Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Kaikki joulun lahjat on ostettuna ja kohta myös paketoituna, jippii! Haluan tänä vuonna panostaa paketointiin vähän enemmän ja tavallisen saksilla käherrettävän lahjanauhan sijaan kieputtaa pakettien ympärille reilusti juuttinarua ja asetella koristeiksi havuja. Inspiraationa toimii alla olevat kuvat, joiden kaltaisia lahjakääreitä olen muutaman jo väkertänyt.
Paksua ruskeaa lahjapaperia ja kauniit pakettikortit
Halusin ehdottomasti paksua valkoista lahjapaperia ja onneksi sitä löytyi lopulta Sinooperista kun kaikki muut kaupat olin ensin ehtinyt koluamaan läpi. Samaisesta kaupasta löytyi myös naturellinruskeaa lahjapaperia ja juuttinarua, joilla pääsen toteuttamaan näiden inspiskuvien mukaiset lahjakääreet.
Suunnitelmissa oli tehdä myös pakettikortit itse kartongista tytön kuviosaksien avulla ja tarratulostintani jouluntoivotuksiin hyödyntäen. Päätin kuitenkin oikaista tässä kohtaa ja ostin Tigerista nipun erilaisin tekstein varustettuja pikkukortteja. Korttien takapuoli on nimikointia varten onneksi valkoinen ja lahjansaajat joutuvatkin aattona arvuuttelemaan minkä muotoinen paketti kenellekin mahtaa kuusen alta löytyä. Kuusen alle ei ole lupaa mennä tänä jouluna ennakkoon hypistelemään kahden helposti särkyvän lahjan takia.
Postitusboksien hyödyntäminen paketoinnissa
Olen säästänyt pari pientä postin tuomaa pakettiboksia ja yhteen niistä sujautan sisälle kummitytön lahjan. Erillistä käärettä ei mielestäni edes kaivata ja juuttinarua voi kieputtaa reilusti suoraan pahvilaatikon ympärille.
Lumisade on helppo tuunata liimasta ja mistä tahansa valkoisesta jauheesta kuten luomiväristä, jauhoista tai suolasta. Minulla on käytössä Sinellistä ostettu liimapuikko, joka sopii puuhaan. Liimapuikkoa sivellään kevyillä vedoilla havujen ja käpyjen pintaan ja ripotellaan päälle varovaisesti vaikkapa leivinjauhetta ja suolaa, joita monien kaapista valmiiksi löytyy. Ylimääräiset lumihippuset voi liiman kuivuttua ravistella pois.
Tänä jouluna ei tarvitse paketoida ainuttakaan hankalan muotoista lahjaa, sillä jokainen lahja on jollakin tapaa kantikas. Ainoan poikkeuksen tekee 12-vuotiaan kummitytön jouluyllätys, jonka sujautan patenttiratkaisuna pieneen kierrätyspahviboksiin.
Nyt on kuulkaa jouluvalmistelut niin hyvällä mallilla että hymyilyttää. 🙂 Sen kunniaksi taidankin ottaa piparitaikinapaketin pakastimesta sulamaan ja kilauttaa siskolle josko ehtisi näin itsenäisyyspäivän aattona kylään iltakahville.
Ihanaa keskiviikkoa kaikille!
*Kuvien oikeudet ostettu lisenssillä
Seuraa myös Instagramissa
Ihanan ja houkuttelevan näköisiä paketteja! Tuo lumijuttu olikin kiva vinkki,kiitos:)
Nanna: Kiva että tykkäsit. 🙂
Minä olen laittanut lahjan sitä mukaa kuusenalle, kun sen olen paketoinut. Ne on osa joulun koristeita. Muutama lahja pitää vielä hankkia ja sitten ei ole muuta kuin ruoka ja joulu voi alkaa. Olen ostanut lahjan itselleni ja myös paketoinut sen.???
Pitju: Meillä myös sama, lahjat ovat osa koristelua. Tänä vuonna tosin laitan lahjat kuusen alle vasta viime tipassa sillä siellä on pari sellaista pakettia jotka eivät saa missään nimessä mennä rikki. Minullakin on lahja itselleni itseltäni, By Lassen ihana Centerpiece odottelee paketoituna aattoa. 😀 😀
Minä ostin itselleni Design lettersin valkoisen kupin etunimeni ensimmäisellä kirjaimella. Lautanen jo löytyykin. Minkä kokoisen kulhon ostit, vai haluatko vielä paljastaa? 🙂
Pitju: Ostin sen pienemmän 14cm kokoisen kulhon valkoisena. 🙂
Venla: Kiitokset useista kommenteistasi. En valitettavasti voi julkaista kommenttejasi sanavalintojesi takia. Mikäli sinulla on jatkossa kommentoitavaa ja haluat kommenttisi näkyville, siistithän kielenkäyttösi.
