Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Lue lisääOta yhteyttä
Värien käyttöön innostava 5 väriä -somehaasteeni on lähtenyt mukavasti lentoon ja ystäväni oli bongannut sen jo Facebookissa omalta kaveriltaan, joka oli jakanut aivan ihanan kuvakollaasin sisustuksessa käyttämästään tehosteväristä punaisesta. Siitä inspiroituneena kävin selailemassa vanhoja blogipostauksiani. Aika paljon on paloauton punaista nähty myös meidänkin kotona – punainen, valkoinen ja musta on kivalla tavalla räväkkä värimix vai mitä olette mieltä?
Punaisia ja valkoisia kukkia
Kukat ovat helpoin tapa tuoda värikkyyttä sisustukseen ja etenkin punaisen ja valkoisen yhdistelmä on sellainen, joka todella toimii katseenvangitsijana. Punaisia tulppaaneita, ruusuja ja neilikoita löytyy yleensä aina kaupasta kuin kaupasta, ja onhan tuo punainen aikamoinen intohimon väri – sitä ei voi olla huomaamatta millään. 🙂
Punaiset kynnet ja huulet mustan asukokonaisuuden kanssa
Jos haluan kunnolla säväyttää, lakkaan kynnet ja punaan huulet paloauton punaiseksi. Punaisten huulien kanssa muu meikki saa olla hyvin neutraali ja punainen kynsilakka vuorostaan tuo näyttävyyttä pelkistettyyn mustaan asukokonaisuuteen. Yksinkertaiset ja selkeät asiat ja yksityiskohdat ovat makuuni niin pukeutumisessa, meikissä kuin sisustuksessakin.
Punainen huppari ja punaraidallinen paita
Punaisten kynsien ja huulipunan ohella olen pukenut päälleni muutamia punaisia paitoja. Punainen raitapaita oli huonolaatuinen vitosen löytö – yhden sesongin vaate, josta tein siivousrättejä parvekkeen ja siitepölyn siivoamiseen.
Punainen on niin dominoiva väri että harvemmin haluan punaiseen pukeutua, vaikka kaupoissa aina päädynkin hipelöimään punaisia toppeja ja mekkoja. Punaisista korkkareista (totaalimustaan asuun yhdistettynä) haaveilen silti, mutta koska en juurikaan korkkareilla käppäile niin en niitä tarvitse, yhdet mustat riittävät minulle.
Pieni punainen Bluetooth-kaiutin
Pienillä yksityiskohdilla saa elävöitettyä sisustusta paljonkin ja väriä voi tuoda esille ihan tavallisillakin tavaroilla, kuten keittokirjoilla ja pienelektroniikalla. Genevan punaiseen nahkaan kääritty Touring S -mallin bluetooth-kaiutin käväisi meillä lainassa aikanaan ja oli todella näyttävä. Omakseni ostin kuitenkin tylsästi mustan version joka on ajatton ja sopii takuuvarmasti aina kaikenlaiseen sisustukseen tästä tulevaisuuteen.
Punaisia hedelmiä esillä keittiössä
Värikkyyttä saa luotua keittiöön hyvin helposti huoneenlämmössä säilytettävillä hedelmillä, vihanneksilla ja yrteillä. Etenkin tomaatti on sellainen, joka kannattaa jättää esille kauniiseen kulhoon, kuten myös herkulliset omenat, appelsiinit ja banaanit. Keittiö on minulle sellainen paikka, jota en halua sisustaa tukkoon pienesineillä, vaan hyödynnän kotoisuuden luomisessa tarpeellisia ruoka-aineksia ja keittiövälineitä, jotka saavat olla näkyvillä.
Punainen seinä olohuoneessa
Ja loppuun vielä bonusporkkana – olohuoneen punainen seinä. Seinä ei siis ole koskaan ollut oikeasti punainen, vaan kuva liittyy parin vuoden takaiseen 3D-testailuun, jossa kokeilin miltä eri väriset seinät näyttäisivät ns. livenä. Tuossa on jotakin todella maagista, mutta on liian voimakas tullakseen koskaan todeksi kotonani. Mitä sinä tykkäät? Onko liian hurja? 🙂
* * *
5 väriä -somehaasteen ideana on siis kuvata viisi erilaista kodin, tilan tai pukeutumisen keskipisteessä olevaa väriä viiden eri postauksen muodossa. Haasteen tarkoituksena on innostaa ja inspiroida monipuoliseen värien käyttöön, sekä auttaa myös havainnoimaan ympäristöään – värejä on kaikkialla!
