Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Lue lisääOta yhteyttä
Julkaisin pari tuntia sitten Instagramissa videon (löytyy TÄÄLTÄ), jossa purin kauppakassista meidän ruokaostoksia ja viestiboksissa moni toivoi mielipidettäni Twiningsin uudesta Cold In´fuse -kylmajuomahaudukkeesta. Olen monta kertaa sitä jo meinannut ostaa ja tänään nyt sitten nappasin herkulliselta ja raikkaalta kuullostavan haudukkeen mukaani kaksin kappalein ettei heti pääse loppumaan.
Herkullinen uutuushauduke
Twinings Cold In´fuse -uutuushaudukkeen idea on se, että aromit liukenevat kylmään veteen ja haudukepussi on suunniteltu sopimaan erityisesti vesipulloon. Kylmähauduke on valmistettu luonnollisista raaka-aineista, eikä se sisällä sokeria tai makeutusaineita. Osa kasviperäisistä ainesosista on lämpökäsitelty, jotta ne sopivat turvallisesti kylmään veteen ja liukenevat hyvin. Cold In´fuse -haudukkeita on saatavana neljää eri makua:
Passionhedelmä, mango ja veriappelsiini
Sitruuna, appelsiini ja inkivääri
Vesimeloni, mansikka ja minttu
Mustikka, omena ja mustaherukka
Minä valitsin sitruunan, appelsiinin ja inkiväärin raikkaan sekoituksen ja kyllä onkin hyvää! Syy kylmahaudukkeen ostamiseen on oma vedenjuontini, joka on määrältään edelleen liian vähäistä vaikka parannusta onkin tapahtunut. Litran saan nikoteltua vettä alas vuorokaudessa ja monesti joudun tankkaamaan sitä ilta-aikaan, sillä vesipullo on unohtunut matkasta. Diureettina toimivaa kahvia (ja teetä) lipitän sitten senkin edestä, vaikka pitäisi olla nimenomaan toisinpäin – enemmän vettä ja vähemmän kaffetta.
Pirteä ja raikas maku
Ohje sanoo näin: Tiputa yksi Cold In’fuse -kylmähaudukepussi 500ml vesipulloon ja anna maustua 5 min välillä ravistellen, näin saat raikkaan ja terveellisen janojuoman mukaan niin toimistolle, salille kuin rannallekin.
Ajattelin aluksi ettei haudukepussi mahdu mitenkään Memobottlen litteän muotoiseen ja kapeaan vesipullooni ja ensimmäisen juomasatsin teinkin teräspannuun. Pakko oli kuitenkin kokeilla sulloa se vesipullon pienestä suuaukosta sisään ja sinnehän se sujahti ilman sullomista. Ihme kyllä pussin sai pois pullosta yhtä helposti, vetämällä sormella pullonsuusta pilkistävästä pussinkulmasta.
Haudukkeen maku on kivan pirteä ja maustettua vettä menikin puolilitraa parilla kulauksella. In´fusen jälkimaku on myös raikas, joka monissa valmiissa makuvesissä (etenkin jos käytetty makuesansseja) on aika karmea. Lasten pienet makuvedet ovat pahimpia, etenkin päärynäjuoma jonka jälkimaku on tymäkkä ja mieleen tulee vähän tiskiaine. 😀
Kesän seurustelujuoma
Twiningsin Cold In´fuse -kylmahaudukkeita on saatavilla toistaiseksi vain K-kaupoista ja purkki sisältää 12 haudukepussia. Ohjeessa sanotaan vesipullon suosituskooksi 0,5L, mutta yhdestä pussista riittää mielestäni makua isompaankin vesimäärään. Jos nurkissasi pyörii tyhjä 1,5L limupullo, saat sellaiseen koko päivän janojuoman ja valmis juomasekoitus säilyy 8 tuntia – kannattaa kokeilla!
Tänään kirjoittelen teille Marin toivepostauksen kodin järjestelyyn liittyen ja toiveiden torstain hengessä keräsin teille 5 vinkkiä, miten kodin saa pysymään helpommin siistinä.