Haistattelusi lomassa toit esille pari hyvää pointtia ja sen vuoksi vastaankin sinulle tänne kommenttiboksiin. On todella harmillista etten voinut kommenttejasi julkaista.
Kuvien ostaminen kuvituskäyttöön on hyvin yleinen tapa kuvittaa julkaisuja ja itse olen muissa asioissa paljonkin ollut tekemisissä kuvapankkien kanssa. Kuvien lisenssi määrittelee sen millaiset käyttöoikeudet kuvaan saa, suppealla lisenssillä suppeat ja laajalla tietysti laajat ja jopa yksinoikeuden. Jokaisessa kuvapankissa kerrotaan asiasta hyvin selkeästi, eli jos aihe sinua kiinnostaa, niin käy lukemassa ehdoista ja mahdollisuuksista esimerkiksi iStockissa tai Mostphotosissa. Muitakin paikkoja toki on, nuo kaksi ovat minulle tutuimmat.
Olet ihan oikeassa siinä että lukijalle saattaa tulla “hämmentynyt” (vaihdoin sanan, mutta tiedät mitä tarkoitan) olo kun kuvitus ei olekaan omasta kamerastani peräisin. Tätä en tullut ottaneeksi huomioon ja pahoittelen jos olen aiheuttanut mielipahaa.
Luen paljon ulkomaisia blogeja ja siellä kuvapankeista ostetut kuvat ja lähdetiedoilla varustetut inspiraatiokuvat ovat hyvin yleisiä, monet bloggaajat myös myyvät omia kuviaan kuvapankkiin. En tosiaan tullut edes ajatelleeksi että Suomessa tämä käytäntö rajoittuisi jonkun mielestä koskemaan vain tiettyä ryhmää ja mediarajapintaa. Olen pahoillani omasta puolestani että koit minun johtaneen sinua tahallisesti harhaan – se ei ollut tarkoitukseni vaikka tarkoituksella kuvat tähän postaukseen valitsinkin.
Aion tulevaisuudessakin käyttää silloin tällöin postauksissani inspiraatiokuvia kuten tähänkin asti.
Eikö Sinooperi mennyt jo kesällä konkurssiin?
Mitenkä sieltä on voinut ostaa tarvikkeita?
Tai olenko nyt sekoittanut puurot ja vellit…
Mami: Sinellistä ostin, en Sinooperista. 🙂
Aha okei, tekstissä kun mainitaan Sinooperi eikä Sinelli?
Mami: apua ja anteeksi! Sinellistä tosiaan löytyy ja korjaan ajatusvirheen heti.
Onko sinulla vielä olemassa By Lassenin centerpiece-kulho? Se sopii täydellisesti nykyiseen sisustukseesi.
Pitju: On vielä, By Lassen -kulhoja on kertynyt niin monta että ajattelin laittaa yhden tai kaksi perus Kubusta myyntiin. Centerpiece on kiva, mutta pöyhkeän viherkasvin kanssa sen jalusta ei näy ja idea menee. Hedelmiä olen siinä välillä pitänyt, mutta minun silmissäni on liian ”juhlava”. Täytyy katsoa mitä keksin sille, laittaisinko ensi hätään vaikka pääsiäisruohoa kasvamaan sillä kaunishan se centerpiece on… 🙂
Pääsiäisruoho näyttäisi kauniilta siinä. Itse olen laittanut joka pääsiäinen ruohon kasvamaan pieneen kubukseen. Olen myös käyttänyt s-kokoista Nur-tarjotinta ruohoon. Sekin näyttää todella kauniilta. Ei niitä kubuksia tarvitse paljon edes olla. Minulle riittää tuo yksi pieni ja jos vielä joskus ostaisin centerpiecen, niin sitten on hyvä.?
Pitju: Nur-tarjottimessa rairuoho näyttää niin kauniilta, tarjotin melkein katoaa ruohon joukkoon! <3 <3