Ota sinäkin osaa haasteeseen ja koosta 5 somejulkaisua (kuvakollaasi tai kuvakaruselli) valitsemastasi kodin, tilan, pukeutumisen tai meikin keskipisteenä / kohokohtana olevasta väristä. Liitä julkaisuun 5väriähaaste -hashtag ja haasta halutessasi mukaan 5 ystävääsi. 🙂
Juttelin ystävän kanssa tänään pitkään laihdutuksesta, dieeteistä, painonhallinnasta ja vaatteiden kokomerkinnöistä. Sen seurauksena haluan nostaa aiheen esille nyt myös täällä blogissa, sillä kesän helteet ovat saapuneet ja kaikenlaiset kitudieetit päässeet valloilleen.
Syömishäiriöhistoriani
Olen ollut elämäni aikana pieni ja suuri, ali- ja ylipainoinen, ja myös kaikkea siltä väliltä. Olen ollut aktiivinen liikkuja, mutta myös sohvaperuna, ja nykyisin harrastan pääasiallisesti hyötyliikuntaa pitääkseni itsestäni huolta.
Olen elämäni aikana ollut kasvissyöjä, lakto-ovo-vege, sekä sekasyöjä. Olen kokeillut kymmeniä erilaisia dieettejä sekä paastokuureja, tavoitteenani tiristellä lihat luiden ympäriltä, häätääkseni pömpöttävän vatsakumpareen ja mahtuakseni johonkin tiettyyn muottiin, kaavaan tai vaatteeseen. Olen itkeä pillittänyt vaatekaupan sovituskopissa kun tuumakoon 26 farkut eivät menneetkään kiinni. Toisaalta olen myös iloinnut koon 28 housujen istuessa päälleni kuin mittatilauksena teetetyt.
Minäkuvani on kehittynyt epäterveestä terveeksi viimeisen kymmennen vuoden aikana. Haluan jakaa oman tarinani teille toivoen, että edes yksi painonsa ja ulkonäkönsä kanssa tuskaileva ihminen herää ajattelemaan omaa terveyttään ja sitä miten naurettavia monet ulkonäköön liittyvät trendit tai päähänpinttymät oikeasti ovatkaan – etenkin näin kesäaikaan.
Painonhallintaa ja -vaihtelua
Ihan alkuun haluan mainita, että olen 158 cm pitkä. Onko se vähän, sopivasti vai paljon, sen päättäköön lukija. Käytän vaatteita kokohaarukassa 30-36 ja xxs-s riippuen täysin vaatteen merkistä, vaatteen mallista ja sen materiaalista. Joillakin merkeillä vaatteiden kaavoitus tuntuu kasvaneen, toisilla taas supistuneen, ja oikeankokoisen vaatteen kokolapun luku on nykyisin sattuman kauppaa. Älä siis tuijota enää kokolappuja, koska ne eivät ole totuus eivätkä kerro oikeastaan yhtään mitään. Päällä mukavalta tuntuva ja peilistä sopivalta näyttävä vaate on oikean kokoinen, olkoot numero tai aakkonen pieni, suuri tai siansaksalainen.
Oma painoni vaihtelee jopa useita kiloja kuukauden aikana ja näin on ollut aina. Liikunnan määrä, vuodenaika, syöminen, juominen ja naisille tuttu kuukausittainen hormonitoiminta vaikuttavat painoon jokaisena päivänä ja painolukemia ei siksi kannata seurata liian tiheään.
Luovuin vaa’an käytöstä jo vuosia sitten. En enää tiedä paljonko painan, eikä painolla ei ole minulle enää minkäänlaista merkitystä. Ainoa mittari painoni seurantaan on oma olotila ja vaatteet. Jos olo on ok ja vanhat vaatteet mahtuvat päälle ilman rempomista, on asiat hyvin. Paino on lukuna melkoinen piru, joka istuu olkapäällä naureskelemassa jos sille antaa vallan. Siksi suosittelen jokaista heivaamaan vaa´an huitsin nevadaan välittömästi.
Oman kehon kuuntelua
Terveys ja siitä huolehtiminen on jokaisen henkilökohtainen asia. Painonhallinta kuuluu oleellisena osana terveyteen ja tiedän kokemuksesta miten helposti likakilot saattavat yllättää. Olen aina ollut tunnesyöppö ja vaikka olen jo monta vuotta syönyt suhteellisen fiksusti, joudun edelleenkin välillä tilanteeseen, jossa huomaan että itsekuri on kadoksissa.
