Vuoden vaihtumisen myötä on taas aika tehdä vuosikatsaus vaatekaappiin ja samalla kirjoittelen tässä itsellenikin muistiin mitä päivityksiä ja täydennyksiä capsule wardrobe eli kapselipuvustoni tarvitsee.

Tencel – Eettisempi valinta

Ostin syksyllä 2017 luonnonmukaista tencel-sekoitetta olevan mustavalkoisen raidallisen t-paidan Lindexiltä ja tämä kyseinen paita on ehdottomasti paras paitani ikinä. Ostelin niitä myöhemmin vielä muutaman lisää ja jos pitäisi yksi lempivaate valita niin se olisi juurikin tämä täydellinen t-paita!

Raidat ovat prikulleen oikean paksuiset ja tasapainossa – ei liian etäällä eikä liian tiheät. Myös kaula-aukko ja hihansuu ovat täydellisesti mitoitetut, ei liian kireät muttei väljätkään.

Toivon sormet ristissä että kevät toisi tämän paidan takaisin valikoimaan ja jos niin käy, hyökkään viivana ostamaan pari raidallista, mustaa ja valkoista t-paitaa. Monissa muissa väreissä tätä paitaa onkin saatavana vakiomallistossa.

Kestävä viskoosisekoite

Syksyllä ostin Gina Tricotista napakan viskoosisekoitteisen neulepoolon ja totesin myös sen olevan laadultaan ihmeen hyvä ollakseen ketjuliikkeen ns. halpispaita. Ribbineulos joustaa mukavasti ja pitää poolon ryhdikkäänä ilman kyynärpään pussittamista. Neulepoolo ei ole nyppääntynyt pesussa ollenkaan ja joka pesukerran jälkeen se on edelleen kuin upouusi.

Pari viikkoa ensimmäisen poolo-ostokseni jälkeen menin hakemaan näitä lisää, mutta muutkin olivat olleet samalla asialla sillä jäljellä PK-seudun Gina Tricot -myymälöissä oli vain yksi harmaa ja yksi musta omassa koossani. Ne kävin sitten ostamassa ja odottelen josko saisivat lisäerän myyntiin.

Vaatteiden käyttö loppuun asti

Ohuesta ja pehmoisesta viskoositrikoosta valmistettu Lindexin raidallinen puolipoolo-kauluksellinen pusero on sekin hintaansa huomattavasti laadukkaampi ja vaikka hentoista pesunukkaa reilun vuoden aktiivisen käytön jälkeen löytyykin, on tämä silti vielä kelpokunnossa.

Luulen että kesään mennessä tämä raitapaita on jo sen verran kulahtanut, että on aika sanoa sille heipat. En kuitenkaan usko että ostan tätä mallia enää uudelleen, vaikka se Lindexin perusvalikoimaan näyttäisi kuuluvan (myös mustana ja harmaana).

Vaatteiden pystyviikkaus

Vaatetangon alapuolella laatikostossa on kaikki housut, polvimittaiset tunikat ja -neuleet, treenivaatteet, oloasut, takit, asusteet, alusvaatteet ja sukat. Korkeavyötäröisiä mustia farkuja omistan kolmet ja niistä teille kirjoittelinkin juuri ennen vuodenvaihtumista TÄÄLLÄ.

Pitkiä poolokauluksellisia neulemekkoja on samat kaksi, joista toinen on useampi vuosi sitten ostettu Lindexiltä ja toisen sain viime vuonna synttärilahjaksi. Treenitrikoita on tällä hetkellä vain yhdet ja toistaiseksi olen hyvin pärjännyt, mutta pesusyklin takia ajattelin hankkia toiset tässä piakkoin. Treenitoppeja ja -paitoja on tarpeeksi koko vuodelle, eikä salilenkkareitakaan tarvitse uusia.

