupallinen yhteistyö: Tom Allen Senera
Maalämpö hyrräilee jo mukavasti ja lämmittää patterit sekä käyttöveden. Juuri ennen viime joulua ylimääräisessä yhtiökokouksessa tehty päätös maalämpöhankkeen toteuttamisesta on saatu siis maaliin ja heinäkuussa lämpökaivojen poraamisella alkanut uurastus on enää pihan uutta asfaltointia vaille valmis. Tässä postauksessa pureudutaan maalämpöprojektin kokonaiskestoon ja työvaiheisiin.
Ylimääräinen yhtiökokous
Ylimääräisessä yhtiökokouksessa taloyhtiömme osakkaat antoivat hallitukselle luvan maalämpöhankkeen aloittamiseen. Hallitus palkkasi maalämpöön erikoistuneen konsultin, joka hoiti maalämpöön liittyvät lupa-asiat ja pyysi tarjoukset useammasta maalämpöä tarjoavasta yrityksestä. Tarjouksista kolme pääsi loppusuoralle ja näistä parhaimman kokonaisuuden tarjosi Tom Allen Senera, jolla oli vankan osaamisen lisäksi käytössään huipputason laitteisto sekä rakennusautomaatio, jolla koko järjestelmää voidaan kustannustehokkaasti optimoida ja etävalvoa.
Sopimus lyötiin lukkoon ja maalämpöprojektin sovittiin alkavan heinäkuussa. Jännityksellä jäin odottamaan millainen vaikutus maalämpöurakalla on meidän arkeen – millainen meteli lämpökaivojen poraamisesta syntyy ja voimmeko ylipäätään olla kotona maalämpökaivojen poraamisen aikana.
Lämpökaivojen poraaminen kahdessa viikossa
Meidän taloyhtiön lämmitystarpeet täyttyivät kahdeksalla porakaivolla. Koska tontin kallioperä on lujaa kvartsi-maasälpägneissiä sisältävää peruskalliota, kesti yhden kaivon poraamisessa noin 10 tuntia. Työ suoritettiin arkipäivisin klo 8:00-17:00 välisenä aikana ja kokonaisuudessaan kaikkien kaivojen poraamiseen meni kaksi viikkoa.
Mitä syvemmät porakaivot ovat, sen enemmän ne tuottavat lämpöä. Meillä porakaivojen syvyys vaihtelee reilusta 200 metristä lähes 400 metriin. Syvyysvaihtelu johtuu tontista, jonka alla oleva peruskallio on runsasrakoinen ja hyvin vettä johtava.
Keittiön ikkunan alle porattiin kolme lämpökaivoa ja loput kaivot sijaitsevat hieman kauempana piha-alueella. Olin etukäteen varautunut kovaan meteliin ja koska elettiin koulujen kesäloma-aikaa, olin sopinut että hätätapauksessa vietämme tytön kanssa kuukauden äitini luona. Poraustyön aikaansaama ääni olikin onneksi melko tasaista hurinaa, aivan kuin pakettiauto olisi ollut tyhjäkäynnillä ikkunan alla. Ikkunoiden kiinni ollessa pystyin puhumaan puhelimessa ja katsomaan televisiota normaalilla äänenvoimakkuudella. Maalämpökaivojen poraamisesta syntyneeseen hurisevaan ääneen tottui nopeasti ja kokonaisuudessaan häiriö jäi lopulta hyvin vähäiseksi.
Lämmityskuluissa noin 55 % vuosittainen säästö
Kun porakaivot saatiin valmiiksi, alkoi pihan louhiminen ja porakaivojen vaakaputkistojen asentaminen. Pihalle tehtiin metrin leveät ja metrin syvät railot porakaivosta toiseen vaakaputkistojen asennusta varten. Vaakaputket kulkevat porakaivoista kokoomakaivolle, josta koottu lämmönkeruuneste kulkee lämmönjakohuoneeseen. Tässä yhteydessä uusimme kaikki lämmönjakohuoneen laitteistot, joista 20 vuotta vanha kaukolämmönvaihdin olisi joka tapauksessa pitänyt uusia.
Kaukolämmönvaihtimen uusimiseen olisi pitänyt varata noin 50 000 euroa, joten laskennallisesti maalämpöhankkeeseen varattu 350 000 € laina on kokonaisuudessaan taloudellinen valinta. Maalämmön ja lämmön talteenoton myötä säästämme lämmityskuluissa jo heti tänä talvena noin 31 000 euroa, jolla lyhennämme maalämpöhankkeeseen ottamaamme taloyhtiölainaa.
