Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Kuukauden shoppailut -postaussarjan helmikuun ostokset noudattelevat aikalailla samaa linjaa kuin tammikuussakin – muutamia pieniä kodin juttuja tulin hankkineeksi mutta mitään isompaa ei tupaan tupsahdellut…
Keittiön keväisen raikas piristys syntyi ruokakaupasta ostamani kertakäyttöservettien ja -kaitaliinarullan avulla. Sekä servetit että kaitaliinarulla on kokonaan jo käytetty, joten niistä oli juuri sopivasti iloa ilman että ehdin kyllästymään limenvihreään. 🙂
Blogiyhteistyön ohessa kotiutin kotimaisen YO ZENen sisustustyynynpäällisen ja pyöreän tarjottimen synttärilahjaksi itse itselleni. Näistä tykkään valtavasti ja etenkin tuo 40x40cm kokoinen sisustustyynynpällinen tuo iloa ja hyvää mieltä – se on todella pehmeää trikoota ja poskea vasten aivan ihanan tuntuinen. ♥
YO ZEN lähetti tytölleni yllärinä tämän ihanan mustan mekon, josta tuli kerta heitosta neidin lempparivaate. Muuta vaatetta ei helmikuun aikana tullutkaan hankittua, sillä kevään vaateostokset ovat vasta tuloillaan tämän kuun puolella – ja ihan pienellä päivityksellä ei siitä selvitä, sillä kasvava tyttö tarvitsee uusien kenkien lisäksi uudet ulkovaatteet ja kasan perusvaatteita.
Puolen kuun kieppeillä vietin synttäreitäni ja hemmottelin itseäni kauniin punaisella tulppaanikimpulla. Nämä olivatkin normaalia kestävämpää laatua ja sain nauttia punaisesta väripilkusta lähes kaksi viikkoa. Leikkasin kuudennen päivän paikkeilla varsiin uudet imupinnat ja kukat heräsivät kukoistukseensa, sen seurauksena sain iloita näistä kuusi lisäpäivää. 🙂
Viherkasveja ostin helmikuussa kaksi. Toinen niistä on tämä hauskan näköinen mehipolvi, joka ainakin toistaiseksi näyttäisi voivan oikein hyvin. Kasvista ja sen hoito-ohjeista kirjoittelin teille viikko sitten → TÄÄLLÄ, jos aihe kiinnostaa. 🙂
Toisena kasvina ostin vanhan ajan suosikin eli unelman, josta voitte käydä lukemassa lisää → TÄÄLLÄ.
Edellisten lisäksi helmikuun kauppakuiteista löytyi Pepsodentin hammastahna, Miramen kynsilakanpoistoaine ja paketillinen vanulappuja kynsilakan poistamiseen. Muuta ns. tavaraa tai vaatetta en tullut shoppailleeksi…
Maaliskuun shoppailupostaus tulee olemaan pitkä kuin moottoritie, sillä ostoslistalla on tytön vaatteiden ja kenkien lisäksi melkoinen määrä muutakin. Deodorantti alkaa olla lopuillaan, kasvorasvaa tarvitaan kohta lisää myös ja uudet rintaliivit laitoin juuri tilaukseen kun kaupasta oli oma kokoni loppunut. Kotona ajattelin toteuttaa yhden kivan sisustusidean ja parvekettakin alan sisustelemaan luultavasti jo loppukuusta kun yöt eivät painu enää paljoa tai ollenkaan pakkaselle – sitä odotellessa. 🙂
Kivaa alkanutta uutta viikkoa kaikille!
EDIT: Olin unohtanut listalta yhden viherkasvin – unelman. Tämä lisättynä nyt joukkoon, kiitos tarkkasilmäisen lukijani Petun. 🙂
Lue myös: → Tammikuun shoppailut 2019
Lue myös: → Kuukauden shoppailut -postausarja
Seuraa myös Instagramissa
Hei Miia! Lasten kasvupyrähdykset ovat täälläkin tuttuja, ja etenkin kenkien suhteen yllätyksiä tapahtuu. Esimerkiksi tässä joku vuosi huomasin kesäloman jälkeen, että kuopuksen jalka oli kesän aikana kasvanut yhden kenkäkoon yli, ja syksyllä koulukengiksi tarvittiin kaksi numeroa suuremmat kengät kuin keväällä. Vaatteiden osalta kasvu on onneksi tasaisempaa. Ekaluokkalainen kuopus on 140-senttinen, ja talvivaatteet menevätkin käytännössä joka vuosi uusiksi. Välikausivaatteiden osalta olemme yleensä onnistuneet selviämään samoilla vaatteilla syksyn ja kevään, tai sitten niin, että seuraava koko otetaan limittäin käyttöön. Olen myös tottunut, ehkä
säästäväisyyttäni tai laiskuuttani hankkimaan välikausivaatteet lähimpään seuraavaan kokoon pyöristäen eli esimerkiksi 135-senttiselle uusi vaatekerta hankitaan kokoon 140. Hoikalla lapsella ainakin pohjoismaissa suunnitellut vaatteet yleensä riittävät sitten vielä pari senttiä yli kokonumeroa vastaavan pituuden, jos lahkeen ja hihan mitta on alunperinkin ollut riittävä. Toki välillä välikausivaatteet ehtivät jäädä auttamattoman pieniksi jo parin talvikuukauden aikana.
Poikien äiti: Tuntuu että kasvu tapahtuu aina hujauksissa ihan yllättäen. Justiinsa syksyllä ostettiin uusia vaatteita ja jouluna ne oli jo pieniä, viime syksyn välikausivaatteet on auttamatta liian nafteja jotta niitä voisi käyttää tänä keväänä ilmojen lämmettyä. Myös kenkäkoko on kasvanut ja lenkkarit pitää tytölle ostaa jo koossa 35, kun syksyllä vielä mahtui 33-34 kengän mallista ja lestistä riippuen.
Ostan yleensä aina kokoa isompaa ja syksyllä tosiaan 134/140cm kokoisia vaatteita tuli hankittua kun neiti oli 130cm mittainen. Nyt tarvitaan taas numeroa isompaa sillä tyttö on nyt 136cm, minkä takia joudutaan ostamaan yhtä sesonkia varten takki ja housut koossa 146/152cm, koska seuraava ns. ylisuuri koko on aivan liian iso. Äkkiä ne muksut kasvavat, taitaa tyttö mennä jo 10-vuotiaana pituudessa minun ohi mikäli kasvupyrhdykset jatkuvat samanlaisena. 🙂
Etkös ostanut Unelmankin? Miten olet onnistunut sen hoidossa? 🙂
Petu: Apua, ostin. 😀 Mitenhän sen unohdin kokonaan… hupsista, käyn heti lisäämässä sen listalle. 🙂