Kaupallinen yhteistyö: Duodecim

Osallistuin Lääkäriseura Duodecimin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) järjestämään Elämä pelissä -tutkimukseen, jossa vastattiin useisiin erilaisiin terveydentilaa koskeviin kysymyksiin ja arvioitiin hymynaama-asteikkoa käyttäen omaa stressinsietokykyä. Kuten itsekin arvasin, sain noottia liian vähäisestä nukkumisesta sekä ruokavaliostani, joissa on molemmissa parantamisen varaa. Elämänhallinan ja stressin osalta tulos oli positiivinen yllätys. Näillä elämäntavoilla odotettu elinikäni on noin 75 vuotta ja jos petraan ongelmakohtien suhteen saatan saavuttaa yli 80 vuoden iän.

Arjen vastoinkäymiset

V-indeksi 15/100 pistettä

Tulosten perusteella arjen vastoinkäymiset harmittavat minua hieman harvemmin kuin muita ihmisiä. Vastoinkäymisten minulle aiheuttama harmistuksen taso on samanlainen kuin muilla, ja onnekseni harmistukseni kestää huomattavasti lyhyemmän ajan kuin ihmisillä yleensä.

Arjen pienten vastoinkäymisten parempaa sietämistä voisin silti harjoitella. Kielteisiä tunteita kannattaa käsitellä ja opetella niiden hyväksyntää. Negatiivisten tunteiden hyvä hallinta ja pienten vastoinkäymisten sietäminen helpottaa arkea ja vapauttaa voimavaroja todellisten takaiskujen kohtaamiseen.

Henkiset voimavarat

Positiivisuus 91/100 pistettä

Henkisen hyvinvoinnin ja stressin kartoituksen pohjalta kuulun niihin ihmisiin, joilla on erinomaiset henkiset voimavarat. Tähän ryhmään kuuluville ominaista on vahva usko hyvään tulevaisuuteen ja tunne elämän merkityksellisyydestä. Asenteeni elämään kuvataan olevan myönteinen ja kykyni sietää vastoinkäymisiä on erinomainen. Yleensä myös kiinnostus terveyttä edistävään ravitsemukseen ja liikuntaan on tavallista suurempi.

Ryhmän jäsenien vahvuuksiin kuuluvat myös usein tavallista paremmat sosiaaliset taidot ja halu panostaa ihmissuhteisiin. Työ koetaan yleensä palkitsevana ja elämää rikastuttavana asiana. Vaikka asiat ovat hyvin, kaltaiseni henkilöt voivat hyötyä henkisen hyvinvoinnin harjoitusohjelmista ja voida entistäkin paremmin.

Terveyteen vaikuttavien elintapojeni puolesta kuulun ryhmään, joka kuluttaa terveyttään muita vähemmän ja siksi sairastuu keskimääräistä harvemmin elintapojen aiheuttamiin sairauksiin. Minun kannattaisi silti vahvistaa terveyttäni ja olen jo yrittänytkin tehdä muutoksia arkisiin tottumuksiini.

Alla on tarkemmin kuvattu, missä asioissa voisin tehdä muutoksia hyvinvointini ja terveyteni parantamiseksi entisestään.

Eliniän ennuste

Elintavat ja -olosuhteet vaikuttavat merkittävästi elinikään. Tilastojen mukaan minun ikäryhmääni kuuluvat ja elintavoiltaan samanlaiset naiset saavuttavat keskimäärin 75 vuoden eliniän. Jos muuttaisin kaikki elintapani mahdollisimman terveellisiksi, minulla olisi mahdollisuus lisätä vireitä elinvuosiani 6 vuodella.

Alla oleva kuva esittää keskimääräisen ennusteen elinvuosistani sekä terveellisemmillä elintavoilla saavutettavissa olevista lisävuosista.

Sairastumisriskit

Elinvuosia lyhentävät ja kuormittavat sairaudet, joiden todennäköisyyttä voidaan myös arvioida elintapojeni perusteella. Alla on kuvattu riskini sairastua elinaikanani sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen tai diabetekseen sekä kokonaisriskini sairastua johonkin näistä. Samalla on kuvattu sairausriskini, mikäli terveyteen vaikuttavat elintapani olisivat parhaat mahdolliset.