Surut, murheet ja väsymys ovat minulle suurimmat kipukohdat syömisen hallintaan liittyen. Vuosien jojoilun jälkeen olen oppinut tunnistamaan koska syömiseni alkaa lipsua ahmimisen ja lohtusyöpöttelyn puolelle ja osaa tehdä oikeat toimenpiteet katkaistakseni kierteen jo alkuunsa.
Vastaavasti tunnistan myös sen milloin syön liian vähän ja pyrin tekemään korjausliikkeen mahdollisimman nopeasti. En usko että syömisestä tulee koskaan minulle täysin neutraali asia johtuen historiastani syömishäiriöisenä. Pyrin kuitenkin siihen, etten anna ruoan hallita elämääni ja olen armollinen itselleni. Välillä saa herkutella reippaammin mitä mieli tekee enkä laske kaloreita. Kaiken A ja O on kultainen keskitie – viikolla syödään fiksusti arkiruokaa ja viikonloppuna tilataan pizzaa.
Pienet muutokset kohti terveempiä tapoja
Jos koet että on tarpeen laihduttaa, tee se hitaasti pienillä arjen muutoksilla ja unohda kaikki lehtien suosittelemat pikadieetit. Älä ramppaa vaa`alla ja analysoi syömisiä gramman tarkkuudella, vaan mieti miltä sinusta tuntuu ja saatko syömisistäsi kaikki tarpeelliset vitamiinit ja hivenaineet.
Monesti vitamiinien puutostila on ruoka-ainehimojen taustalla oleva syyllinen, joka pahimmillaan aiheuttaa myös väsymystä ja voimattomuutta. Pitkään jatkuneena vitamiinien ja hivenaineiden puutoksesta johtuvaa olotilaa voi olla mahdoton itse enää edes huomata, kun kaikki on päivästä toiseen samaa vetämättömyyttä.
Ihan ensimmäisenä siis ruokavalio kuntoon ja paljon vitamiineja marjoista, vihanneksista ja hedelmistä mahdollisimman tuoreessa muodossa. Lisäksi sopivassa suhteessa pehmeää rasvaa, proteiinia ja paljon parjattua hiilaria.
Välillä saa myös nauttia
Kesällä saa ottaa rennosti ja nauttia lomasta. Saa grillata, kahvin kanssa voi syödä palan suklaata ja jälkiruokakin on sallittua – mistään ei tarvitse kieltäytyä kunhan annoskoot ovat kohdillaan. Pihvejä ei syödä kuin yksi, suklaata ei syödä koko levyä kerralla ja santsata ei aikuisen yleensä koskaan tarvitse. Vaikka kouluruoka on mitä on (monet valittavat, mutta itse pidän kouluruokaa maukkaana), tarjoaa se hyvän esimerkin tasapainoisesta ruokavaliosta.
Valkoinen sokerikaan ei ole s**tanasta, vaikka niin yleisesti ajatellaan. Sitäkin saa silloin tällöin syödä ja juoda jos mieli tekee, mutta valkoisen sokerin sijaan voi ravita itseään myös runsaammin ja viisaamminkin. Sipsejäkin voi välillä syödä ja Estrellan Linssi-sipsit ovat minusta aivan taivaallisen hyviä, mutta suolamäärän takia sipseilyssäkin on oltava kohtuullinen. 350g sipsipussi on aivan liian iso yhdelle ja jos söisin sellaisen joka viikko normaaliruokien lisäksi, olisin hyvin äkkiä ylipainon puolella ja olotilani myös sen mukainen.
Ei kilot vaan tuntemukset
En mielelläni käyttäisi kiloja määreenä keventymiselle, mutta puolikiloa viikossa on laihduttajalle hyvä maksimipudotus. Kuukaudessa paino putoaisi tällöin 2 kiloa ja vuodessa hurjat 24kg, jos matka normaalipainoon on pitkä.
Itseään kitudieeteillä kiduttamalla saat ehkä nopeita tuloksia, mutta et parempaa oloa. Pikakuureilla et koskaan opi pitkäjänteisyyttä, etkä luultavasti saavuta sellaista olotilaa jossa opit hyväksymään itsesi. Laihdutus on terapeuttista silloin kun sen tekee oman hyvinvointinsa tähden. Jokainen päivä ja valinnan hetki opettaa tunnistamaan omia tapojaan ja tunnelukkojaan, ja onnistumisten kautta se kohottaa itseluottamusta, mistä on hyötyä elämän jokaisella osa-alueella.
