Jos olet herkkä, tai et halua lukea sairaskertomuksia, tämä postaukseni ei ole sinulle! Olen aivan loppu ja syynä kilpirauhasen liikatoiminta. Verenpaineet on pilvissä ja leposyke pahimmillaan lähellä 200. Sydämessä on sivuääni, joka todettu ensimmäisen kerran ollessani 15-vuotias. Eteisvärinäkin on riesana ja ärsyttää sekä mieltä, että kehoa.
Kilpirauhasen liikatoiminta ja oireet
Hakeuduin sydänvaivojen takia lääkäriin ensimmäisen kerran lokakuussa 2021. Tällöin labratuloksista todettiin että kaikki on ok. Ainoastaan paastosokeri oli 6,6 ja sain ohjeeksi katsoa mitä suuhuni laitan ja omatoimisesti hoitaa itseni kuntoon liikkumalla enemmän ja syömällä paremmin, jotta 2. tyypin diabetes ei saa ylivaltaa. Sydänoireet laitettiin stressin piikkiin, olihan pandemia ja maailman kirjat muutenkin sekaisin.
Pitkään jatkuneet sydäntuntemukset ja muljahtelut, jatkuva tuskanhiki, hillitön jano, refluksioireet ja vesiripuli saivat viime kesänä seurakseen uusia oireita – silmien valonarkuuden ja jatkuvan roskan tunteen.
Alkusyksystä alkoi silmien vuotaminen ja yleinen heikottaminen – suihkussa käynti vei mehut niin totaalisesti että saatoin oksentaa sappinesteitä tukka märkänä ja varpaat saippuassa. Yökkimisreaktio valtasi arkea noin muutenkin ja ruokakaupasta kotiin tullessa ehdin nippa nappa kotiovesta sisään yökkäämään keittiön altaaseen. Tätä ei onneksi tapahtunut kovin usein, etenkään sen jälkeen kun aloin käymään kaupassa päivittäin ja kantamaan kevyempiä kauppakasseja.
Sydän hakkasi samaan tahtiin kuin tähänkin saakka ja luulin että kuntoni on vaan niin huono, etten jaksa edes 100 metrin kauppareissua kävellä puuskuttamatta ja siksi oksettaa ja heikottaa. Joulukuussa laitoin viestiä Maisa-palvelun kautta terveysasemalle, että tarvitsen apua… viestiini ei koskaan vastattu.
Primaarinen hypertyreoosi ja Basedow
Kuppi meni viime viikolla totaalisen nurin tähän lähes 2 vuotta kestäneeseen kurjaan oloon ja soitin terveyskeskukseen varatakseni ajan lääkärille. Sain ajan keskiviikolle ja pääsin heti ensimmäisenä EKG-sydänkäyrään minuutiksi. Käyrä paljasti takykardian ja myöhemmin toinen lääkäri totesi sen olevan eteisvärinää. Ei mennä kuitenkaan siihen vielä.
Terveyskeskuksen yleislääkärin suomen- ja englanninkielen taito oli todella heikkoa ja hän ei ymmärtänyt minua lainkaan kun yritin oireitani käsipelilläkin kuvata. Silmiä särkee, sydän hakkaa epärytmissä tuhatta ja sataa, oksettaa, pyörryttää ja janottaa. Diagnoosi: terve kuin pukki, stressaa vähemmän.
Taistelun kautta sain lopulta lähetteen labrakokeisiin, oireiston perusteella epäilyn kohteena kilpirauhasen liikatoiminta ja Basedowin tauti. Kuten arvata saattaa, epäily oli täysin oikea ja labrakokeissa S-T4-V (kilpirauhasen tuottama tyroksiini) oli 33, eli reippaasti yli viitearvon. S-THS oli alle 0,01 eli arvoltaan mittaamattoman alhainen. Mittaamattoman pienet arvot ovat yleisiä kilpirauhasen liikatoiminnassa. Alustava diagnoosi: Primaarinen hypertyreoosi ja Basedow-epäily.
D-vitamiini, monivitamiini ja parapähkinät
Malmin sairaalan sisätautiosaston hoivissa lähetteellä tänään käydessäni mitattiin ensimmäisen kerran verenpaineet. Lukemat olivat mykistävät: yläpaine 209, alapaine 143 ja leposyke 162. Lääkärin istunto kesti vartin ja sain lähetteen HUS:n silmäpolille, missä aikanaan sitten tutkitaan lisää ja varmistetaan labrakokeella onko minulla Basedow, joka on varsin vakava silmäsairaus. Hoitamattomana minulta lähtee näkö ja hoidot itsessään ovat todella rajun kuuloiset.
Kaikessa muussa peli on jo menetetty, mutta mikroskooppisen pieni mahdollisuus on vielä siihen, ettei Basedowia minulla ole. Pidän sormet ristissä ja toivon, että pääsisin silmäpolille mahdollisimman nopeasti ennen kuin lähtee järki, tulee sydänkohtaus tai aivohalvaus.
Mitä seuraavaksi, sitä en tiedä. Malmin sairaalan sisätautiosasto ulkoisti homman silmäpoliklinikalle. Silmäpolille vaaditaan positiivinen Basedow-tulos, ilman sitä ei silmäpoli hoida mitään. En tiedä kuka hoitaa, koska hoitaa tai missä hoitaa, tai mitä kautta minuun joku jossakin on joskus yhteydessä – etanapostilla, Maisa-viestillä vai puhelimitse.
Labrakokeista selvisi, että kärsin D-vitamiinin puutoksesta, joka on yleinen lisävaiva kilpirauhasongelmista kärsiville. Aloitin 100mg D-vitamiinin omatoimisesti jo keskiviikkona ja googletohtorin avustuksella aloin samaan syssyyn syömään myös monivitamiinia ja 3 parapähkinää päivässä. Parapähkinä sisältää runsaasti kilpirauhasen tarvitsemaa seleeniä ja on siksi tärkeä. Rauta-arvot olivat onneksi hyvät, kiitos luultavasti hapankorpun, joten lisäraudalle ei juuri nyt ole tarvetta.
Aika yksin tässä olen ja pää on täynnä kysymyksiä ilman vastauksia – voiko stressi aiheuttaa kilpirauhasen liikatoiminnan, onko se synnynnäistä, onko korona laukaissut sen, onko minulla Basedow… Voin vain odottaa vastauksia ja parempaa huomista. Periksi en kuitenkaan anna ja aion tästä selvitä!
Toiveikasta päivää kaikille!
Lue myös: Vuoden ensimmäinen päivä ja aurinkoiset odotukset
Seuraa myös somessa