1. Paikka kaikelle ja kaikki paikalleen
Jos kodin tasoille alkaa kertyä tavaraa ja sohvan selkänojat täyttyvät vaate- ja pyyhekasoista, on hyvä ensimmäisenä miettiä miksi näin tapahtuu. Yleensä taustalla on kaksi syytä – joko tavaroille ja vaatteille ei ole omaa paikkaa, tai niiden paikka on epäjärjestyksen vallassa.
Epäjärjestys vuorostaan saa aikaa noidankehän, jossa tuntuu että on aivan sama minne tavarat käsistään laskee kun sekasotkua on muutenkin. Olen itsekin ollut tuossa tilanteessa, missä kaaos tuntuu ylitsepääsemättömältä; puhtaat ja likaiset pyykit ovat sekaisin keskenään, tasot lainehtivat postia, lehtiä, lippulappuja, taskuntäytteitä ja pahimmillaan joukossa seilaa myös likaisia astioitakin.
Kaaoksen saa nopeiten taklattua kestokassien avulla. Eteisnaulakosta, lattioilta, pöydiltä, keittiöstä ja vaatekaapeista pakataan kestokasseihin tai laatikoihin kaikki sellaiset vaatteet, kengät ja tavarat joita harvemmin tarvitaan. Keskivertoihmisen kotona on yli 10 000 tavaraa, joista yli puolet ovat harvoin tai hyvin harvoin käytössä.
Pelkästään harvoin käytettävien tavaroiden kassittaminen vapauttaa tilaa kaapeista ja pöydiltä niin paljon, että koti näyttää heti siistimmältä ja avarammalta. Aktiivisessa käytössä olevat puhtaat vaatteet viikataan kaappiin, likaiset laitetaan pesuun, ja kaikki muut tavarat laitetaan sellaisiin paikkoihin joissa ne ovat kädenulottuvilla. Näin jokaisella tarpeellisella ja tärkeällä tavaralla on oma paikka ja arki alkaa heti rullaamaan sujuvammin. Siivoaminen nopeutuu ja kotona on viihtyisämpää.
Kasseihin pakattuja tavaroita voit rauhassa käydä läpi ja samalla tehdä päätöksiä säästämisen ja kierrättämisen suhteen. Jokaiselle säästettävälle tavaralle ja vaatteelle tulee löytää heti oma paikka, ilman että yksikään kaappi, hylly tai laatikko on liian täynnä. Täysinäiset laatikot ja kaapit ovat nimittäin järjestyksen ylläpitämisen pahin vihollinen, elämisen kiireessä kun ei ehdi sullomaan mitään mihinkään ja kaaos on valmis alkamaan uudelleen – tästä on omaa kokemusta.
2. Tavara tuo vastuuta – silloinkin kun se on turha
Tämä tärkeä asia monilta unohtuu kun puhutaan tavaroista ja shoppailusta. Jokainen kotiin kantamasi tavara ja vaate tuo mukanaan vastuuta, sillä se pitää säilöä ja siitä täytyy pitää huolta silloinkin kun se on turha tai täysin unohduksiin jäänyt. Se vie tilaa kaapissa, hankaloittaa olemisellaan kodin siisteyden ylläpitoa ja pahimmassa tapauksessa tuo myös lisäkustannuksia, jos tavaramäärän takia pitää ostaa uusia säilytyskalusteita tai vaihtaa kotia suurempaan tilanahtauden takia.
Jos koti valuu suursiivoamisen jälkeen takaisin epäjärjestykseen, on syynä monesti liian suuri tavaramäärä suhteutettuna kodin kokoon, ja vastoin yleistä ajatusmallia isompaan kotiin muuttaminen ei korjaa tilannetta kuin hetkellisesti – tavaramäärällä on tapana nimittäin kasvaa kodin neliöiden ja kaappitilan mukana. Siksi onkin tärkeää tehdä tilannekatsaus omiin tapoihin, tarpeisiin, tavaramääriin ja kulutustottumuksiin.
