Kuulin kiertoteitä pitkin että maailmalla keskustellaan siitä miksi en juurikaan meikkaa ja miksi julkaisen itsestäni kommentoijien mukaan epäedustavia kuvia. Olen parhaillaan reissussa, mutta haluan silti ottaa tuoreeltaan kantaa tähän nimenomaiseen asiaan ja kertoa miksi teen mitä teen ja miten valitsen blogissa ja somessa julkaistavat omakuvani eli selfieni.

Ylpeästi meikitön

Olen 35-vuotias ja ylpeä siitä. En häpeile ikääni enkä yritä piilottaa iän tuomia kauneusvirheitäni photoshopin tai raskaan meikin avulla. Pidän itseäni ihan nättinä ilman meikkiäkin ja viihdyn arjessa naturellina naururyppyineen ja näppyineen päivineen. En enää näe itseäni kuvissa rumiluksena kuten nuorena ja blogissa julkaisenkin itsestäni rehellisiä ja aitoja kuvia, sellaisia joista välittyy tunnetta, sen enempää miettimättä mitä joku toinen niistä saattaa ajatella.

Kymmenestä kuvasta valitsen nopeasti silmäilemällä yhden joka kertoo postauksen aiheesta ja tunnelmasta eniten. Vältän toki julkaisemasta selkeästi epäonnistuneita kuvia, joissa tuuli on heittänyt hiukset suoraan naamalle, silmät ovat puolitangossa tai kitarisat heiluvat kuvan keskiössä. Blogiin päätyy aina sellainen otos, joka ilman ylianalysointia vaikuttaa parhaalta.

Tämän postauksen kuvat nappasin äsken puhelimellani tätä nimenomaista postausta varten – ilman filttereitä tai muitakaan hienouksia.

Rypyt kertovat eletystä elämästä

Minulle rypyt kertovat eletystä elämästä ja mitä enemmän silmäkulmat hymyillessä kipristelevät, sen hauskempaa elämän on täytynyt olla. Minulla on kesäisin pisamia ja talvisin olen vaalea kuin lakana.

Kuukauden päivistä riippuen nassuuni ilmaantuu näppyjä, itikan puremasta kunnon ihottumaakin. Silmälasien sangat ovat kesäauringosta jättäneet jälkeensä valkoiset viirut, jotka ohimoilla loistavat niinä harvoina päivinä kun silmissäni on prillien sijaan piilolinssit. Joillekin nuo edellä mainitut asiat ovat kauneusvirheitä, minulle ne eivät sitä kuitenkaan ole.

Olen nuorena kärsinyt monenlaisista minäkuvaan ja kauneuteen liittyvistä komplekseista, joista sittemmin olen päässyt eroon. Olen kokeillut vaikka minkälaisia kitudieettejä ollakseni hoikempi ja saadakseni kuuluisan rakosen sisäreisilihojeni tilalle.

Olen hangannut kasvojani merisuolalla, hunajalla, ryppyrasvoilla, soodalla ja muilla kauneustrendien mukaisilla tärpäteillä saadakseni sileän ja tasaisen ihon, jossa ei näy ihohuokosia. Olen laittanut tuhansia euroja kosmetiikkaan ja meikkeihin ollakseni täydellisempi eli siis kauniimpi.

Älkää kuitenkaan ymmärtäkö minua väärin. En suinkaan ole meikkaamista tai kosmetiikan käyttöä vastaan, vaikka omakohtaisesti olenkin vähentänyt niiden käyttöä. Niillä on todellakin paikkansa ja tarpeensa, enkä itsekään tulisi toimeen ilman viikoittaista kuorintaa tai syväkosteuttavaa seerumia.

Kauneus tulee sisältä

Todellinen kauneus tulee kuitenkin sisältä ja niin imelältä kuin se lauseena kuulostaakin, on se täyttä totta!

Ihminen säteilee silloin kun voi hyvin ja tuntee itsensä nätiksi ja nämä tunteet tulevat sisältä päin. Voit meikata ja puunata itseäsi vaikka koko päivän ja silti tuntea olosi huonoksi ja rumaksi. Siksipä ainoa oikea tie ja tapa löytää aito kauneus on rentoutuminen. Päätä olla välittämättä ulkoisista vaatimuksista ja muiden ajatuksista. Päätä että kelpaat sellaisena kuin olet ja kerro itsellesi, että olet kaunis ihminen. Nauti elämästä ilman stressiä meikin leviämisestä tai vaatteiden sopivuudesta.