Vähentämällä rasvassa tiristettyjä ruokia, suolaisia ja sokerilla kyllästettyjä herkkuja, ja laittamalla annoskoot balanssiin, on mahdollista melko vähällä kärsimyksellä saada keventyminen hyvään vauhtiin. Laihduttaminen ei koskaan ole helppoa tai kivaa, mutta normaalipainon mukanaan tuomat hyödyt tuntuvat aikanaan tuhat kertaa paremmalta kuin se viime syksynä nautittu santsiannos pastaa työpaikan buffetissa.
Liikuntaelinten hyväksi
Liikkuminen kannattaa aina ja mitä vanhemmaksi elää, sen tärkeämmäksi liikuntaelinten kunto muodostuu. Jos et pidä ryhmäliikuntatunneista, kuntosalista tai uimisesta, ei se haittaa. Jokaiselle on olemassa omanlaisensa tapa pitää itsensä liikkeessä.
Hyötyliikunta on parhaimmillaan tavallista kotiaskartelua, jota ei edes pidä liikkumisena. Pihan haravointi, lumien kolaaminen, kylpyhuoneen pesu, reippaalla askelluksella kävelty metsälenkki, pyörälenkki ja mustikkametsässä kyyristely ovat mitä parhainta hyötyliikuntaa, kuten myös rappusten nousu hissin sijaan ja kaikenlainen muu hääräily.
Kysymys on oikeastaan vain valinnoista. Joka päivää pitää tehdä valintoja pitääkseen itsestään parempaa huolta. Pitää valita käyttää 10 minuuttia vauhdikkaaseen imurointiin sohvalla makoilun sijaan, pitää valita lähteä kävelylenkille hikoilemaan Netflixin tiirailun sijaan ja valita pyytää kaveria mukaan kokeilemaan kuntosalilaitteita tai spinning-tuntia, jos kynnys on liian korkea lähteä yksin kokeilemaan.
Itsekuria jokainen elämänmuutos toki aina vaatii, joskus enemmän ja toisinaan vähemmän, mutta on silti täysin mahdollista meille jokaiselle. Sen teille vannon että jos minä olen siihen pystynyt, pystyy siihen kaikki muutkin – on kyseessä sitten laihdutus, kunnon parantaminen tai muu hyvinvointiin liittyvä päämäärä.
Katse kohti tulevaa
Siispä katse kohti horisonttia! Älä mieti mitä muut ajattelevat, vaan mieti mitä itse haluat. Keskitä kaikki huomio omaan hyvinvointiisi. Fiksujen valintojen tekeminen ei ole salatiedettä, sillä kaikki perustaidot ovat meillä jo valmiina sukupuoleen, kokoon, ikään tai lompakon paksuuteen katsomatta.
Tee itsellesi pitkän aikavälin tavoite ja aseta matkallesi päämäärä. Ota jokainen päivä omanlaisenaan vastaan äläkä koskaan katso taaksepäin – se mitä eilen tapahtui oli eilen. Jos sorruit syömään koko sipsipussin kerralla niin se oli ja meni jo. Jokainen aamu on uusi mahdollisuus elämänmuutokseen ja jokainen päivä on yksi askel lähempänä päämäärää – pienillä valinnoilla on lopulta suuri merkitys, vaikkei siltä aina tuntuisikaan!
Kesä on iloisten värien aikaa! Haluan tuoda blogi- ja somemaailmaan ripauksen nostalgiaa starttaamalla haasteen, jonka ideana on kuvata viisi erilaista kodin, tilan tai pukeutumisen keskipisteessä olevaa väriä viiden eri postauksen muodossa. 5 väriä somehaasteen tarkoituksena on innostaa ja inspiroida monipuoliseen värien käyttöön, sekä auttaa havainnoimaan ympäristöään – värejä on ihan kaikkialla kun tarkkaan katsoo.
5 väriä somehaaste – Sininen
Minulle 5 väriä somehaaste on haasteellinen, sillä sisustuksesta ja vaatekaapista löytyvien värien määrä on vähäinen. Yllättävää kyllä, pienellä kaivelulla löysin montakin upeaa väriä joita olen etenkin sisustuksessa vuosien varrella käyttänyt.
Haastesarjan haluan ehdottomasti aloittaa vanhalla lempivärilläni sinisellä, joka on yli vuosikymmenen jälkeen onnistunut saamaan minut uudelleen pauloihinsa. Valkoinen, sininen ja vihreä ovat absoluuttisen kaunis värikombinaatio minun silmissäni. Vastikään ostamani Pentikin sinivihreä vesivärimaalausta muistuttava Pelargonia-tyynynpäällinen saa minut iloiseksi.