Harva haluaa siivoskella kotona yhtään enempää kuin on välttämätöntä ja siisti koti vaatii hyvää arjenhallintaa. Mitä vähemmän haluat nähdä vaivaa kodin siistinä pysymisen kanssa, sen vähemmän tavaraa kannattaa omistaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että kaikkien tarvitsee ryhtyä minimalisteiksi ja istua tyhjän kodin lattialla iltapalaa syömässä. Kyseessä on puhtaasti tasapaino ja balanssi tavaramäärän ja kodinhoitoon käytettävän ajan välillä – mitä vähemmän joudut keräilemään tavaraa ja vaatteita lattioilta ja tasoilta ennen pölyjen pyyhintää ja imurointia, sen mielekkäämpää ja nopeampaa siivoaminen on, ja sitä useammin sitä tulee tehtyä.
Sotku lisää sotkua, siisteys tuo siisteyttä, joku viisas jossain näin sanoi mutta en muista enää kuka se oli.
3. Lajittele tavarat kategorioihin
Tavarat ja vaatteet kannattaa lajitella selkeisiin kategorioihin, joista päivittäin käytettävät ovat helposti saatavilla ja harvemmin tarvittavat hieman taaempana kaapissa. Etenkin naisten meikkipussien sisällöt ovat sellaisia, jotka ovat aamun jäljiltä usein hujan hajan. Oma vinkkini onkin että arkimeikit ovat omassa meikkipussissaan ja juhlameikit omassaan. Näin meikkaaminen sujuu ilman penkomista ja meikit ehtii kiireenkin keskellä sujauttamaan takaisin pussiin ennen kouluun tai töihin lähtöä.
Sama vinkki toimii myös vaatteiden ja keittiötarvikkeiden kanssa. Useimmin käytetyt hyllyjen etuosaan, harvemmin käytetyt hyllyjen takaosaan tai vaikkapa suoraan yläkaappeihin, jos sellaiset löytyy. Merkitystä on myös ottokorkeudella, eli navan ja päälaen välille kaikki tärkeä, ja vähemmän tärkeät tuon alueen ala- ja yläpuolelle.
Lisäksi lämpimät varastotilat kannattaa ottaa hyötykäyttöön, jos matka niihin ei ole pitkä tai sokkeloinen (kuten kerrostaloissa usein ikävä kyllä on). Kausivaatteet ja kausittaiset harrastusvälineet suoraan varastoon säilöön ja vaihto päittäin aina vuodenaikojen mukaan. Näin tavaroiden hautausmaiksi helposti muuntuvista varastotiloista on konkreettista hyötyä arjen hallinnassa.
4. Pystyviikkauksen taika
Konmari-metodin maailmanlaajuiseen menestykseen luotsannut Marie Kondo on tehnyt pystyviikkaamisesta suorastaan taidetta ja joitakin konmaritus on alkanut jo ärsyttää, sillä se puskee silmille lähes kaikkialta. Pystyviikkaus on aidosti nerokas ja tilaa säästävä keksintö ja vaikka et konmari-metodille lämpenisi lainkaan, kannattaa katsoa alla oleva pystyviikkaus-video, jossa Marie Kondo näyttää kuinka homma toimii.
Marie Kondon vinkki viikkaukseen
Pystyviikkauksen ideana on se että näet välittömästi missä mikäkin vaatteesi on, eikä sinun tarvitse erikseen perata vaatepinoja löytääksesi etsimäsi. Erilaiset laatikot ja kestokasseista taitellut boksit kannattaa ottaa avuksi ja näin saat myös hyllykaappiin hyvän järjestyksen aikaiseksi.
Parasta on kuitenkin se miten helposti pystyviikkauksen avulla saa ylläpidettyä järjestystä – tämän totesi myös sisustusremonttikohteen pariskunta, joille kädestä pitäen opetin pystyviikkauksen salat heidän vaihdettua vaatesäilytyksen vanhan kodin vaatekaapeista uuden kodin laatikostoihin.