Muutos ei tapahdu hetkessä eikä kahdessa ja itsensä hyväksymisen mantra onkin alussa aikamoista pakkopullaa. Tarpeeksi pitkään kun itselleen vakuuttaa että nättihän minä olen, alkaa ihminen uskoa itseään… ja kun itse uskoo, ei muiden mielipiteillä ole enää painoarvoa.

Älä piilottele hymyäsi siksi että häpeilet hampaitasi. Älä kulje leuka alhaalla koska sinulla on finnejä. Älä pidä käsiä taskuissa koska kynsilakkasi on lohjennut. Ole rohkeasti sinä ja nauti siitä!

Ja aidon oikeasti, kysy itseltäsi kuinka paljon katselet ympärillesi kaupungilla ja arvostelet ihmisten ulkonäköjä? Aivan niin, etpä juurikaan ellei päin kävele hyvin erityinen tapaus. Todellisuus on tietyllä tapaa aika karukin, koska suurin osa meistä telluksen tallaajista on keskivertokauniita. Asian voi ajatella myös käänteisesti – oikeastaan kukaan meistä ei ole siis rumakaan ja naapurin Lissu ei ole yhtään sen upeampi tai vähemmän upea kuin sinäkään.

Rentous synnyttää onnea

Miksi suomalaiset rakastaa mökkeilyä? No siksi että mökillä ihmiset ovat onnellisimmillaan. Vastaus onneen on rentoutuminen. Kun ulkoisella hekumallisuudella ei ole väliä, on olo paljon mukavampi ja ajatukset pyörivät ulkonäön ja omien epävarmuuksien sijaan juuri niissä asioissa ja hetkissä joita teet tai koet.

Mitä enemmän ajatuksesi ja energiasi siirtyvät pois peilikuvastasi, sen nautinnollisemmalta tuntuu elämä. Mökillä voi saunoa ilman rihman kiertämää, mökillä uskaltaa vaikka juosta uimaan ilman että tarvitsee häpeillä hyllyviä reisiä, ja mökkivaatteet – ne vasta nykypäivän luksusta onkin. No stress, no worries!

Sanotaan että kolme-, neljä- ja viisikymppiset naiset ovat parhaita sänkyseuralaisia. Se johtuu puhtaasti siitä että on tullut enemmän sinuiksi itsensä ja oman kehonsa kanssa, osaa olla rennompi ja uskaltaa myös heittäytyä tilanteisiin täydellä sydämellään ja sielullaan turhia murehtimatta. Mitä yksi vatsamakkara haittaa? Tai kolmekaan? Eipä meitä naisia makkarat pahemmin häiritse miehissäkään ja sen kertoo kuuman trendikkäät isivartalotkin.

Ei murehdita turhista

Lopetetaan siis turha murehtiminen ja keskitytään olennaiseen eli elämiseen. Pidetään itsestämme huolta siksi että voimme elää mahdollisimman pitkän ja terveen elämän – ei siksi että yritämme tehdä itsestämme ulkoisesti täydellisempiä saadaksemme hyväksyntää tai hyväksyvää huomiota.

Haastan jokaisen teistä mukaan Sisäisen kauneuden haasteeseen – mene peilin eteen juuri nyt ja sano itsellesi minä olen kaunis! Sen jälkeen haiskauta piut paut kaikenlaisille kauneustrendeille loppukesän ajaksi.

Kulje meikittä jos huvittaa, kieputa hiukset suttuiselle nutturalle ja vedä päällesi ikivanha bändipaita. Kaunis ihminen on ikään tai kokoon katsomatta rento ja hymyileväinen, ryppyineen makkaroineen päivineen!

Ihanaa lauantai-iltaa kaikille!

Ps. Suosittelen lukemaan Mark Mansonin voimaannuttavan teoksen Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan. Aivan mahtava kirja jonka lukemisen jälkeen fiilis oli ravisteltu mutta eheäksi paikattu! 🙂