Tuoksut ovat tärkeitä ja ne tuovat mieleemme monenlaisia muistoja aina lapsuudesta alkaen. Tuoksumuistot ovat minuutemme osa ja tuoksujen avulla pystymme kaivamaan muistojemme sopukoista monenlaisia asioita, tunteita ja tapahtumia esille.

Oman lapsuuteni tuoksumuistoja ovat esimerkiksi turvallisuudentunteen herättävä Lumene-huulipuna, jota äitini käytti. Myös Nivean sinisessä peltipurkissa olevan perusvoide sekä Vitalis-voide tuovat lapsuuden mieleeni, molempia näistä kun laitettiin kovilla talvipakkasilla poskille ja nenälle ennen kuin polkaistiin aamun pimeydessä päiväkotiin – minä oranssissa turvaistuimessa äitini pyörän takana istuen.

Tuoksujen psykologiaa

Tuoksut vaikuttavat meihin monella tavalla ja niiden avulla voimme tunnistaa myös vaaran. Osa tuoksuista rauhoittaa ja osa vuorostaan virkistää, myös ruokahalu kasvaa hyvien tuoksujen äärellä, joista uunituore korvapuusti ja pitkään poreillut lihapata ovat hyviä esimerkkejä. Tuoreen kahvin tuoksu on myös monelle merkityksellinen ja minulle se edustaa mm. uuden päivän tuomaa toiveikkuutta sekä lohtua, riippuen vuorokauden ajasta, paikasta ja seurasta.

Mainitsemisen arvoinen tuoksu on myös mäntysuopa, jolla lapsuudessani pestiin matot, saunat ja lattiatkin. Perinteikäs mäntysuopa edustaa minulle siisteyttä ja puhtautta, saunan pesussa se on edelleen paras johtuen ihanasta tuoksusta, joka tuo mieleeni kesäiset mattolaiturit ja siivouspäivät äitini kanssa. Metsämarjojen tuoksuiseen Ajax-yleispesuaineeseen taasen liittyy päinvastainen muisto, sillä muistan miten teini-ikäisenä kuurasin sillä oksutautien jälkiä, enkä sittemmin ole pystynyt sietämään keinotekoisia ja makeita marjatuoksuja, hyi ja yök. 😀

Arjen ylellisyyttä tuoksuilla

Olen viime vuosina siirtynyt siivoustuotteissa lähes yksinomaan hajusteettomiin tuotteisiin ja myös pyykinpesuaineet ovat meillä hajusteettomia. Hajuvesien käytöstäkin luovuin ja monta vuotta meni ilman, kunnes löysin sattumalta Byredon Eleventh Hour -tuoksun, joka oli pakko saada. Kyseinen tuoksu on minulle mindfulness-tyylinen kotituoksu, joka auttaa rentoutumaan ja keskittymään paremmin. Juhliin tai työpaikalle en sitä ranteeseen kuitenkaan suihkauttaisi ja ihmisten ilmoille mennessäni hajusteeksi riittää suihkusaippuasta iholle jäävä mieto vivahde, joka ei hyökkäile vieruskaverin kimppuun.

Näin kotona ollessa olen uudelleen innostunut ihanista tuoksuista ja hajuvesien sijaan olen hurahtanut tuoksusarjoihin kuuluvista suihkusaippuoista. Byredo on ultimaattinen lempparini ja Gypsy Waterista on tullut luottotuoksuni, jota sivelen iholleni suihkun jälkeen joskus myös kosteusvoiteen muodossa. Tilasin juuri nettikaupasta kolmannen Gypsy Water -suihkusaippuani ja sen kylkeen uskaltauduin kokeilemaan monien kehumaa Blanchea.

Byredo Blanche – Ei huono, muttei hyväkään

Byredolta en ole tähän mennessä tuoksuttanut ainuttakaan huonoa tuoksua, vaikkei ne kaikki omaan makuuni olekaan. Jokainen tuoksu on omalla tavallaan vaikuttava ja korkealaatuisuutensa ansiosta eri tuoksuja voidaan myös yhdistellä ja kerrostaa. Byredon Blanchesta todella monet pitävät, mutta minun nenääni siinä on ainakin suihkusaippuan ominaisuudessaan jokin kummallinen pohjavire, joka tuo mieleeni ”poksukukiksi” nimeämäni valkoiset kukkien nuput, joita lapsena napsittiin puista ja poksauteltiin.

Poksukukkien tuoksu oli todella hurja sekoitus liljaa, syreeniä ja jonkinlaista pisteliästä makeaa hajua, eikä se lähtenyt käsistä millään ilveellä. Tuon olen haistavani Byredon Blanchen pohjatuoksusta ja vaikka tuoksu ei missään nimessä ole huono, en tätä osta enää koskaan toiste missään muodossa. 😀

Minusta on ihanaa helliä aisteja erilaisilla tuoksuilla ja minulle se tuo ripauksen ylellisyyttä tavanomaisiin arkipäiviin, jotka eivät juuri viikonlopuistakaan eroa. Suihkusaippuoiden ja ainokaisen hajuveteni ohella lirautan saunassa löylyveden joukkoon tilkan koivuntuoksua tuomaan kesäfiilistä ja muilta osin mennään tuoksuttomalla linjalla. Tykkään selkeydestä näemmä myös tuoksuissa.

Ihanaa alkanutta uutta viikkoa kaikille!