Marimekon mustavalkoisen A-linjaisen mekon annoin eteenpäin, se ei loppupeleissä ollutkaan ihan oman tyyliseni. Se oli ehkä hieman liian lyhyt mekoksi ja hulmuavan helman takia en ollut sinut sen kanssa. Avonaisena jakkuna käytin sitä topin päällä muutamia kertoja mutta lopulta päätin antaa periksi ja todeta että hyvä idea sen takana meni hutiin. Kyseisestä Marimekon mekosta löytyy asupostaus TÄÄLTÄ.

Laukkuostoksia

Laukkuja on viime katsauksen jälkeen ilmaantunut kaksi, joista toinen oli pakko-ostos kesken kaupunkireissun. Ostin kuvassa näkyvän Vagabond Madrid -laukun itselleni synttärilahjaksi 2017 (postaus TÄÄLLÄ) ja viime kesän viikonloppulomalla siitä ratkesi vetoketju. Kaupungin hulina ja avoimena retkottava laukku eivät ole hyvä yhdistelmä ja ehdin juuri ennen sulkemisaikaa juoksemaan Vagabondin myymälään ostamaan uuden laukun hajonneen tilalle.

Tästä en olekaan teille tainnut postausta kirjoittaa, mutta kyseessä siis samankaltainen minimalistinen musta nahkalaukku kuin tämä Madrid-mallikin.

Reissu suutarille laukun korjaukseen

Jalo ajatus oli korjata tämä vanha laukkuni pikimmiten, mutta kuten kuvasta huomaatte en ole vieläkään saanut sitä aikaiseksi. Suutarille korjaukseen aion sen viedä heti ensi viikolla ja pidän sen varalaukkuna nykyisen uudemman arkilaukkuni rinnalla vuorotellen niiden välillä, jolloin kummankin laukun käyttöikä pitenee.

Lisäksi tein puolitahallisen heräteostoksen ja ostin vyölaukun – kyllä, luit oikein – vyölaukun! 🙂 Netistä bongasin tämän ihanan  vyölaukun ja se jäi kummittelemaan mieleeni vaikka päätin etten sitä tarvitse enkä osta.

Asioidessani Vagabondin liikkeessä kenkäostoksilla, ostin samaan syssyyn sitten kuitenkin myös sen vyölaukunkin ja ai että miten siitä tykkään! Aivan ihana, sirolinjainen, musta, nahkainen, minimalistinen ja pieni vyölaukku, jota voi käyttää vyötärön lisäksi myös messenger-laukun tapaan yliolan kiepautettuna. Voin ottaa teille kuvat seuraavan asupostauksen yhteydessä mikäli kiinnostusta riittää. Huikatkaa kommenttiboksiin, jos haluatte nähdä vyölaukkuni tositoimissa.

Meikit pienessä pussukassa

Meikit majailevat edelleen samassa vanhassa Marimekon Tasku-pussukassa, joka on vuosien aikana venynyt ja mukautunut sisältöönsä. Ihanan pehmeäksi patinoitunut nahkapussukka on monesti toiminut myös iltalaukkuna juhlavammassa asukokonaisuudessa. Sopii siis arkeen ja juhlaan ja on aina käytössä 365 päivänä vuodesta.

Kenkäkato

Kengissä on käynyt kunnon kato ja omistan enää vain nämä kuvassa näkyvät kenkulit. Kenkien vähentymisen taustalla on monilta osin luonnollinen poistuma – kumisaappaat hajosi jo pari vuotta sitten, viimeiset pyöreäkärkiset ballerinani kävelin kesällä puhki ja Dr. Martensin saappaat hiersivät nilkasta niin pahasti että annoin ne eteenpäin ihmiselle jolla erilainen nilkan luusto kuin minulla. Juoksulenkkarien pohja halkesi päkiän kohdalta enkä ole uusia vielä ehtinyt miettimään tai sovittelemaan, sillä siististi sisätiloissa suoritettava salitreeni riittää nyt toistaiseksi.

Yhdet kapeakärkiset nilkkurit lahjoitin eteenpäin, sillä niitä en koskaan halunnut jalkaani laittaa. Parempi oli antaa jonkun muun käyttää niitä kun ne vielä olivat erinomaisessa kunnossa.

