Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Lue lisääOta yhteyttä
Huolellinen käsienpesu on yksi tärkeimmistä asioista, joiden avulla voimme ehkäistä pöpöjen leviämistä. Käsisaippuaa kuluu kuukaudessa melkoiset määrät ja mitä isompi on perhekokoonpano, sen enemmän lompakko kevenee. Nyt vinkkaankin teille maailman parhaasta käsisaippuasta, joka on luultavasti markkinoiden halvin, mutta hinnastaan huolimatta todella hellävarainen ja valmistettu kaiken lisäksi vielä Suomessa!
Suomessa valmistettu käsisaippua
Kyseessä on Tokmannin oma Pisara-tuotesarja, joka valmistetaan Suomessa ja se on saanut myös Avainlippu-tunnuksen. Äärettömän edullinen sarja sisältää useita erilaisia hygienia- ja kosmetiikkatuotteita, joista itse olen tähän mennessä kokeillut vain käsi- ja suihkusaippuaa.
Oma suosikkini on Pisaran hajusteeton nestesaippua, jota ostan 3L isossa kanisterissa. Lavuaarin vieressä oleva käsisaippuapullo on yllättävän helppo täyttää, sillä kanisterista saa yli 3kg painosta huolimatta todella tukevan otteen jopa yhdellä kädellä. Täyttökertoja tulee useita ja tällainen reilu 2€ maksava kanisteri riittää meillä koko kuukauden tarpeisiin.
Hajuton, väritön ja hellä käsille
Monet hinnaltaan halvat saippuat kuivattavat ihoa aivan liikaa ja etenkin nyt kun käsiä on opeteltu pesemään huomattavasti useammin ja tiheämmin, on saippuan laadulla iso merkitys. Pisaran hajusteeton nestesaippua on aidosti hajusteeton, se ei haise LV:n tapaan ”hajusteettomilta” kemikaaleilta, eikä jätä jälkeensä minkäänlaista hajua.
Saippua pesee hyvin ja poistaa tehokkaasti myös ruoanlaitosta käsiin tarttuneen rasvaisuuden, muttei kuitenkaan kuivata ihoa. En itse tykkää yhtään läträtä käsirasvoilla, eikä tämän saippuan kanssa sille ole tarvettakaan – onneksi!
Pisara – Itämeren puolesta
Tokmanni ja sen kauneuteen ja puhtauteen keskittynyt oma tuotemerkki Pisara solmivat yhteistyön John Nurmisen Säätiön kanssa Itämeren puhdistamiseen liittyen ja Pisara – Itämeren puolesta -kampanjan myötä Tokmanni keräsi Pisara-tuotteiden myynnillä touko-elokuussa lahjoitusvaroja hurjat 53 000 euroa. Aivan mieletön suoritus ja toivottavasti Tokmanni lähtee vastaavanlaisiin kampanjoihin jatkossakin mukaan. Voit lukea kampanjasta lisää täältä: Pisara – Itämeren puolesta
Hyvän asian puolesta kampanjoimisen lisäksi hienointa Tokmannin Pisara-nestesaippuassa on kuitenkin sen hinta-laatusuhde, joka oman kokemukseni mukaan ainakin suihku- ja käsisaippuoissa on todellakin kohdillaan! Tarkan markan valinta, joka on aidosti hyvä – voiko parempaa ollakaan! 🙂
Kävin katsomassa Alvar Aallon elämästä ja teoksista kertovan Aalto-elokuvan leffateatterissa ja olen edelleen aivan haltioiutunut näkemästäni ja kokemastani. Aalto on täysin liioittelematta yksi upeimmista dokumentaarisista elokuvista, jonka olen ikinä katsonut. Alvar Aallon muotoilufilosofia ja kädenjälki on aina puhutellut minua ja tämän elokuvan nähtyäni arvostus ja ymmärrys on entistäkin suurempi.
Modernismin mestarit
Palkitun dokumentaristin Virpi Suutarin dokumenttielokuva Aalto kertoo uskomattoman kauniisti ja intiimisti modernismin mestareista, arkkitehti Alvar ja Aino Aallosta, sekä heidän teoksistaan ympäri maailmaa.
Elämäntarinan keskiössä on maailman merkittävimpiin muotoilijoihin ja arkkitehteihin kuuluva suomalainen Alvar Aalto, jonka aikaansa edellä olleen arkkitehtuurisen taiteen suurin innoittaja oli rakkaus – rakkaus Ainoon ja rakkaus hyvään muotoiluun. Aino Aallon tarina Alvarin tasa-arvoisena kollegana nousee elokuvassa ansaitusti esiin ja kuljettaa katsojan kiehtovalle matkalle Aaltojen rakkaustarinaan ja heidän ajatteluunsa ikonisten teosten taustalla.