Bonuksena mainitsen vielä myös sen että pystyviikkauksella vaatteet vievät vähemmän kaappitilaa, eikä laskoksista jää samanlaisia taitteita ja ryppyjä paitapuseroihinkaan – siksi moni käyttääkin tätä niksiä matkalaukkujen pakkaamisessa hyödykseen.
5. Vie mennessäs, tuo tullessas
Tuo vanha sanonta on täyttä totta ja auttaa ylläpitämään kodin siisteyttä. Kun jokaisella tavaralla ja vaatteella on oma paikkansa, on helppo siivota jälkensä ja viedä teekuppi olohuoneesta keittiöön tilasta toiseen siirtyessä. Näin pöydille ei jää lojumaan edellispäivän astioita tai posteja, ja myös vaatteet päätyvät pyykkikoriin ajallaan. Tämä asia minun on pitänyt opetella aikuisena vaikeimman eli kamalan kaaoksen kautta, mutta omalle tytölleni tuo on niin normaali asia ettei hän edes ajattele sitä erityisemmin. Hän tuo huoneesta tullessaan vesilasin keittiöön ilman sanomista eikä koe sen olevan siivoamista.
Vanhempien tavat iskostuvat lapsen mieliin sekä hyvässä että pahassa ja lapset kannattaakin osallistuttaa kodin siivoukseen ja siisteyden ylläpitoon ihan pienestä asti, vaikka välillä kiireessä ja väsymyksessä olisikin nopeampi hoitaa homma itse. Isompikin lapsi voi oppia uusille tavoille, joten osallistuta koko perhe mukaan kodin siivoamiseen ja monesti isommat lapset ovat alkujärkytyksen jälkeen jopa innostuneita asiasta.
Ja tärkein juttu jonka olen itse oppinut: Siistiä kotia on ilo siivota, kaaoksen keskellä puolet energiasta menee pelkästään jo miettimiseen mistä aloittaa. Kun jokaisella tavaralla on oma paikka, ne löytävät tiensä perille kuin ihmeen voimalla.
Kiitokset Marille ja ihanaa lauantai-iltaa kaikille!
Olen monta vuotta järkeistänyt ostamista ja askel askeleelta löytänyt sekä tyylini että tapani ylläpitää tasapainoa elämässä. Suurin muutos näkyy minimalistisessa pukeutumistyylissäni sekä kauneudenhoitoon ja kaunistautumiseen liittyvissä tavoissani. Lemppari tubettajani Vested Intrestsin innostamana haluan kirjoitella teille pukeutumiseen ja ulkonäköön liittyvistä tuotteista, joita en enää ostele.
Kauneudenhoitoon liittyvät laitteet
Aikoinaan minulla oli aivan liian monta erilaista kiharrinta, suoristusrautaa ja hiustenkuivainta (matkakoko ja tavallinen), ja löytyipä kaapistani myös erillinen kreppirauta, lämpörullat, kasvohöyrytin, selluliittihieroja, epilaattori, ja korvavalovempain (kirkasvalohoitolaite).
Nämä laitteet veivät valtavasti tilaa kaapeista ja monikaan ei päässyt käyttöön kuin kerran tai pari. Kaikista epäonnistunein ostos oli tuo selluliittihieroja, joka ei saanut aikaan mitään muuta kuin ärsytystä nopeasti loppuun kuluneiden paristojen takia.
Nykyisin kaapista löytyy yksi hiustenkuivain ja yksi suoristusrauta, ja suoristusrautaa käytetään vain tytön kiharoiden tekemiseen. Kiharat saa aikaan paljon nopeammin raudan avulla, kuin varsinaisella kihartimella tai muilla rulla- tai hiuspatukkaratkaisuilla. Mitään enempää emme tarvitse emmekä hanki, niin kauan kuin vanhat ovat toimintakuntoiset.