Terveystiedot

Kolesteroli: Ilmoittamani kolesteroliarvo on terveyden kannalta sopiva. Veren suurentunut kolesterolimäärä on yhteydessä sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen lisääntyneeseen riskiin.

Kolesteroliarvoilla ei ole normaalin rajoja, mutta suositusten mukaan olisi hyvä, jos veren kokonaiskolesterolipitoisuus olisi pienempi kuin 5 mmol/l. Valtimosairauksilta suojaava HDL-kolesterolipitoisuus taas olisi suositeltavaa olla yli 1,1 mmol/l.

Verenpaine: Normaaliksi katsottavan verenpaineen ylärajat ovat lepopaineelle 85 mmHg ja pulssipaineelle 130 mmHg. Tätä suuremmat arvot lisäävät verisuonisairauksien riskiä. Verisuoniston kunnon kannalta on vain hyväksi, jos verenpaine on suositusrajoja alhaisempi.

Painonhallinta

Painoindeksi: Pituuden ja painon perusteella laskettava painoindeksi (BMI) on tärkeä terveyden arvioinnissa. Painoindeksini on 20.2, ja sen perusteella painoni on normaali, mikä terveyden kannalta on hieno asia.

Monilla vuosien mittaan paino pyrkii nousemaan. Minulla normaalipainon (painoindeksi 25) yläraja on 63.0 kg. Terveellinen ruokavalio ja sopiva liikunta auttavat ehkäisemään ylipainon kehittymistä.

Vyötärönympärys: Vyötärölihavuus eli liikakilojen kertyminen vyötärön seutuun lisää sairauksien vaaraa. Vyötärölihavuuden raja on naisilla 90 cm, ihanteellinen vyötärönympärys on alle 80 cm. Joskus rasvaa voi kertyä vyötärölle ja vatsaontelon sisälle muutama kilo liikaa, vaikka painoindeksi on vielä normaalialueella. Vyötärönmittani on terveyden kannalta tällä hetkellä ihanteellinen.

Ravitsemus

Terveellinen ravinto on monipuolista ja määrältään kohtuullista. Kaikkia ravintoaineita tarvitaan, mutta toisaalta minkään osatekijän liiallinen nauttiminen ei ole hyväksi. Päivittäisessä ravinnossani on tutkimuksen mukaan varaa muuttaa terveellisempään suuntaan alla olevien ohjeiden mukaan.

Lisäämällä kasvisten, hedelmien tai marjojen käyttöä voin lisätä terveitä elinvuosiani. Nauttimalla päivittäin tuoreita kasviksia, hedelmiä tai marjoja suojaan itseäni sydän- ja verisuonisairauksilta sekä vähennän diabeteksen ja syöpätautien vaaraa. Se myös auttaa verenpaineen ja painon hallinnassa sekä estää luukatoa. Suositeltava annos on noin 500 g kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä. Esimerkiksi keskikokoinen tomaatti painaa noin 60 grammaa, omena noin 130 grammaa.

Käytän päivittäin kokojyvätuotteita, ja se on hyväksi elimistölleni. Suositus olisi jopa hieman lisätä näiden tuotteiden käyttöä. Kokojyvätuotteiden sisältämät kuidut pitävät kylläisenä ja auttavat suolen toimintaa. Parhaiten kuitua saa viljasta, erityisesti täysjyväleivästä. Täysjyväjauhoksi kutsutaan kokonaisista jyvistä jauhettua ruis-, vehnä- (graham), ohra- ja kaurajauhoa. Täysjyväjauhoissa on mukana runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita sisältävä jyvien pintakerros.

Lisäämällä kala-aterioiden määrää voisin parantaa D-vitamiinin saantia ja lisätä terveellisten rasvojen osuutta ruokavaliossani. Kalan syöminen lihan sijasta korvaa kovia rasvoja terveellisemmillä pehmeillä ja tuo ravintoon tarpeellista D-vitamiinia. Pari kala-ateriaa viikossa riittää tyydyttämään D-vitamiinitarpeen, mutta lihan korvaaminen kalalla kannattaa useamminkin.

