Olemme tämän viikon keskustelleet tytön kanssa kodin tulevasta lasiseinäremontista ja hänen toiveistaan saada palata takaisin omaan huoneeseensa. Elämä on kompromissien summa ja postauksessa kerron teille mistä oikein on kyse.

Lapsellakin on oikeus mielipiteisiin

Tyttö ei tykkää yhtään olla kahden ison ikkunan makkarissa ja kokee että huone on pelottava. Autojen äänet kuuluvat huoneeseen liikaa ja sälekaihtimien välistä kajastava katuvalo on hänen sanojensa mukaan kammottava.

Tytölle oma huone on todella tärkeä paikka ja hän toivoi että saisi itse päättää miten huoneensa sisustaa. Itkultakaan ei vältytty ja tässä on aikamoista itsetutkiskelua saanut äitinäkin tehdä. Lopputuloksena tyttö siirtyy tänään takaisin vanhaan huoneeseensa ja lasiseinähanke laitetaan jäihin ainakin kesälomaan asti.

Lapset ovat vain lainassa

Kyselin instagramissa neuvoja kaikilta äideiltä miten he ratkaisivat vastaavanlaisen ongelman ja 91% vastasi että kuuntelisivat lapsen toiveita ja ottaisivat aikalisän lasiseinäremontille. Todella hyviä vinkkejä ja syvällisiä ajatuksia sain palkaksi, kiitokset siitä kaikille.

Tärkeimmät pointit olivat mm. se, että lapsi on lainassa meillä vanhemmilla vain hetken ja koskaan ei saisi unohtaa että koti on myös lapsen koti. Lasiseinä on minulle tärkeä haave, mutta tyttö on miljoona kertaa tärkeämpi ja haluan että hänenkin on mukava olla kotona, ja että hän kokee että hänen ajatuksensa ja tunteensa ovat minulle tärkeitä.

Äidin kompromissi kasvattaa myös lasta

Siispä päädyimme kompromissiin. Suunnitelmani lasiseinästä jää ilmoille roikkumaan ja makuuhuoneet palaavat ennalleen. Tyttö on nähnyt kovasti vaivaa ja tehnyt todella upean suunnitelman vanhan huoneensa sisustukseksi. Hän on hakenut inspiraatiota YouTuben Room Tour -huone-esittelyvideoista ja kirjoittanut listan asioista joista unelmoi.

Koen, että avoimen keskustelun seurauksena syntyneet äitien tekemät kompromissit opettavat myös lasta ja tuovat konkretiaa kasvatukseen. Lapsen on helpompi tehdä ja ehdottaa omia kompromisseja kavereidensa kanssa, kun hänellä on aiempaa kokemusta ja malliesimerkki siitä, miten tullaan tilanteissa toista vastaan.

Lapsen itse tekemä sisustussuunnitelma

Tytön sisustussuunnitelmaa lähdemme nyt yhdessä hänen kanssaan toteuttamaan seuraavasti:

– Seinät saavat uuden värin. Raitaseinän hän haluaa ehdottomasti säästää, mutta mustat raidat maalataan hennon vaaleanpunaisella sävyllä

– Tyttö haluaa matalan sängyn ja Muuramen modulaarisesta parvisängystä puretaan parven korotusosa ja pehmustetut kaiteet pois, jolloin jäljelle jää klassinen Jolla-sänky.

– Ikkunalle kiinnitetään verhotanko verhoineen.

– Ostetaan päiväpeitto ja sisustustyynyt. Valkoista, vaaleaa roosaa ja ripaus mustaa, jottei huone ole tytön sanojen mukaan liian lapsellinen. Musta paljettityyny on etsinnässä ja toiveena on löytää kääntötyyny eli sellainen, jossa paljetit kääntyvät ja kuva vaihtuu.

– Tyttö haluaisi mustan pyöreän karvamaton lattialle, mutta tässä asiassa en joustanut. Perusteena se että Littlest Pet Shop -hahmojen pikkiriikkiset tilpehöörit hukkuvat maton karvoihin ja päätyvät imuriin. Osa oheistarvikkeista on nimittäin niin pieniä etten meinaa saada niitä käsin poimittua edes paljaalta lattialta saati että niitä etsittäisiin mattokarvojen seasta. Tämän suhteen tyttö tuli minua vastaan ja sovimme että mietimme yhdessä toisenlaisen ratkaisun.

– Koulupöydän päälle kiinnitetään seinäpeili. Pupun pään muotoinen muistilappu-ritiläteline laitetaan peilin tieltä kirppikselle myyntiin. Myöskään Siluettiverstaan mustaa pupu-seinävalaisinta hän ei enää halua, joten sekin kirppistellään pois.

– Kattolamppu vaihdetaan myös ja tyttö haluaa Ikean PS 2014 avaruuslampun, johon ihastui viime jouluna toteuttamani lastenhuoneiden remppaprojektin kuvissa. Siispä Muuton ihana valkoinen Myy-valaisin joutaa kirppikselle myös.

Tytön sisustustoiveet todeksi

Tytön huoneessa olevaa Muuramen tasokokonaisuutta laajennetaan yhdellä Mup-lisälaatikostolla, jolloin kaikki neidin vaatteet ja tavarat mahtuvat siististi säilöön kuuteen ulosvedettävään laatikkoon.

Muuta säilytystilaa ei koulupöydän laatikoston lisäksi huoneessa olisi ja tyttö on valmis karsimaan tavaroitaan jos näyttää siltä ettei säilytystila riitä. Legot hän lahjoittikin jo pois kun ei niillä ole aikoihin leikkinyt, eikä muutenkaan enää mielenkiinto legorakenteluun riitä.

Elämä on kompromissi

Niin kaunis kuin hentoinen roosa onkin, en sisustuksessa siitä henkilökohtaisesti oikein innostu. Minulla on siitä niin voimakas mielleyhtymä maalaisromantiikkaan ja vanhaan sisustustyyliini että mielummin maalaisin vaikka nuhjuista oranssia sen tilalle. 😀

Huone ei kuitenkaan ole minun valtakuntani vaan tytön ja siksi mennään hänen toiveidensa mukaan. Jos oma äitini ei olisi antanut minun sisustella huonettani lapsena, olisi se takuulla tyrehdyttänyt innostukseni enkä usko että olisin sen koommin sisustamisesta kiinnostunutkaan – eikä Oma Koti Valkoista olisi koskaan syntynyt.

Tällaisella sisustusreseptillä siis mennään ja nopealla tahdilla edetään. Muun remppaamisen osalta laitan kaiken energiani kylpyhuoneeseen. Tekninen isännöitsijä kävikin jo torstaina viimein toteamassa, että kaikki on ok ja rempan voi aloittaa.

Leppoisaa sunnuntaita kaikille!