Hiusvärit
Aloitin hiustenvärjäämisen 11-vuotiaana ja vaihtelin aktiivisesti väriä ja lookkia mustasta hopeanvaaleaan ja punaisen sävyihin yli 15 vuotta. Tytön syntymän jälkeen 2010 rauhotuin, johtuen raskausajasta ja siitä että ensimmäistä kertaa sitten lapsuuden näin millainen oma värini on.
Yhden radikaalin muutoksen tein vuonna 2012 ja se on nähtävillä myös blogipostausteni joukossa. Tummanruskea vaihtui Gwen Stefanin innoittamana superblodiksi ja niinhän siinä kävi että koko tukka kärähti ja oli pakko leikata puolet pois, jonka jälkeen palasin takaisin omaan väriini. Tästä kalliiksi tulleesta värjäysmokasta otin onneksi opikseni, vaikka minut tunteneet kiven kovaan väittivätkin että kohta taas värjäät uudelleen blondiksi. Että terkkuja vaan, ruskeassa värissä on pysytty sitten tuon kärähdysblondauksen. 🙂
Nykyisin minulla on oma luonnollisen värinen hiuspehko ja sillä mennään mitä syntymälahjaksi sain. Kesällä oma värini saa eloisuutta auringon vaalentavasta vaikutuksesta ja hiuksiin tulee selvästi punertava sävy, joka korostuu valossa. Syksyllä sävy tummuu ja hämärässä se näyttää jopa mustalta. Selkeitä raitoja ei onneksi tule, kuten tytöllä jolla kullanruskeanvaaleat hiukset. Hänelläkin oma väri tummuu mitä vanhemmaksi kasvaa ja aikuisena luultavasti on hänkin ruskeahiuksinen, vaikkei ehkä näin tummaa tukkaa saakaan – isänsä hiukset kun on perinyt.
Meikit ja kosmetiikka – heräteostokset
Olen lapsesta asti tehnyt esiintymismeikkejä ja siitä aikoinaan sain kimmokkeen opiskella meikkaaja-maskeeraajaksi. Minulla oli valtavat määrät meikkejä ja muita tarvikkeita, joita muodin pariin töihin siirtyessäni karsin rankalla kädellä. Jatkoin silti meikkishoppailua ja vielä vuonna 2009 minulla oli kaapit aivan tupaten täynnä kaikenlaista meikkiä, joista osaa en koskaan edes testannut. Niille oli onneksi helppo löytää uusi omistaja ja ystäväni muistavat edelleen ne valtavat kassit joissa kantoivat kierrätyskasasta valitsemiaan meikkituotteita kotiinsa.
Enää en meikkaa kuin satunnaisesti, korkeintaan kerran viikossa jos silloinkaan. Ihoni on selvästi paremmassa kunnossa nyt kuin nuorempana, mutta en silti syytä pelkästään meikkejä tästä asiasta. Pidän itsestäni muutenkin parempaa huolta, en enää nuku meikit naamalla, juon enemmän vettä ja teen säännöllisesti erilaisia kasvonaamioita, joista on paljon apua etenkin ihon kuivuuteen. Olen myös löytänyt luottotuotteeni, joilla saan taiottua juuri sopivan naturellin näköisen meikin kasvoilleni silloin kun sitä koen tarvitsevani – tämän takia kaikenlaiset meikkikokeilut on jääneet pois kuvioista ja uusia meikkejä ostelen vain silloin kun vanha tuote on loppunut.
Korut
En ole koskaan oppinut käyttämään koruja, sillä nuoruusvuodet vietin tanssisalilla, vanhemmiten kampaajahommissa ja myöhemmin aikuisena oli jo myöhäistä. Identiteettini ei ole koskaan kaivannut koruja koristeeksi, enkä osaa niitä arjessa käyttää. Myöskään juhlapukeutumiseeni ei korut muutamaa satunnaista poikkeusta lukuunottamatta ole koskaan kuulunut, joten koruille ei ole tarvetta eikä oikein haluakaan. Upeitahan esimerkiksi Tiffanyn tai Kalevalankin rannekorut ja kaulakorut ovat, sitä en missään nimessä kiellä, mutta minulle ne eivät ole investoinnin arvoisia ja siksi en koruja ostele.