Liikunta

Säännöllinen liikunta kuuluu elämääni ja saan terveyshyötyjä tämän hetkisellä viikoittaisella liikunnan määrällä. Tutkimus kertoo, että jos olen tyytyväinen kuntooni niin minun tulee jatkaa samaan malliin säännöllisesti ja monipuolisesti liikkuen. Jos haluan päästä parempaan kuntoon, liikuntaa täytyy hieman tehostaa joko lisäämällä yksittäisen liikuntakerran kestoa tai tehoa, tai lisäämällä liikuntakertoja viikossa.

Uni

Unentarve on yksilöllistä, mutta ilmoittamani vuorokautinen unimäärä ei tunnu riittävältä. Jos aamuisin herääminen on vaikeaa tai päiväaikaista väsymystä ilmenee, minun tulisi kokeilla univalmennusohjelmaa unen määrän ja laadun parantamiseksi.

Hyvä ja riittävä uni on välttämätöntä hyvinvoinnille, virkeydelle sekä työ- ja toimintakyvylle. Jatkuva unenpuute voi altistaa valtimosairauksille, lisätä haitallista stressiä, heikentää vastustuskykyä, altistaa onnettomuuksille ja johtaa liialliseen syömiseen, painonnousuun sekä tästä johtuviin ongelmiin.

Stressi

Kohtuullinen määrä stressiä kuuluu elämään, ja tilanteeni tuntuu tässä suhteessa olevan hyvä. Tilapäisesti lisääntyneen stressin jälkeen ihminen yleensä palautuu hyvin. Jatkuvana rasittuneisuus heikentää elämänlaatua ja lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.

Arkielämään liittyvää liiallista rasitusta voi vähentää rentouttavalla liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla ja monilla muilla toimilla. Jos haluaisin kehittää kykyäni hallita stressiä entisestään, minun kannattaisi tutkimuksen mukaan osallistua stressin hallintaa koskevaan valmennusohjelmaan.

Parisuhde ja lapsiperheet

Useimmat lapsiperheiden vanhemmat kuvaavat tunnemaailmansa muuttuneen vanhemmaksi tulemisen myötä siten, että niin myönteiset kuin kielteisetkin tunteet tuntuvat aiempaa paljon voimakkaampina.

Lapsiperheiden valmennusohjelman tuella voi ottaa käyttöön uusia työkaluja haasteellisten hetkien ja kielteisten tunteiden kohtaamiseen. Valmennuksessa oppii myös vahvistamaan myönteisiä hetkiä ja myönteisiä tunteita arjessa.

Positiivisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan tavallista huomaavaista käytöstä. Joskus käyttäydymme ventovieraiden kanssa paremmin kuin oman puolisomme kanssa. Erityisesti pitkissä parisuhteissa on mahdollista, että arkinen huomaavaisuus ja kohteliaisuus unohtuvat.

Uusien toimintatapojen opetteleminen on mahdollista kaiken pituisissa parisuhteissa. Lisääntynyt huomaavaisuus rikastaa ja vahvistaa jokaista parisuhdetta.

Elämä pelissä -tutkimuksen koonti

Elämä pelissä -tutkimukseen oli mielenkiintoista osallistua, vaikken pidäkään terveysraporttia tai elinikäennustetta aukottomasti oikeana. Varmaa on kuitenkin se, että nyt kun olen lisännyt liikuntaa tuntuvasti, pitää minun säätää myös ruokavalio vastaamaan uusia elintapojani.

Marjojen ja kasvisten syöntiä pitää lisätä, samoin maitotuotteiden, jotta saan riittävästi kalsiumia ja vitamiineja. Kolesterolini on aina ollut korkeahko, jopa niinä vuosina kun olin kasvissyöjä, joten hyvien rasvojen saantiin pitää jatkossa panostaa entistä enemmän.

Nukun tällä hetkellä noin 7 tuntia yössä ja vaikka tutkimustulos väittää minun nukkuvan liian vähän, en itse koe tarvitsevani enempää unta. Tämä voi tietysti muuttua kun päivät kunnolla lyhenevät ja vuorokaudessa on enemmän pimeyttä kuin aurinkoa.

Käy sinäkin tekemässä maksuton Elämä Pelissä -terveystietotutkimus Duodecimin sivuilta TÄÄLTÄ ja poimi vinkit elämänlaatusi parantamiseen!

Ihanaa päivää kaikille!