Näin ollen lämmityskuluista saamamme noin 55 % vuosittainen säästö kattaa asuntoyhtiölle ottamamme lainanlyhennykset, eikä yhtiövastiketta ole tarpeen nostaa. Yleisen hintatason ja etenkin sähkön hinnan noustessa maalämpöhankkeemme turvaa taloyhtiön vakavaraisuuden ja mahdollistaa taloyhtiön osakkaille maltilliset yhtiövastikkeet. Kiitos ja amen! 🙂
Talolle parempi energialuokitus
Maalämmön rinnalla toimiva poistoilman lämmön talteenotto uusiokäyttää rakennuksen sisätiloista ilmanvaihdon mukana poistuvan lämpimän ilman. Sekä LTO:n että maalämmön tuottaman lämmitysenergian säästön ansiosta taloyhtiömme energialuokitus nousee D2007:stä (joka oikeasti nykymittareilla on vielä huonompi E) C:hen tai ehkä jopa B:hen. Energialuokitukseen vaikuttavat esimerkiksi talon lämmitysmuoto, eristysten paksuus, ilmastointi ja ikkunoiden koko. Etenkin kerrostalossa energialuokka B on erinomainen, kun nykyisillä tiukentuneilla kriteereillä vain harva omakotitalokaan yltää A:han.
Talomme katolle sijoitettu lämmön talteenottoyksikkö kerää ilmanvaihdosta syntyneen hukkalämmön kokonaan talteen. Lämmönkeruunesteeseen lämmön talteenottoyksikössä sitoutunut sisäilman lämpö palaa lämmönjakohuoneessa sijaitsevalle lämpöpumpulle talon ulkoseinää kulkevaa lämmönkeruulinjaa pitkin. Alunperin ajatuksena oli kuljettaa LTO-nestelinja talon rakenteiden sisällä, mutta koska se ei ollut mahdollista, anoimme ja saimme Helsingin kaupungilta luvan kuljettaa nestelinjan ulkokautta talon julkisivun tyyliin sopivalla tavalla, joka muistuttaa ulkoisesti sadevesiränniä. Lämmön talteenoton keräämä hukkalämpö hyödynnetään uudelleen pattereiden ja käyttöveden lämmityksessä ja se luo lämpöenergian taloudellisen ja ekologisen kiertokulun.
Fossiilisten lämmitysmuotojen vaihtamiseen saa tapauskohtaisesti energia-avustusta ELY-keskukselta ja ARA:lta. Esimerkiksi ARA on saanut valtiolta lisärahoituksen ja voi myöntää 130 miljoonaa euroa enemmän avustuksia vuosina 2022-2023. Tämä kannattaa aivan ehdottomasti hakea, jos suunnitelmissa on korvata öljylämmitys tai kaukolämpö uusiutuvalla ja edullisella maalämmöllä.
Maalämmön asennus kestää 1-6 viikkoa
Maalämmön asennus kestää 1-6 viikkoa riippuen järjestelmän laajuudesta. Pehmeämmällä kallioperällä sijaitsevan omakotitalon laitteisto saadaan asennettua yleensä viikossa, kun kovalla kallioperällä sijaitsevan kerrostaloyhtiön tarpeet vievät kuutisen viikkoa.
Meidän tapauksessa maalämmön asennustyöt veivät enemmän aikaa maailmaa ravisuttelevasta komponenttipulasta johtuen. Jouduimme odottelemaan yhtä tiettyä osaa nelisen viikkoa ja maalämpö sekä LTO-järjestelmä saatiin käyttöön elokuun sijaan syksyn puolella.
Hyvää kannattaa todellakin odottaa ja jatkossa lämmityskustannukset tulevat olemaan vain murto-osan entisestä! Tutustu maalämmön ominaisuuksiin lisää täällä: tomallensenera.fi
Tunnelmallista syyspäivää kaikille!
Lue myös: Maalämpö meidän kerrostaloon – Ekologinen ja omavarainen
Lue myös: Poistoilman lämmön talteenotto säästää rahaa ja luontoa
Seuraa myös somessa
Hyvä aihe ja kattavasti kerroit asiasta. Kiitos.
Maiju: on ollut todella mielenkiintoista seurata projektin etenemistä. Nyt maalämpö lämmittää meidän talon patterit ja veden, yllätyksenä tuli että vesi on lämpimämpää kuin ennen ja suihkussa ei tarvitse laittaa lämpötilaa enää kuin puoliväliin. 🙂
Kiitos asiallisesta ja asiapitoisesta kirjoituksesta. En tiennytkään, että kerrostaloyhtiötkin voivat tällaisen lämmitysratkaisun tehdä, sillä enemmän maalämmöstä kuulee omakotitalosaneerausten yhteydessä. Tämän luettuani olen varma, että tekemämme päätös siirtyä maalämpöön on oikea.
Pirkko: Maalämpö voidaan toteuttaa myös kerrostaloihin ja olen todella tyytyväinen maalämmön ekologisuudesta ja lämmityskulujen maltillisuudesta. Lämpökaivoista saatava lämpö ja poistoilman lämmön talteenotto ovat kukkaroystävällinen tulevaisuuden lämmitysmuoto ja nyt kun sähkön hintakin on palannut takaisin vanhalle tasolle ja välillä sen allekin, on kevään kustannukset alkuperäisiä laskelmia edullisemmat ja kompensoivat kivasti viime talven shokkikorkeita sähköhintoja. 🙂 En voisi tyytyväisempi olla! ❤️