Kaiken takana on rakkaus
Dokumenttielokuva avaa poikkeuksellisen pariskunnan elämää ja yhteistyön taustoja, päästäen katsojat lähes iholle asti. Ennennäkemättömien arkistomateriaalien, Aaltojen keskinäisten rakkauskirjeiden ja Göran Schildtin Aallon elämänkertaa varten nauhoittamien haastattelujen välityksellä avautuu aivan uudenlainen maailma, jonka merkitystä on vaikea pukea sanoiksi. Alvar Aallon tarina punoutuu kerros kerrokselta kertoen koskettavasti myös Ainon kuolemasta ja uudesta rakkaudesta Elissaan, jonka kanssa Aalto meni naimisiin 1952 Ainon kuoleman jälkeen.
Elokuvassa vieraillaan valtavan taustatyön saattelemana monissa Aalto-kohteissa Suomessa sekä maailmalla. Matkalla kohdataan myös Rockefellerit, Le Corbusier sekä monia muita legendaarisia kulttuurihahmoja ja Aaltojen läheisiä.
Elokuva sisältää valtavan määrän uutta tietoa, joka on puettu sellaiseen tunnelataukseen että ainoastaan James Cameronin ohjaama Titanic vuodelta 1997 on tehnyt minuun samanlaisen vaikutuksen. Jos et vielä ole katsonut traileria, niin sen löydät tuosta alta!
Aalto – Upea elämys valkokankaalla
Elokuvan traileri herättää jo suuren mielenkiinnon, mutta kokonainen elokuva – aivan käsittämättömän upea elämys ja parhaiten käytetyt leffalippurahat ikinä! Harmittelin ensin etten saanut kaveria mukaani leffaa katsomaan, mutta jo ensimmäisen viiden minuutin jälkeen olin niin uppoutunut tarinaan, etten seuraa edes muistanut kaivata. Elokuva kosketti minua syvältä ja leffasta itkusta punaisin silmin ulos tullessani puhkuin intoa niin että meinasin haljeta.
Tämä on ehdottomasti katsomisen arvoinen elokuva, eikä pelkästään designin ystäville vaan ihan kaikille! Olen aivan häikäistynyt siitä, miten upeasti Virpi Suutari ja muut dokumenttielokuvan luomiseen ja tuotantoon osallistuneet tahot ovat saaneet tarinan rakennettua. Suomi on pieni ja harvaan asuttu maa, mutta jumantsuikka miten hienoja asioita me teemme, Alvar Aalto etunenässä!
Aalto elokuvateattereissa nyt kautta maan! Tarkemmat tiedot ja näytösajat löydät Finnkinon sivuilta: finnkino.fi/aalto
Olen tänä kesänä muuttanut pukeutumistyyliäni hieman naisellisemmaksi mekkojen, hameiden ja korkkareiden muodossa. Farkutkin ovat toki jalkaan päässeet ilmojen vähän viilennyttyä, mutta tennareiden sijaan korkkareiden ja ballerinojen parina. Uusia kenkiä ja vaatteita olen ostanut alennusmyynneistä sekä kirppikseltä ja nyt näette miten olen saanut kasvaneen vaate- ja kenkämäärän mahtumaan samaan pieneen tilaan.
Sukkahousuhamsteri
Ostan sukkahousut yleensä aina isona satsina alennuksesta tai ota 3 maksa 2 -tyylisellä edulla. Stockmannin kesäalesta ostin kolmet Wolfordin mustat sukkahousut -60% alennuksella ja Lindexin tasaraha-laarista löysin kasan vaalean beigejä ja monen kesäiholle liian vaaleita sukkahousuja. Jotain hyvää siis siinäkin, että olen vaalea kesät talvet.
Laatikosta löytyy sukkien ja sukkahousujen lisäksi myös paksumpi villakangastakkini ja muutama laukku. Tästä laatikossa löytyi aiemmin myös ohuempi villakangastakkini, kunnes otin sen käyttöön viikko takaperin. Vielä käytössä olevat eteisnaulakosta löytyvät nahkatakki sekä trenssi päätyvät aikanaan tähän laatikkoon paksun villakangastakin tilalle kun ilmat kunnolla kylmenevät. Tiivistä tulee mutta mahtuvat varmasti sulassa sovussa olemaan.
Pystyviikkaus säästää tilaa
Uusien mekkojen, hameiden ja kaksien housujen takia varsinainen vaatelaatikkoni on ahdettu lähes täyteen. Pystyviikkaus on ainoa keino saada näin suuri määrä vaatetta mahtumaan pieneen tilaan niin, että vaatteita pystyy vielä poimimaan ilman sotkua.