Laukut ja lompakot
Olen nuorena ollut melkoinen kassialma ja jokaisesta saamastani palkasta piti ostaa uusi laukku – yleensä muovinen, trendikäs ja halpa, paino erityisesti sanalla halpa. Arvokkaita monien satojen tai tuhansien eurojen hintaisia merkkilaukkuja en ole koskaan ostanut tai omistanut, enkä ole vakavissani koskaan sellaista edes kaivannut. Minulle laukku on arjen tarpeellisuus ja käyttötavara, jonka tulee olla laadukas ja hinnaltaan korreloida laadun kanssa. Sadan euron hintaluokassa on runsaasti laadukkaita ja kulutusta kestäviä laukkuja ja oma kipukynnykseni laukkuun upotetuissa euroissa pyörii 150 euron rajamailla.
En ole koskaan ollut valmis maksamaan itseäni kipeäksi laukusta ja haaveiluni eräästä tietystä merkkilaukusta ei siksi ottanut koskaan tuulta alleen ja hyvä niin. En usko että kyseinen laukku olisi kestänyt päivittäisessä käytössäni kesät talvet yhtään sen pitempään kuin aidosta nahasta valmistetut perusmerkkien laukut, joita suosin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ettenkö ymmärtäisi ihmisiä, jotka satsaavat laukkuihin tai jopa keräilevät niitä – minulla samanlainen kiinnostus kohdistuu laukkujen sijaan sisustukseen, erityisesti kotimaiseen designiin jota rakastan!
Laukkuja ostan siis vain jos vanha hajoaa, uutuudenviehätyksen tai vaihtelunhalun takia enää en.
Jumppakassit & treenilaukut
Minulla ei ole useampaan vuoteen ollut erillistä jumppakassia käytössäni enkä sellaista koe enää tarvitsevani. Minulla on yksi reppu, johon pakkaan salille mennessä treenivermeet ja sama reppu palvelee minua myös läppärilaukkuna silloin kun tietokonetta jonnekin pitää kuljettaa. Myös kamera kulkee repussa kätevästi, joten erillistä kameralaukkuakaan en ole toistaiseksi tarvinnut. Kun salilenkkarit ja muut treenitarvikkeet purkaa repusta heti kotiin saavuttua pois, ei reppu ala haisemaan tunkkaiselta missään vaiheessa.
Asusteet
Minulla on yksi lompakko, yksi avaimenperä, yksi kello, yksi vyö, yksi pipo, yksi huivi ja yhdet lapaset talven pakkasille. Nämä ovat riittäneet jo useamman vuoden enkä ole ajatellut ostaa uusia kuin vasta sitten jos jokin hajoaa tai häviää. Olen tarkka siitä että lapaset tai huivi eivät unohdu bussin tai kahvilan penkille, enkä vuosiin ole hukannut mitään. Jokainen asusteeksi luettava tavarani on minulle tärkeä ja todella mieluisa, enkä halua mitään niistä korvata ”paremmalla” versiolla, sillä ne ovat jo parhaita minulle.
Sateenvarjoa minulla ei tällä hetkellä ole, mutta sen ostan vasta sitten jos todella sellaista tarvitsen enkä sadetakilla pärjää.
Korkokengät
Niin ihanaa kun korkkareilla olisikin kipitellä Sinkkuelämää-sarjan hengessä pitkin Helsingin mukulakivikatuja, on todellisuus se että korkkareille ei ole käyttöä juuri koskaan.
Minulla on yhdet hyvät ja mukavahkot korkokengät ja vaikka välillä tekisi mieli laittaa ne kierrätykseen pois pölyyntymästä, säilytän niitä satunnaisia tarpeita varten hamaan tappiin asti. Jalkaan säteilevän selkäkivun ja nilkkojen löystyneiden nivelten takia en korkkareita voi aktiivisesti käyttää ja koska ongelmani on molemmilta osin krooninen, ei asiaan tule muutosta. Matalammilla pohjilla siis tepastellaan tästä eteenpäin ja avokkaina käytän ballerinoja sään salliessa.