Ripotellen sinistä sisustukseen
Sinistä ripottelin sisustukseen ennen tätä kesää viimeksi lokakuussa 2017 Familonin yhteistyössä toteutetun syyskampanjan merkeissä (postaus TÄÄLLÄ). Raikkaan skandinaavisen Ultra Raita-pussilakanan toinen puoli oli tummansininen ja toinen valkoinen, käänteisillä raidoilla elävöitettynä.
Tämän pussilakanan mies nappasi omakseen ja se on edelleen aktiivisessa käytössä. Voin suurella tyytyväisyydellä suositella Familonin Ultra-sarjaa kaikille, värit ovat pysyneet haalistumattomina jopa kuivausrummun käytöstä huolimatta.
Rakkaan isäni lempiväri
Syksyllä 2016 (postaus TÄÄLLÄ) ostin iskän muistoksi useita kertoja sinisiä neilikoita, sinikoita ja kynttilöitä – sininen kun oli isäni lempiväri. Tuosta syksystä en paljoakaan mitään muista, arki valui eteenpäin sumussa hautajaisjärjestelyjä tehden ja muista huolta pitäen.
Ainoa selkeä asia joka jäi mieleen on tunne siitä, että olen vahva. Olen pitänyt itseäni aina meidän perheen heikoimpana lenkkinä, sellaisena ylitunteellisena ja lapsenomaisena käpertyjänä. Niin vaan jostakin sydämen ja mielen perukoilta sain voimia hoitaa käytännönasiat ja samalla myös tukea ja kannatella toisia. Ehkä se oli isä, joka siirsi oman sisukkuutensa ja energiansa minulle lainaan.
Metsään on tullut jo syys, lohduton yön hämäryys, vaan hongat huokaillessaan suojaavat kukkia maan. Hongiston suojaan on jäänehet pienoiset; metsäorvokit nuo syksy unhoitti laasta pois. Yksinäin alla päin saavun kukkien luo, poimin ne armaallein. Anteeksi saan, tien onnelaan, tunnen taas löytänein.
Metsäkukkia / Anu Tuulos
Katson sineen taivaan
Sininen on merkittävä väri myös ikkunoiden takaa avautuvassa maisemassa, joka on kuin taulu. Etenkin näin kesäaikaan olohuoneen, makuuhuoneen ja parvekkeen edessä avautuva taivasmaisema tuo värikkyyden tuntua kotiin, vaikkei varsinaisesti sisätilaa tai maallista mammonaa olekaan. Maisemalla on minulle suuri merkitys ja vaikka rakastankin asua kaupungissa, haluan että luonto on lähellä.
Sinisävyinen kesämekko
Sinistä on nähty kerran myös päälläni. Viime kesänä Uffista ostamani ja tuunaamani hulmuhelmainen kesämekko (postaus TÄÄLLÄ) pääsi käyttöön neljästi ja on sittemmin palautunut takaisin Uffille kiertoon. Myös sinistä kynsilakkaa laitoin muutaman kerran, mutta sen totesin olevan turhan räväkkä omaan makuuni. 🙂
* * *
En halunnut rajata 5 väriä -somehaastetta koskemaan pelkästään sisustusta tai bloggaajia, sillä toivon että haasteen avulla löytäisin sisustusinspiraation lisäksi myös pukeutumisideoita kesän juhliin liittyen. Tämän vuoksi haastan 5 bloggaajan lisäksi myös 5 Instagramissa vahvasti vaikuttavaa somettajaa ja haasteen voi vapaasti napata mukaan tästä myös kaikki muutkin.
5-osaisen somehaasteen idea on seuraavanlainen:
Koosta 5 blogipostausta tai muuta some-kuvajulkaisua (kuvakollaasi tai kuvakaruselli) valitsemastasi kodin, tilan, pukeutumisen tai meikin keskipisteenä olevasta väristä. Liitä julkaisuun 5väriähaaste-hashtag ja haasta mukaan 5 bloggaajaa, somettajaa tai ystävääsi.
Haastan mukaan meiltä CASA Blogeista Suvisvilla-blogia kirjoittavan Suvin sekä ammattilaisen näkökulman mahdollistavan sisustussuunnittelija Milla Ekin.
Lisäksi haaste lähtee Talosta Koti -blogin ihanalle Sannalle, tavarakaaoksen kesyttäjälle ja nimikaimalleni Järjestyksen Koodi -blogin Miialle, sekä muuttopuuhien parissa parhaillaan painivalle Rouva Kiljuselle. Toivottavasti rakkaat blogikollegani tartutte haasteeseen!
Instagramin päivityksestäni TÄÄLTÄ löydätte viisi ihanaa tyyppiä lisää, joille 5väriähaaste lähtee eteenpäin.