Pitkähihaisten ja lyhythihaisten paitojen väliin laitoin kartonkisen kassin, jonka Chanelin kosmetiikkaostosten yhteydessä joskus sain. Kassissa säilytän alusvaatteita, jotka viikattuna mahtuvat todella pieneen tilaan.
Wolford on hintansa väärti
Wolfordista on tullut yksi suosikkimerkeistäni ja kesäalesta ostamani polvimittaisen mekon ja nahkalegginsit säilytän Wolfordin omissa laatikoissaan silkkipaperiin käärittyinä. Laatikot vievät turhan paljon tilaa, mutta ovat minusta ihanat.
Wolford-vaatteiden laatu on aidosti huipputasoa ja muutaman kuukauden aktiivisen käytön perusteella uskon ja luotan siihen, että korkeampi hinta todellakin kumuloi pitkää ikää. Haluan panostaa käyttöä haalistumatta ja virttymättä kestäviin vaatekappaleisiin, joiden elinikä olisi mahdollisimman monia vuosia.
Korkokenkiä ja ballerinoja
Vuoden alussa omistin vain yhdet korkkarit enkä ainoitakaan ballerinoja. Kuten yläpuolella olevasta kuvasta näette, on tilanne sittemmin muuttunut radikaalisti ja yksi kokonainen laatikko on täynnä lomittain aseteltuja kenkiä.
Kirppikseltä olen tehnyt loistavia löytöjä ja lisäksi bongailin kesäalesta naurettavan edullisesti useammatkin nahkaiset kengät, kuten Wondersin ballerinat 25€:lla ja Tory Burchin kokomustat ballerinat 99€:lla. Tuollaisia aarteita en kerta kaikkiaan voinut ohittaa ja nyt on kenkiä useamman vuoden ja vuodenajan tarpeisiin.
Keväällä kotona päivät läpeensä istuessani päätin että kun kesä koittaa ja sosiaalinen elämä jälleen aktivoituu, haluan panostaa pukeutumiseen ja käyttää korkkareita vielä kun voin. Vaivainen nilkkani ja lannerangan rappeumasta oikeaan jalkaan säteilevät hermohäiriöt aiheuttavat välillä kipua, mutta ihmeen hyvin jalat ovat kestäneet jopa 8 tunnin korkkaripäivät ja jalkajumppailun avulla olen saanut krampitkin katoamaan lähes kokonaan.
Syksyksi haluaisin vielä korolliset nilkkurit ostaa, mutta oikeanlaista mallia ei vielä ole tullut vastaan enkä niitä aktiivisesti etsikään. Löytyvät kun löytyvät, jos löytyvät.
Kahdet uudet tennarit
Stockan alepöydästä löysin kesällä myös Vagabondin lempparitennarini korkeammalla platform-pohjalla varustettuna ja lisäksi tytölle ostamani parin euron keinonahkaiset nauhoilla varustetut tennarit päätyivät minun kaappiini (eivät kelvanneet tytölle). Näitä olen käyttänyt kauppareissulla ainoastaan kerran, mutta pidän ne nyt toistaiseksi jemmassa jos tyttö vaikka muuttaa myöhemmin mielensä. Kengät eivät ole kovin hyvät jalassa, mutta menevät paremman puutteessa jos tulee akuutti kenkätarve.
Täyttöasteen maksimointia
Päälläni parhaillaan olevia vaatteita ja eteisnaulakossa roikkuvia takkeja ja kenkiä, sekä reppua ja laukkuani lukuunottamatta tähän Muuramen senkkiin mahtuu aivan kaikki. Kengät vievät eniten tilaa ja haluaisin löytää litteitä laatikoita, joihin saisin sujautettua kengät sivuttain. Näin saisin korkkarit pinottua päällekkäin ja voisin yhdistää kaksi kenkiä sisältävää laatikostoa yhteen. Sukkahousut ja alusvaatteet saisivat tällöin kokonaan oman laatikon.
Takit ja kengät eteisessä
Eteisessä näyttää parhaillaan tältä. Minun ja tytön takit sekä päivittäin käytössä olevat kengät täyttävät naulakon. Kolme takeista ja kahdet kengistä on tytön, loput minun. Lisäksi eteisen ikkunan vierestä vasemmalta puolelta löytyy tarrakoukussa roikkuvat laukku ja reppu. Tytön koulureppu vuorostaan on aina hänen huoneessaan tuolin selkänojalla.
* * *
En ole laskenut vaatteideni ja kenkieni yhteislukemaa, mutta veikkaan että määrä on jotakuinkin 120kpl kaikkineensa. En ole asettanut itselleni muita rajoja, kuin sen että ostan uutta pääosin vain tarpeeseen ja säilytystilan pitää riittää sellaisenaan. Korkokenkien kanssa mopo lähti vähän käsistä ja nyt välttelen kirppiksien ja kenkäosastojen koluamista hetken. 🙂