Huonot kengät
Tämän haluan lisätä listalle mukaan, sillä olen ostanut elämäni aikana varmasti yli sadat huonot kengät. Huonon kengästä tekee se jos lesti on omalle jalalle väärä, koko liian pieni tai suuri, tai jos kengässä on sellainen pohja tai korko, joka tekee kävelystä hankalaa.
Etenkin monissa korkkareissa on se probleema, että korko on sijoitettu kantapäässä liian taakse, mikä saa aikaan ankkamaisen vaappuvan kävelytyylin. Tätä näkee todella paljon etenkin juhlissa, kun on ostettu uudet kengät väärin sijoitetulla korolla ja korkkarikävelyä ei hetkeen ole harrastettu. Myös monet kapeakärkiset kengät on muotoiltu niin että kärjen kaventuma lähtee liian takaa, mikä taas aiheuttaa sekä kipua että vaivasenluun kehittymistä.
Tanssia koko ikäni harrastaneena jalkavaivat ovat tuttu vieras ja kenkien kanssa olen mielummin liian kriittinen ja ronkeli, kuin höveli ja hälläväliä.
Bleiserit ja jakut
Olen joskus rohmunnut kaapit täyteen erilaisia jakkuja, joita sitten päiväunelmissani puin päälleni kuin kunnon business-lady konsanaan. 🙂 Sellaisia menoja ei kuitenkaan montaa ole ollut, jossa jakku oli välttämättömyys ja siellä ne henkarissa pölyyntyivät. Viimeisenkin jakkuni annoin eteenpäin enkä ole sitä kaivannut tai tarvinnut. Siisti pusero tai pikkumusta luottomekkoni on riittänyt paikkaamaan potentiaalisen jakkutarpeeni.
Kotivaatteet
Kotivaatteista olen luopunut jo aikaa sitten enkä erikseen enää osta sellaisia vaatteita, joiden funktio on olla pelkkä kotivaate. Nukkumiseenkaan minulla ei ole mitään ihmeempiä vaatteita, vaan iltasuihkun jälkeen laitan jotakin puhdasta päälleni ja villasukat jalkaani.
Yhdet pehmoiset oloasuksi luettavat unilegginsit minulla on, mutta ne on kuluneet niin ohueksi että kohta on takapuoli puhki. Uusia en ainakaan toistaiseksi aio ostaa, mutta talven pakkaset näyttävät tarkenenko nukkua paljain säärin. Ostan siis tavallisia vaatteita, joissa voin lähteä liikenteeseen ja ihmistenilmoille ilman että fiilis tuntuu nukkavierulta.
Suuret printit
Joskus olin aivan hulluna printtipaitoihin ja mustavalkoisiin kuvioihin, mutta nykyään ei enää sydän sellaiselle säkenöi. Yksivärinen ja pelkistetty vaate on minulle paras valinta, siinä koen olevani parhaimmillani ja tyylikkäästi ajaton. Vaakaraidat ovat ainoa poikkeus, josta edelleen tykkään. Mustat korkeavyötäröiset ja siistit farkut ovat aivan ihanat ja niiden kanssa yksivärinenkin paita on kivannäköinen.
* * *
Huh sentään miten pitkä postauksesta tuli. Aloitin kirjoittamisen klo 19 ja ajattelin että pikaisesti näppäilen ajatukseni teille luettavaksi ja lähden sitten saunaan rentoutumaan. Kirjoitusvirheitä saattaa tekstiin olla eksynyt, mutta nyt en enää millään pysty venyttämään saunaan menoa, joka on varmasti tulikuuma pätsi, oikolukeakseni tekstin.
Jos tykkäsit postauksestani ja vaatekaappini sisältö aiheena kiinnostaa, kipaise lukemassa listamuotoon kiteytetty vaatepostaukseni täältä: kevätsiivous-vaatekaapin-sisältö-lukuina
Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