Puhtaiden pyykkien kori

Puhtaiden pyykkien kori on arjen luksusta ja juttelin viime viikolla tuttavan kanssa siitä miten hän ei sellaista halua! Olin aivan ihmeissäni, mutta hän tosiaan on sitä mieltä että käsissä voi kantaa vaatteet kaappeihin pinoissa ja sillä sipulit! 🙂

Minusta taas on ihana viikata kuivat pyykit suoraan pesukoneen päällä leppeeseen ja nostaa laakeaan koriin, jossa toisella puolella on tytön pino ja toisella minun. Alusvaatteet laitan korin päällimäiseksi ja viikkaan ne vasta suoraan laatikkoon laitettaessa. Koriin myös mahtuu enemmän vaatetta kerralla eikä tarvitse jälkikäteen poimia matkanvarrelle tipahtaneita sukkia lattialta.

Näin meitä on moneen junaan ja erilaisuus on juuri se asia mikä tekee elämästä mielenkiintoista, oli nimittäin loistava keskustelutuokio ja kyllä sitä itsekin hetken aikaa tuli miettineeksi että tarvitsenko tosiaan puhtaiden pyykkien koria vai olenko omien tapojeni vanki – päätin olla mukavuudenhaluinen vanki.

Alusvaatepäivitys

Palataan vielä hetkeksi takaisin asiaan. Alusvaatteissa ei suuria muutoksia tapahdu oikeastaan koskaan. Vaihtuvuutta on tasaisesti, mutta pakko sanoa että Calvin Kleinin alusvaatteisiin (postaus TÄÄLLÄ) siirtymisen jälkeen olen voinut harventaa uusimisen sykliä – kun ennen piti ostaa uusia alushousuja vanhojen virttyneiden tilalle vähintään kolmesti vuodessa, riittää nykyisin kaksi vaihtorumbaa puolen vuoden välein.

Sukkia sen sijaan joutuu ostamaan ja päivittämään useammin ja viikkailun lomassa huomasin että taas oli kaksi sukkaparia kulunut päkiän kohdalta puhki. En tiedä johtuuko sukkien nopeampi puhkikuluminen tästä liukumattomasta bambulattiasta vai minun tavastani pyörähdellä piruetteja kääntyessäni (en siis oikeasti piruetteja pyöri mutta käännyn ilmeisestikin päkiän varassa liukuen), vaiko molemmista… jatkan analysointia ja palaan asiaan kun keksin vastauksen sukkadilemmaan. 😀

Takkien tilannekatsaus

Eteisessä on parhaillaan kaksi talvitakkia ja loput ovat laatikossa odottamassa ilmojen lämpenemistä. Tiger of Swedenin trenssi, tanskalaisen Rainsin sadetakki ja ohuempi villakangastakki ovat siirtyneet laatikkoon huilaamaan ja naulakosta löytyy paksumpi villakangastakki ja untuvatakki.

Ainut viime vuonna tapahtunut takkivaihdos on välikausikelien ulkoilutakki, vanha ja haalistunut lähti kiertoon ja tilalle ostin Didriksonin polvimittaisen takin. En muista nyt yhtään olenko tästäkään teille postaillut, mutta tulen lisäämään linkin mikäli löydän postauksen arkistoni kätköistä jostakin.

Ostos- ja tehtävälistalla

Ostoslistalleni kirjasin laukun korjaamisen ja treenitrikoiden sekä sukkien ostamisen. Muita nice to have -ostoksia olisi uudet juoksulenkkarit ja kumpparit, sekä toppahousut joiden ostamisen siirrän suoraan ensi syksylle.

365-kapselipuvustoni toimii edelleen hyvin ja takkeja, neuleita, asusteita ja kenkiä lukuunottamatta jokainen vaatekappale sopii jokaiseen vuodenaikaan. Säilytystila on edelleen passeli ja vaikken ole laskenut vaatteideni lukumäärää, näen silmämääräisesti että sadan kappaleen hujakoilla jotakuinkin edelleen ollaan, kuten aikaisempinakin vuosina.

Kivaa viikonloppua kaikille!